Pohjoismaiset tutkimukset: Maahanmuutto lisää rikollisuutta

Maahanmuuttajat ja heidän lapsensa ovat vahvasti yliedustettuina pohjoismaisissa rikostilastoissa. Tähän tulokseen on tullut Ruotsin rikosseuraamuslaitos (Brå), joka on sukeltanut syvälle myös oman maansa tilastoihin.

Ulkomaalaisen taustan omaavien henkilöiden osuus tilastoissa on huomattavan suuri, vaikka tilastoja kuinka väänneltäisiin ja lukuun otettaisiin henkilön ikä, sukupuoli tai jokin muu sosioekonominen muuttuja.

Itse asiassa maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä riski ajautua rikosten poluille on tilastollisesti jopa 2,5 kertainen kantaruotsalaisiin verrattuna.

Yhtä selitystä ei ole

”Tavanomaiset riskitekijät eivät riitä selittämään ulkomaalaistaustaisten yliedustusta”, kirjoittaa Brå. Erityistä on sekin, että ”ulkomailla syntyneet ovat raskaasti yliedustettuina kaikkein vakavimmissa rikoksissa. Erityinen piirre tuloksissa on se, että toisen polven siirtolaisten rikollisuus on suurempaa kuin heidän vanhempansa.

Brå:n omassa tutkimuksessa selviteltiin kahden eri aikakauden tilastoja Ruotsin osalta, vuosia 2002-2006 sekä vuosia 2013-2017. Selvitys tehtiin myös rikoksesta epäillyn sukupuolen ja iän mukaan. Ruotsalaisen taustan omaavien henkilöiden rikollisuus oli pienentynyt ajanjaksojen välillä 51 prosentista 42 prosenttiin.

Enemmistö tekee rikoksista alle puolet

Ruotsin kymmenmiljoonaisesta väestöstä vajaa neljännes on maahanmuuttajia tai heidän jälkikasvuaan. Lukuja voisi halutessaan tulkita niinkin, että runsaat 7,5 miljoonaa henkilöä tekee Ruotsin rikoksista 42 prosenttia ja vajaat 2,5 miljoonaa rötöstelee loput 58 prosenttia.

Ruotsissa on huomattu jo 1970-luvun puolivälistä lähtien, että ulkomaalaistaustaiset henkilöt syyllistyvät useimmin rikoksiin, kuin mitä heidän osuutensa väestöstä antaisi odottaa. Sama tilanne on tutkimusten valossa myös Norjassa, Tanskassa ja Suomessa. Suomessa tämän alan tutkimus on tosin ollut muita Pohjoismaita vähäisempää.