

LEHTIKUVA
Poliisi hälytetään Berliinissä kouluihin viisi kertaa päivässä – väkivalta ja koulukiusaaminen pahenevia ongelmia myös Saksassa
Kouluväkivalta, joukkosurmat ja kiusaaminen ovat suuria ongelmia myös Saksassa. Berliinissä poliisi lähetetään kouluihin liittyviin tehtäviin keskimäärin viisi kertaa päivässä. Koulukiusaamisesta kärsii arviolta yli puoli miljoonaa lasta ja nuorta.
Erityisen paljon berliiniläisissä kouluissa ovat lisääntyneet pahoinpitelyt, ryöstöt ja muut julmat teot.
Tapauksia on ollut viime vuonna kaksitoista prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja tuplasti enemmän kuin sitä edeltäneenä vuonna.
Väkivalta kohdistuu yhä useammin myös opettajiin ja muuhun kouluhenkilökuntaan. Väkivallan uhriksi joutui berliiniläisissä kouluissa toissa vuonna 2 136 oppilasta ja 237 opettajaa.
Berliinissä on noin tuhat koulua ja niissä yli 395 000 oppilasta.
Aseella ammuttu ja uhattu yhdeksän kertaa
Aseella ammuttiin tai sellaisella uhattiin berliiniläiskouluissa toissa vuonna yhdeksän kertaa. Veitsellä iskettiin 54 kertaa.
Oppilaat tuovat kouluun mukanaan kaasupistooleja, nyrkkirautoja, teleskooppipamppuja, pippurikaasua ja ilotulitteita. Kiinnijoutumistilanteessa perusteluksi kerrotaan tavallisesti pelko ja itsepuolustus.
Saksan poliisiliiton Berliinin osaston puheenjohtajan Stephan Wehin mukaan tilanteen ei pitäisi olla kenellekään yllätys, onhan väkivalta, yleinen kunnioituksen puute ja haluttomuus tehdä kompromisseja lisääntynyt kaikkialla yhteiskunnassa.
Myös Ukrainan sota ja Gazan tilanne ovat tuoneet väkivallan lähelle.
Väkivalta on lisääntymässä kaikkialla
Tavallisia rikosnimikkeitä kouluissa tapahtuneissa teoissa ovat pahoinpitelyn lisäksi nöyryyttäminen, uhkaus, varkaus ja näpistys, huumeiden käyttö ja -kauppa, kotirauhan rikkominen, kunnianloukkaus sekä vainoaminen.
Berliinin poliisipäällikkö Barbara Slowik vertaa Tagesspiegel-lehdessä tilannetta eurooppalaiseen trendiin, joka osoittaa kaikkialla väkivallan ja nuorisorikollisuuden kasvua.
Vaikka Berliinin viime vuoden tarkkoja lukuja ei ole vielä julkistettu, niin rikollisuuden kasvu on poliisin antamien ennakkotietojen perusteella selvää. Kehitys on samanlaista myös muissa osavaltioissa.
Kymmeniä koululaisia kuollut joukkoampumisissa
Saksalaisissa kouluissa on tehty 2000-luvulla neljätoista amokjuoksua. Niissä on kuollut 41 ja haavoittunut lähes 60 koululaista ja opettajaa.
Eräs tuoreimmista tapauksista sattui helmikuussa Wuppertalissa, jossa 17-vuotias koululainen puukotti hengenvaarallisesti viittä koulutoveriaan ja lopulta myös itseään.
Baden-Württembergissä tammikuussa 18-vuotias koulupoika leikkasi luokkahuoneessa kurkun saman ikäiseltä tytöltä.
Viime vuoden marraskuussa Offenburgissa yhdeksäsluokkalainen poika ampui luokkahuoneessa saman ikäisen koulutoverinsa.
Päivää aikaisemmin oli Hampurissa kaksi hälytystä oppilaiden uhatessa aseella opettajaansa. Osa uhkaajista oli vasta 11- ja 12-vuotiaita.
Maaliskuussa Brandenburgissa poliisin erikoisyksikkö otti kiinni 22-vuotiaan miehen, joka oli tunkeutunut kouluun mukanaan oikealta näyttävä ase ja veitsi ja uhkasi siellä opettajia.
Erfurt oli vasta alkua
Tuhoisimpiin saksalaisissa koulussa tehtyihin amokjuoksuihin kuuluu Thüringenissä Erfurtissa vuonna 2002 sattunut tapaus, jossa 19-vuotias koulun entinen oppilas ampui 16 oppilasta ja opettajaa ja lopuksi myös itsensä.
Emsdettenissä Nordrhein-Westfalenissa 18-vuotias pommivyöhön pukeutunut koululainen haavoitti vuonna 2006 ampumalla 37:ää koulutoveriaan ja opettajaa. Lopuksi hän ampui itsensä.
Maaliskuussa 2009 17-vuotias koululainen surmasi Winnenedenissä Baden-Württembergissä ampumalla yhdeksän oppilasta, kolme opettajaa, kolme ohikulkijaa ja lopulta itsensä.
Opettajille ja poliiseille toimintaohjeet
Osavaltiot ovat antaneet opettajille, koulujen henkilökunnalle ja poliisille ohjeet amokjuoksujen varalta. Hälytyksen laukaisee sana ”amok” tai ”aseistettu henkilö”.
Ensimmäisenä paikalle saapunut poliisiyksikkö ryhtyy välittömästi ja tarvittaessa myös koulurakennuksen sisällä toimiin tekijän eliminoimiseksi odottamatta lisävoimia ja erikoisyksiköitä. Poliisiautoissa on tällaisia tilanteita varten valmiina luotiliivit, luodinkestävät kypärät ja konepistoolit.
Koulurakennuksessa olevia varoitetaan keskusradion kautta välitetyllä koodisanalla, jonka vain opettajat tietävät.
Tilanteen lauettua konseptiin kuuluu koululaisten, opettajien, muiden osallisten ja lähiomaisten psykologinen kriisi- ja jälkihoito.
Psykologisen tuen tarve voi kestää vuosia
Wuppertalissa tapahtuneen puukotuksen jälkeen kouluun saapui 30 psykologia. Tapauksen työstäminen saattaa kestää asiantuntijoiden mukaan kuukausia ja jopa vuosia.
– Tarkoitus on saada oppilaat ja opettajat tuntemaan koulu jälleen turvalliseksi paikaksi. Erityisesti nuorempien koululaisten kanssa tarvitaan paljon aikaa, sanoo Nordrhein-Westfalenin koulupsykologisesta kriisinhallinnasta vastaavan keskuksen johtaja Michael Krause WDR-yleisradiossa.
Saksassa on huomattu, että psyykkiset seuraukset saattavat puhjeta koululaisten mielentilassa vasta kuukausien kuluttua itse tapauksesta.
Vartijat eivät korvaa opettajia
Saksan opettajien ja kasvattajien ammattiliitto GEW pitää eräänä syynä koulujen lisääntyneeseen väkivaltaan opettajien ja sosiaalityöntekijöiden vähäisyyttä.
Ennaltaehkäisevä työ ei ole liian suurissa luokissa mahdollista. Myös opettajaliitto viittaa yleisen ilmapiirin raaistumiseen. Koulut peilaavat tässä yhteiskunnan tilaa.
Eräissä saksalaiskouluissa on palkattu ulkopuolisia vartiointiliikkeitä lisäämään koulujen turvallisuutta. Vartijat voivat estää kouluun kuulumattomien pääsyn koulurakennukseen ja pihamaalle, mutta oppilaiden taskuja ja reppuja heillä ei ole oikeutta tutkia.
Keskusteluissa on ehdotettu koulujen oville lentokentältä tuttuja metallinpaljastimia. Toistaiseksi tällaiset ideat on kuitenkin hylätty. Monissa osavaltioissa suhtaudutaan torjuvasti myös vartijoiden käyttämiseen.
Huolinumerossa autetaan koulukiusattuja
Koulukiusaamisesta kärsii Saksassa asiantuntijoiden arvioiden mukaan yli puoli miljoona lasta ja nuorta. Osa siitä tapahtuu ”kyberkiusaamisena” internetissä ja koululaisten omilla keskustelu- ja videofoorumeilla.
Tällaisessa tilanteessa kiusattu ja hänen vanhempansa ovat usein neuvottomia.
Berliinissä kaupungin koulupsykologinen neuvontakeskus ylläpitää koulukiusatuille lapsille ”huolinumeroa”, jonne voi soittaa tai ottaa yhteyttä netin kautta halutessaan myös nimettömänä. Vanhemmille on avattu oma maksuton palvelu- ja neuvontanumeronsa.
Kiusaamisen merkit tunnistettava ajoissa
Berliinin ja Brandenburgin osavaltion koulukiusaamista käsittelevässä oppaassa herkistetään opettajia tunnistamaan luokastaan ”pieni väkivalta”.
Pikkuruinenkin mutta toistuva “pieni väkivalta” voi johtaa vapaasti jatkuessaan ”suureen väkivaltaan”, jossa saatetaan tarvita jo poliisia ja lääkäriä.
Kansainvälisen arvion mukaan jopa 41 prosentissa koulun oppilaista saattaa löytyä kiusaajan asennetta. Yhtä moni on vaarassa joutua heidän uhrikseen.
Tätä taustaa vasten koulun hyvän ilmapiirin vaalimisella, ennakkomerkkien huomioimisella ja ”pienen väkivallan” tunnistamisella on oppaan mukaan sitäkin suurempi merkitys.
Pertti Rönkkö, Berliini
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Michael Krause Barbara Slowik Stephan Weh joukkosurma nettikiusaaminen Ukrainan sota kouluampumiset kouluväkivalta Gaza nuorisorikollisuus koulut Berliini Koulukiusaaminen Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus ottaa kiusaamisen tosissaan ja puuttuu siihen tiukasti – maahanmuuton rajoitukset tulevat myös estämään tilanteen kärjistymistä kouluissa

Valkoinen koulupoika potkittiin kuoliaaksi Las Vegasissa – mustat tubettajat ihmettelevät miksi media ei puhu rasismista

Sisäministeri Rantanen esitti surunvalittelunsa Vantaan koulusurman johdosta

Kansanedustaja Garedew velvoittaisi koulukiusaajat vaihtamaan koulua: Kovemmat keinot koulurauhan varmistamiseksi otettava ripeästi käyttöön

Syyrialaismies puukotti 4-vuotiasta tyttöä ruokakaupassa Saksassa

Laittomat siirtolaiset ja maahantulijat tekivät Saksassa viime vuonna ennätysmäärän väkivaltarikoksia – tekijät yhä nuorempia

Nyt puututaan koulukiusaamiseen ja parannetaan koulujen oppimisrauhaa – Koponen: Kiusaamisen vastainen työ yhdistää kansanedustajia

Koraani on Saksan muslimikoululaisille tärkeämpi kuin Saksan laki – joka kolmas hyväksyy väkivallan jos Allahia pilkataan

Epäilty terrori-isku Saksassa: Veitsimies hyökkäsi islamisaatiota vastustavaan puhetilaisuuteen
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Päivän pointti: Helsingin Sanomat ilmastosyyllistää ja leimaa suomalaiset tuholaisiksi – vaikka Suomi on hiilinegatiivinen maa

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Uusimmat

Sakari Puisto: Pääomamarkkinoille tarvitaan laajuutta ja syvyyttä

Puola otti käyttöön Suomen mallin mukaisen rajaturvallisuuslain
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää