

MATTI MATIKAINEN
Poliittinen suunnittelija Purra: GCM-sopimus tulee varmasti vaikuttamaan Suomen maahanmuuttopolitiikkaan
YK:n maahanmuuttosopimuksen (Global Compact for Safe, Orderly and Regular Migration) puolustajat ovat Suomessakin väittäneet, että asiakirja ei velvoita mihinkään, koska se ei sido valtioita juridisesti.
– Tämä näkemys on ongelmallinen, sillä maahanmuuttopolitiikkaan vaikutetaan huomattavasti muillakin tavoin kuin juridisin sopimuksin, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra blogissaan.
– Pelkkä juridinen luenta on aivan liian yksipuolista ja häivyttää suuren osan sopimuksen vaikutusalasta ja politiikan mekanismeista. GCM tulee ehdottomasti vaikuttamaan kansalliseen ja EU-tason maahanmuuttopolitiikkaan, erityisesti Suomessa, jossa ei ole olemassa juuri minkäänlaisia vastavoimia, perussuomalaisia lukuun ottamatta, Purra sanoo.
Abstrakti mutta voimakas käsitekokoelma
Purran mukaan maahanmuuttoa kannustava ideologia, monikultturismi ja globalismi perustuvat julistuksellisuuteen ja epäselvään kieleen. Abstraktit ja pinnalliset käsitteet ja muotoilut muuttuvat voimakkaiksi jatkuvan toiston avulla. Tällaisista rakentuu myös GCM-sopimus.
– Toistoa suorittavat oikeamieliset poliitikot, kansalaisjärjestöt, poikkikansalliset ja hallitustenväliset elimet, liberaali media ja valtava oikeustoimijoiden joukko, kuten pakolaislakimiehet ja ihmisoikeusaktivistit. Pelkkä tarpeeksi kovaa huutava kansalaisjärjestö- ja mediakenttä saa Suomessa polvilleen niin maahanmuuttoviraston kuin sisäministeriönkin. GCM tuo näille toimijoille huomattavasti vipuvoimaa suoraan korkeimmalta kansainväliseltä tasolta, Purra sanoo.
Myös kielteisen päätöksen saaneet jäävät maahan
GCM-sopimuksen merkittävin sisältö liittyy siihen, että se esittää niille kehitysmaista saapuville ihmisille, jotka eivät saa kansainvälistä suojelua, samoja oikeuksia kuin suojeluaseman saaneilla on.
– Kaikki rajojemme yli saapuvat halutaan nähdä ”yhtä tärkeinä”, riippumatta siitä, mitä turvapaikkaselvityksestä ilmenee. Kielteisellä turvapaikkapäätöksellä ei tässä ajatuksessa ole mitään merkitystä, Purra korostaa.
– Oikeasti kielteinen turvapaikkapäätös on jo nyt menettänyt merkityksensä. Kielteisen päätöksen saaneita ei haluta palauttaa, heille halutaan antaa työlupa, heitä kutsutaan ”paperittomiksi”, joille taas täytyy antaa lukuisia oikeuksia ja palveluita ja niin edelleen.
Suomelle haitallinen maahanmuutto lisääntyy
Purran mielestä Suomen ei pitäisi missään nimessä hyväksyä GCM-sopimusta eikä mitään muutakaan kansainvälistä tai globaalia instrumenttia, joka koskettaa kansallista maahanmuuttopolitiikkaa.
– On surullista, että tällainen asia näyttää menevän Suomessa läpi seremoniallisesti, ilman että asiasta on edes keskusteltu parlamentaarisella tasolla.
GCM-sopimus on tarkoitus hyväksyä Marokon Marrakechissa joulukuun alussa.
– Kokouksen jälkeen meidän velvollisuuttamme hyväksyä maahanmuuton konkreettisia seurauksia on taas hieman vaikeampi kyseenalaistaa, Purra toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Itävalta ulkona YK:n maahanmuuttosopimuksesta – Tavio: “Suomen demokratia vaarassa ilman eduskuntakäsittelyä”

GCM-sopimusta vastustava adressi on kerännyt nopeassa tahdissa yli 15 000 nimeä

Perussuomalaiset kyselytunnilla: GCM-siirtolaissopimus tuotava eduskunnan päätettäväksi

Perussuomalaiset yksin vastustamassa globaalia GCM-maahanmuuttosopimusta

GCM-extra: PS vaatii Suomea pois sopimuksesta, Soini mouhoaa ja saivartelee

Ruotsin Journalistiliitto kritisoi GCM-siirtolaissopimuksen rajua kirjausta – valtioilla ei olisi oikeutta tukea taloudellisti mediatoimijoita, joiden tulkitaan edistävän suvaitsemattomuutta

GCM-siirtolaissopimusta vastustavalle kansalaisaloitteeseelle rakettilähtö – 10 000 nimeä kasassa yhden viikonlopun aikana
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Joka toinen somaliäiti Suomessa on yksinhuoltaja – onko yksinhuoltajuus oikeasti moniavioisuutta?
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.

Päivän pointti: Antti Lindtman sanoo vaalitentissä, ettei halua enempää humanitaarista maahanmuuttoa, kunnes puolueen raskaan sarjan kuiskaaja ilmoittaa, että kyllä haluaa – mistä oikein on kyse?

Luonnonvarakeskus ei vastannut määräajassa kansanedustajan tietopyyntöön susitietojen ristiriitaisuuksista – Antikainen: Salaileeko Luke jotakin?
Tiedotusvälineissä pohdittiin alkuvuodesta, miksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) susien kanta-arvioiden määrän mukaan niiden lukumäärä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lähetti Lukelle 24.3. virallisen tietopyynnön, jossa hän pyysi selvennystä susien määräarvioiden perusteista ja DNA-näytteiden käytöstä kanta-arvioissa. Luke toimitti vastauksensa tämän artikkelin julkaisemisen jälkeen.

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Päivän pointti: Woke tuhoaa kaiken mihin se koskee, tällä kertaa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaiden mahdollisuudet itsensä ilmaisemiseen

Vihreät ajavat järjettömässä autovihassaan alas Helsingin katuverkostoa – ”Ei kiusattaisi enää autoilijaa”, vetoaa varatuomari

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Taikaseinäsosialismi on edennyt Suomessa pisteeseen, jossa kaikki eivät enää ymmärrä eroa työstä saatavan palkan ja sosiaalietuuksien välillä – Purralta suorat sanat
Valtionvarainministeri Riikka Purra oudoksuu ajattelua, jossa puolueet kilpailevat rahan tuhlaamisesta eivätkä sen ansaitsemisesta.