

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Poliisin selvitys: Alaikäisten tekemien väkivaltarikosten määrä kasvanut hälyttävästi – ulkomaalaistaustaisilla kolminkertainen yliedustus tilastoissa
Alaikäisten tekemät törkeät ryöstöt ja henkirikokset ovat poliisin tuoreen selvityksen mukaan lisääntyneet hälyttävästi. Rikoksia tekevät sekä ulkomaalaistaustaiset että kantasuomalaiset. Väestönmuutoksen myötä jo joka neljäs väkivaltarikoksesta epäilty alaikäinen on ulkomaalaistaustainen.
Poliisin tekemän selvityksen mukaan erityisesti alle 15-vuotiaiden väkivaltarikosepäilyjen määrä on kasvanut hälyttävästi viime vuosina. Rikoksia tekevät sekä ulkomaalaistaustaiset että suomalaistaustaiset nuoret. Kasvu on ollut lukumäärällisesti merkittävintä perusmuotoisia pahoinpitelyitä koskevissa epäilyissä. Prosentuaalisesti eniten ovat lisääntyneet törkeät ryöstöt sekä henkirikokset ja henkirikoksen yritykset.
Rikos- ja pakkokeinotilaston tiedot osoittavat, että ulkomaalaistaustaisten – siis ulkomailla syntyneiden ja Suomessa ulkomaalaistaustaisille vanhemmille syntyneiden – alaikäisten nuorten väkivaltarikollisuuden taso on viime vuosina kehittynyt yhdenmukaisesti suomalaistaustaisiin nuoriin nähden. Viime vuosien kehityksestä huolimatta ulkomaalaistaustaisten rikosepäilyjen määrä on edelleen merkittävästi kantaväestöä korkeampi.
Joka neljäs epäilty ulkomaalaistaustainen
Vuosina 2015–2020 ulkomaalaistaustaisia nuoria on epäilty noin 2,8-kertaa useammin väkivaltarikoksesta kuin suomalaistaustaisia nuoria (2,5 ja 7,0 epäilyä tuhatta henkilöä kohden). Lisäksi ulkomaalaistaustaisen väestön suhteellisen osuuden kasvu on tarkoittanut, että yhä useampi väkivaltarikoksista epäilty alaikäinen on syntyperältään ulkomaalaistaustainen.
Pelkästään vuodesta 2015 ulkomaalaistaustaisten osuus alle 18-vuotiaista on noussut seitsemästä prosentista kymmeneen prosenttiin väestöstä ja osuus epäillyistä 18 prosentista 23 prosenttiin.
Vuosina 2015–2020 ulkomailla syntyneiden 15–17-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten nuorten rikostaso oli 28,3 rikosepäilyä, Suomessa syntyneillä 21,1 rikosepäilyä ja suomalaistaustaisilla 7,9 rikosepäilyä 1 000 henkilöä kohden.
Havaittu yliedustus on pysynyt viime vuosina samalla tasolla sekä ensimmäisen että toisen polven maahanmuuttajilla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kantasuomalainen ulkomaalaistaustainen Poliisin selvitys Nuorten väkivaltarikollisuuden määrä ja piirteet poliisin tietoon tulleen rikollisuuden valossa rikoksesta epäillyt maahanmuuttajataustainen rikollisuus törkeä ryöstö Väkivaltarikokset Henkirikos maahanmuuttajat alaikäiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Poliisiylijohtaja vetää yhtäläisyysmerkit maahanmuuton ja kasvavan jengirikollisuuden välille

Haitallisesta maahanmuutosta ollaan hiljaa – Purra: ”Kun väkivaltaa ihannoiva rap-artisti sai syytteen törkeästä lapsenraiskauksesta, media ei edes tohtinut kertoa henkilön nimeä tai taustaa”

Maahanmuuttajataustainen rikollisuus on tabu, joka ei katoa silmät sulkemalla

Helsinki kärsii haittamaahanmuuton seurauksista, katuväkivalta ja huumekauppa kasvussa – Purra: ”Perussuomalaisia lukuun ottamatta poliittinen kenttä on sokeuden vallassa”

Junnila vaatii katujengejä kuriin: Asiaan on puututtava välittömästi ja jämäköin ottein

”Oh Yeah, mehän ollaan kuin Ruotsissa” – tapon yrityksestä syytetty gangstaräppäri kehuskelee poliisin tallenteella

Tilastokeskus: Jo kolmannes Ruotsin asukkaista ulkomaalaistaustaisia

Karmea pahoinpitelyvideo leviää somessa – ”Suomessa on ihmisiä, joiden ei pitäisi olla täällä”

Meri: Rangaistuksia tulee kiristää henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää