“Poikkeuksellinen aika vaatii poikkeuksellisia toimia”
Hallitus ja oppositio kiistelivät tänään eduskunnassa hallituksen kilpailukykypaketin perustuslainmukaisuudesta. Hallituksen toimet edellyttävät muutoksia työsopimuslakiin, työaikalakiin ja vuosilomalakiin.
SDP:n ryhmäpuhuja Lauri Ihalainen moitti hallituksen kilpailukykypakettiin kuuluvien esitysten olevan ristiriidassa sopimusvapauden kanssa ja muutoksien jälkeenkin epäoikeudenmukainen. Ne sotisivat Ihalaisen mukaan sopimisvapauden periaatetta vastaan ja veisivät pohjaa ja luottamusta tulevaisuuden sopimuspolitiikalta.
“Hallitus pyrkii nimenomaan turvaamaan perustuslaissa säädettyjen sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen edellytyksiä”
– On perusteltua olettaa, että pakkolait eivät täytä kansainvälisten sopimusten ja perustuslain tulkintaa, vaikka ne toteutettaisiin kolmen vuoden määräaikaisella lailla, Ihalainen väitti ja uskoi paketin sotkevan ensi vuoden työmarkkinailmapiirin.
Sipilä: Hallitus turvaa perustuslain
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) torjui moitteet jo ennakkoon hallituksen puheenvuorossa.
Hallituksen ehdottamilla toimilla on vahva linkitys perustuslakiin, siinä turvattuihin oikeuksiin ja asetettuihin velvoitteisiin.
– On selvää, että sopimusjärjestelmään puuttumista tulee arvioida perustuslain turvaaman ammatillisen yhdistymisvapauden ja siihen nojaavan sopimusvapauden kannalta. Niin hallitus on tiedonannossa tehnytkin ja säätämisjärjestystä tullaan perusteellisesti arvioimaan aikanaan annettavissa lakiesityksissä, Sipilä puhui.
– Vähemmälle huomiolle tuntuu usein jäävän, että ehdottamillaan toimilla hallitus pyrkii nimenomaan turvaamaan perustuslaissa säädettyjen sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen edellytyksiä. Nämä pystytään turvaamaan vain, mikäli julkisesta taloudesta pidetään huolta. Työllisyyden edistäminen ja peruspalveluiden turvaaminen on niin ikään säädetty julkisen vallan velvoitteiksi, Sipilä sanoi.
Oppositio vaati valiokuntakäsittelyä
Kilpailukykypakettiin liittyvistä toimista säädetään kolmeksi vuodeksi määräaikaisella lailla.
– Poikkeuksellinen aika vaatii poikkeuksellisia toimia ja siksi emme voi jäädä vain odottamaan, Sipilä korosti.
Eero Heinäluoma (sd.) vetosi keskustelussa, että hallituksen esitykset vietäisiin lakivaliokuntiin niiden perustuslaillisuuden selvittämiseksi. Ihalainen vetosi, ettei lakeja tuotaisi eduskuntaan, vaan työmarkkinajärjestöille annettaisiin mahdollisuus sopia ratkaisuista keskenään.
Sipilä puolestaan kiitti Ihalaista rakentavista ja hedelmällisistä esityksistä ja keskusteluista ja siitä, että hän on toiminut työmarkkinajärjestöjen keskusteluiden taustalla hedelmällisesti. Hän toivoi, että Ihalainen myös jatkaisi tätä suotuisaa toimintaansa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.