

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Poliisi peruuttelee kohuohjettaan: Nuorten on sittenkin turvallista liikkua yksin jopa juna-asemilla
Poliisin ohje, etteivät nuoret liikkuisi yksin edes päiväsaikaan juna-asemilla tai liikenneasemilla herätti ihmisten huomiota. Monet kysyivät, onko tilanne Suomessa tosiaan jo näin paha. Nyt Itä-Uudenmaan poliisi peruuttelee kohulausuntoaan ja kieltäytyy kommentoimasta tilannetta tarkemmin. Se on kuitenkin selvää, että nuoriin kohdistuvia ryöstöjä tapahtuu paljon, ja vain harvat niistä pääsevät lehtien otsikoihin.
Eilen useissa Keskisuomalainen-konsernin lehdissä julkaistussa artikkelissa käsiteltiin ryöstörikosten suurta kasvua Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella. Rikoskomisario Marko Särkkä kertoi, että nuoriin kohdistuvissa ryöstöissä tyypillinen tekotapa on sellainen, että isompi joukko saartaa uhrin. Ryöstö voi olla käynnissä keskellä kirkasta päivää, eivätkä ohikulkijat välttämättä huomaa mitään.
Rikoskomisario Särkkä ohjeisti, että ryöstön uhriksi joutuneen nuoren on viisainta luovuttaa omaisuus ja sen jälkeen hakeutua turvallisen aikuisen luo. Tahatonkin provosointi voi johtaa siihen, että ryöstäjät ehtivät “tuikata” uhria ennen kuin tämä pääsee karkuun.
Ei yksin asemilla edes päiväsaikaan
Keski-Uusimaa-lehden jutussa rikoskomisario Särkkä ohjeisti, “etteivät nuoret liikkuisi yksin edes päiväsaikaan juna-asemilla tai liikenneasemilla vaan mukana olisi kaveri tai kavereita”. Tämä herätti monien lukijoiden huomion. Sosiaalisessa mediassa ihmeteltiin, että näinkö pahaksi tilanne on Suomessa jo tosiaankin mennyt.
Artikkelin mukaan ryöstörikosten määrä on kovassa nousussa. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella kirjattiin vuonna 2021 kaikkiaan 160 ryöstöä. Viime vuonna ryöstöjä oli 286. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ryöstöjä on kirjattu jo 77. Luvuissa ovat mukana niin aikuisten kuin alaikäisten tekemät rikokset. Itä-Uudellamaalla ryöstöjä tapahtuu erityisesti Keravalla ja Järvenpäässä.
Poliisi peruuttelee sanomisiaan
Suomen Uutisten toimittaja otti yhteyttä rikoskomisario Särkkään kysyäkseen lisätietoja siitä, onko tällaisia ryöstöjä tekeviä nuorisoporukoita paljonkin ja mikä on epäiltyjen etninen tausta. Rikoskomisario Marko Särkkä ei halunnut kommentoida yksityiskohtaisia kysymyksiä vaan viittasi Itä-Uudenmaan poliisin virallisen Twitter-tilin tänään julkaisemaan viestiketjuun, jossa Särkän eilisessä haastattelussa antamia ohjeita “peruuteltiin”.
Enää tilanne ei olekaan niin vakava, etteivät nuoret voisi liikkua yksin edes päiväsaikaan juna-asemilla tai liikenneasemilla. Poliisi on vain yleisellä tasolla huolissaan, kertoo Itä-Uudenmaan poliisin virallinen Twitter-tili.
– Poliisi on yleisellä tasolla huolissaan nuorten välillä tapahtuvista väkivaltarikoksista. Suurin osa nuorista ei kuitenkaan koskaan tee rikoksia tai joudu rikosten uhreiksi.
– Nuorten on turvallista liikkua alueellamme yksin tai yhdessä – poliisin tehtävä on turvata kaikkien arkea ja otamme tehtävän tosissamme.
– Nuorten välisiin rikoksiin liittyvät usein päihteet, velka-asiat ja huumausaineet. Pääsääntöisesti poliisilaitoksemme alue on turvallinen paikka elää ja olla, mutta nuorten kanssa on hyvä käydä keskustelua tilanteesta.
Kengät viedään jaloista bussissa
Viimeisin nuoriin liittyvä ryöstörikos, josta poliisi on tiedottanut oli Vantaan Rajakylässä sunnuntaina 21.5 iltapäivällä tapahtunut vakava väkivallanteko, jossa uhria oli puukotettu rintakehän alueelle sekä potkittu ja lyöty päähän. Tekoa tutkitaan rikosnimikkeillä tapon yritys sekä törkeän ryöstön yritys. Teosta epäillään kahta henkilöä, joista toinen on alaikäinen.
Nuoriin kohdistuvia rikoksia tapahtuu kaikkialla pääkaupunkiseudulla. Toukokuun viimeisenä viikonloppuna Espoossa tapahtui ryöstö, jossa kuudesluokkalaisilta pojilta ryöstettiin muotivaatteita keskellä päivää bussissa. MTV Uutisten mukaan poliisi tutkii useampaa nuorten tekemää ryöstöä Espoossa samalta viikonlopulta. Kyse voi olla samoista tekijöistä.
Helsinkiläisäiti kertoo, että hänen 12-vuotiaalta pojaltaan varastettiin kengät jaloista kesken bussimatkan, uutisoi Helsingin Sanomat. Äiti kysyy, olemmeko pian tilanteessa, jossa lapset eivät enää uskalla lainkaan käyttää merkkivaatteita julkisilla paikoilla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset haluaa lopettaa haitallisen maahanmuuton ja vaatii kovempia rangaistuksia rikoksista – vanhat puolueet jatkaisivat jengirikollisten kotouttamista

Maahanmuuttopolitiikan hintaa maksavat nyt lapset – ”Suomi on aikaisempaa turvattomampi ja vaarallisempi maa erityisesti lapsille ja nuorille”

Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen jälleen otsikoissa – vähättelee katujengiongelmaa Twitterissä virkatilillään

Suomi Ruotsin tiellä: Sosiaalinen maahanmuutto kärjistää koulujen ja asuinalueiden eriytymistä hyviin ja huonoihin – kärsijöinä erityisesti lapset ja nuoret
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää