PS ARKISTO
Keskiviikkona eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu hallituksen esityksestä rikoslain muuttamiseksi. Perussuomalainen poliisikansanedustaja Anne Rintamäki näkee uudet kiristykset lakiin oikeansuuntaisina. Hän kiittää perussuomalaista oikeusministeriä Leena Merta uusista säädöksistä ja katsoo, että oikeusjärjestelmä on kohdellut katujengejä aivan liian löysästi.
Anne Rintamäki kertoo, että tarkoituksena on säätää rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa rangaistuksen koventamisperusteeksi. Kysymyksessä on siis lainsäädäntö, joka puuttuu kovalla kädellä huolestuttavasti kasvussa olevaan jengirikollisuuteen.
– Uudistuksessa huomioidaan lainsäädännön tasolla määritelmä rikollisjoukolle, Rintamäki täsmentää.
Rintamäki tietää työnsä puolesta, että rikollisjoukot ovat käyttäneet hyväkseen alle 15-vuotiaita varhaisnuoria, sillä he eivät ole teoistaan vielä rikosoikeudellisessa vastuussa. Nyt kuitenkin tähänkin puututaan säätämällä alle 15-vuotiaiden käyttäminen rikoksen välikappaleena erilliseksi rikokseksi.
Rintamäki tuo esiin uudet koventamisperusteet, joihin lisätään myös henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvien rikosten tekeminen erityisen nöyryyttävällä tavalla. Tarkoituksena on osaltaan puuttua ilmiöön, jossa nuoret, etenkin maahanmuuttajataustaiset nuoret, kuvaavat suorittamaansa väkivaltaa videoille ja jakavat nettiin.
– Niissä on nähty esimerkiksi uhrin pakottamista kengänpohjien nuolemiseen, tai sitten väkivallan uhri on pakotettu riisumaan itsensä alasti, ja muita aivan käsittämättömän nöyryyttäviä tekoja, Rintamäki toteaa.
Rintamäki muistelee, kuinka takavuosina Suomessa vielä aivan silmät kirkkaina puhuttiin, että mitään katujengiongelmaa ei ole olemassakaan. Suurimmissa kaupungeissamme, joissa maahanmuuton keskittymiä on, ongelma on todellinen.
– Aihe on ollut mediassa herkkä, ja mieluummin on kirjoitettu Ruotsin katujengeistä kuin omistamme, Rintamäki sanoo ja jatkaa:
– Onneksi meillä on nyt hallitus, joka tunnistaa ongelman ja tekee toimenpiteitä jengien kitkemiseksi eikä lakaise ongelmaa maton alle rasismisyytösten pelossa.
Rintamäki kertoo, että modernin katujengiongelman ytimessä ovat niin sanotut postinumerojengit, jotka profiloituvat mielellään jonkin kaupunginosan tai vaikka kadun hallitsijoiksi, joiden alueille muilla jengeillä ei ole asiaa. Tällä alueella sitten juuri tämä kyseinen jengi tekee huumekauppaa.
– Suurin osa katujengeihin kuuluvista, jopa 95 prosenttia, on joko ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia, Rintamäki muistuttaa.
Rintamäki pohtii sitä, että suuri osa tekijöistä on täysin meidän koulujärjestelmämme kasvatteja. Hän pohtii, olisiko jo syytä tunnistaa kulttuurilliset lähtökohdat ja perimä, mihin koulujärjestelmä ei pysty lyömään minkäänlaista kiilaa väliin, vaikka koulussa oltaisiin 24 tuntia vuorokaudessa 7 päivänä viikossa. Hän näkee ydinsyyn ongelmiin vääränlaisessa maahanmuuttopolitiikassa.
– Jos kysymys olisi pelkästään siitä, että Suomessa ollaan ennakkoluuloisia ja rasistisia kaikkia vähänkin erinäköisiä kohtaan, niin minkä vuoksi näemme vain tiettyjen maiden kansalaisten valtavan yliedustuksen rikostilastoissa? Kuka osaisi vastata tähän kysymykseen? Rintamäki kysyy ja toteaa:
– Merkillepantavaa on, että maassamme on olemassa myös maahanmuuttajaryhmiä, jotka osaavat elää lakiemme mukaan ihmisiksi, sopeutuvat maahamme eivätkä aiheuta viranomaisille ja oikeuslaitokselle työtaakkaa siitä puhumattakaan, että he aiheuttaisivat turvattomuutta asuinalueille ja kaduillemme.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskuntaan tuli 30.1.2025 hallituksen esitys, jossa esitetään merkittäviä muutoksia rikoslakiin. Esityksessä katujengeihin liittyviä rangaistuksia kovennetaan. Lakivaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Juho Eerola ja Rami Lehtinen ovat tyytyväisiä esitykseen.
Suomen ei pidä toistaa Ruotsin virheitä, joiden seurauksena katujengirikollisuus pääsi ryöstäytymään hallitsemattomaksi ilmiöksi, aiheuttaen vakavaa väkivaltaa ja turvattomuutta koko yhteiskunnassa, painottaa kansanedustaja Miko Bergbom.
Hallituksen esityksessä rikoslain muuttamiseksi ehdotetaan, että katujengeissä tehdyistä rikoksista ja nöyryytysväkivallasta määrättäviä rangaistuksia kovennettaisiin. Alle rikosvastuuikäisen lapsen käyttämisestä rikoksen tekemiseen säädettäisiin rangaistavaksi erikseen ja ankarammin.
Poliisin katujengitutkintaryhmä tutkii ensimmäistä eteensä tullutta murhaa. Murhan uhri on poliisin mukaan alle 20-vuotias mies. Hänet ammuttiin hengiltä puoliltaöin Espoon Suvelassa yleisellä paikalla.
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
