Hallitus ja oppositio kiistelivät tänään eduskunnassa hallituksen kilpailukykypaketin perustuslainmukaisuudesta. Hallituksen toimet edellyttävät muutoksia työsopimuslakiin, työaikalakiin ja vuosilomalakiin.
SDP:n ryhmäpuhuja Lauri Ihalainen moitti hallituksen kilpailukykypakettiin kuuluvien esitysten olevan ristiriidassa sopimusvapauden kanssa ja muutoksien jälkeenkin epäoikeudenmukainen. Ne sotisivat Ihalaisen mukaan sopimisvapauden periaatetta vastaan ja veisivät pohjaa ja luottamusta tulevaisuuden sopimuspolitiikalta.
“Hallitus pyrkii nimenomaan turvaamaan perustuslaissa säädettyjen sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen edellytyksiä”
– On perusteltua olettaa, että pakkolait eivät täytä kansainvälisten sopimusten ja perustuslain tulkintaa, vaikka ne toteutettaisiin kolmen vuoden määräaikaisella lailla, Ihalainen väitti ja uskoi paketin sotkevan ensi vuoden työmarkkinailmapiirin.
Sipilä: Hallitus turvaa perustuslain
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) torjui moitteet jo ennakkoon hallituksen puheenvuorossa.
Hallituksen ehdottamilla toimilla on vahva linkitys perustuslakiin, siinä turvattuihin oikeuksiin ja asetettuihin velvoitteisiin.
– On selvää, että sopimusjärjestelmään puuttumista tulee arvioida perustuslain turvaaman ammatillisen yhdistymisvapauden ja siihen nojaavan sopimusvapauden kannalta. Niin hallitus on tiedonannossa tehnytkin ja säätämisjärjestystä tullaan perusteellisesti arvioimaan aikanaan annettavissa lakiesityksissä, Sipilä puhui.
– Vähemmälle huomiolle tuntuu usein jäävän, että ehdottamillaan toimilla hallitus pyrkii nimenomaan turvaamaan perustuslaissa säädettyjen sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen edellytyksiä. Nämä pystytään turvaamaan vain, mikäli julkisesta taloudesta pidetään huolta. Työllisyyden edistäminen ja peruspalveluiden turvaaminen on niin ikään säädetty julkisen vallan velvoitteiksi, Sipilä sanoi.
Oppositio vaati valiokuntakäsittelyä
Kilpailukykypakettiin liittyvistä toimista säädetään kolmeksi vuodeksi määräaikaisella lailla.
– Poikkeuksellinen aika vaatii poikkeuksellisia toimia ja siksi emme voi jäädä vain odottamaan, Sipilä korosti.
Eero Heinäluoma (sd.) vetosi keskustelussa, että hallituksen esitykset vietäisiin lakivaliokuntiin niiden perustuslaillisuuden selvittämiseksi. Ihalainen vetosi, ettei lakeja tuotaisi eduskuntaan, vaan työmarkkinajärjestöille annettaisiin mahdollisuus sopia ratkaisuista keskenään.
Sipilä puolestaan kiitti Ihalaista rakentavista ja hedelmällisistä esityksistä ja keskusteluista ja siitä, että hän on toiminut työmarkkinajärjestöjen keskusteluiden taustalla hedelmällisesti. Hän toivoi, että Ihalainen myös jatkaisi tätä suotuisaa toimintaansa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
