LEHTIKUVA
Kreikan kolmannen tukipaketin neuvottelut alkavat, koska viimeisimpinä maina Saksan ja Itävallan parlamentit myönsivät mandaatit neuvotella uudesta lainaohjelmasta. Tästä huolimatta Kreikalle ollaan tarjoamassa väliaikaista irtaantumista yhteisvaluutasta eräänlaisena vaihtoehtona kannustimien saattelemana. Asiasta kertoo Politico-lehti.
Ajatus on varsin yksinkertainen: lainaohjelmasta tulee niin raskas Kreikalle, että maa näkee tarjotun eron kannustinpaketteineen loppujen lopuksi mielekkäämpänä vaihtoehtona. Taustalla on ajatus antaa Kreikalle velkaleikkauksia ja tuntuvasti tukea muun muassa maan pankkijärjestelmälle.
Kreikan arvellaan pystyvän toipumaan kurimuksestaan paljon paremmin yhteisvaluutan ulkopuolella. Kreikalle ei kuitenkaan haluta antaa vaikutelmaa joutuneensa savustetuksi ulos. Kreikan tulee pyytää itse kuorrutettua “Grexit”-pakettia.
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble arveli Kreikan väliaikaisenkin euroeron olevan maalle parempi ratkaisu kuin jatkuvat säästöohjelmat. Schäuble totesi, ettei Kreikka voi yhteisvaluutassa saada velkojaan leikatuksi. Sen sijaan Kreikan ollessa euron ulkopuolella velkoja voitaisiin antaa anteeksi.
Tämä saattaa houkuttaa myös Kreikan vasemmistoradikaalia Syriza-puoluetta, sillä velkojen leikkaus oli yksi heidän vaaliteemojaan tammikuun vaaleissa.
Kreikkaa ei heitettäisi EU:sta pihalle. Kreikka saisi kilpailukykyisemmän valuutan ja se voisi toteuttaa uudistuksiaan rauhallisemmalla tempolla. Paluuovi yhteisvaluuttaan avataan Kreikalle uudelleen, kun maan talous on vankemmalla pohjalla.
Kolmannesta lainaohjelmasta kuitenkin neuvotellaan, mikäli Kreikka ei tarraudu eropakettiin heti. Muut euromaat ovat vaatineet Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukanaoloa myös kolmannessa lainaohjelmassa.
IMF:n kanta puolestaan on, että Kreikan velkataakka on kestämättömällä tasolla, eikä rahasto voi siksi osallistua Kreikan luototukseen. IMF on kuitenkin esittänyt, että Kreikan velkoja ei välttämättä tarvitse suoranaisesti leikata, vaan Kreikalle voitaisiin myöntää pidempiä luottoaikoja.
Eropaketin yhteydessä toteutetut velkaleikkaukset sopisivat luonnollisesti IMF:lle.
Euromaiden valtiovarainministereistä kootun euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Djisselbloem ei ole kuitenkaan ilahtunut Kreikan euroeron pyörittelystä. Myös jotkut euromaat ovat ajatusta vastaan.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
