

PS ARKISTO
Pohjoismaiden neuvoston uudistamisen aika on nyt – Ranne: Pohjoismaiden neuvoston on valittava, näivettyykö se Stalinin haamun varjoon vai uudistetaanko sitä perusteellisesti
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, Pohjoismaiden neuvoston varapuheenjohtaja Lulu Ranne kirjoittaa Pohjola-Nordenin lehden numerossa 2/2022 Pohjoismaiden neuvoston uudistamistarpeesta muuttuneessa maailmantilanteessa. Ranne uskoo, että mikäli uudistusta ei käynnistetä nyt, uhkaa Pohjoismaiden neuvostoa näivettyminen Stalinin haamun varjoon.
Lulu Ranne kertoo olevansa pohjoismaisen yhteistyön suuri ystävä ja rakastavansa Pohjoismaiden perinteistä elämäntapaa, kieliä ja kulttuureja. Hän on myös kaksikielinen, asunut pitkään Ruotsissa ja tehnyt työuransa aikana paljon hyvää yhteystyötä pohjoismaalaisten kanssa.
– Pohjoismaat ja Baltian maat ovat meille suomalaisille kaikkein tärkeimpiä ja rakkaimpia kumppaneita. Yhteistyöllä ei ole rajaa, vaan siinä on valtavasti mahdollisuuksia. Näin erityisesti nyt, kun olemme pian kaikki puolustusliitto Natossa.
Maailma on muuttunut
Ranne pitää Pohjoismaiden neuvoston roolia pohjoismaisessa yhteistyössä nykyisellään erittäin turhauttavana. Kolme ja puoli vuotta kestäneen Pohjoismaiden neuvoston jäsenyytensä aikana Ranne on ryytynyt neuvoston hampaattomuuteen ja kahvitteluhetkiin siitäkin huolimatta, että hänen siellä tapaamansa virkamiehet ovat taitavia ja ahkeria ja parlamentaarikotkin pääosin asiallisia.
– Neuvosto on vähän niin kuin “Pohjolan parlamentti”, mutta se ei säädä lakeja vaan tekee Pohjoismaiden hallituksille ja ministereille suosituksia Pohjoismaiden olojen, lainsäädännön ja yhteistyön parantamiseksi. Sen vaikuttavuus on kuitenkin erittäin heikko, ja sieltä lähetetään aivan liikaa kaikenkarvaisiin ja -kokoisiin asioihin liittyviä suosituksia Pohjoismaiden hallituksille.
Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952, ja se täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Suomi liittyi neuvostoon virallisesti vuonna 1955. Stalin asetti liittymisen ehdoksi, että Pohjoismaiden neuvosto ei käsittelisi ulko-, turvallisuus- tai puolustuspolitiikkaa. Suomi liittyi neuvostoon Stalinin kuoleman jälkeen, mutta Stalinin haamu on seurannut Pohjoismaiden neuvostoa siitä asti.
– Maailma on kuitenkin täysin muuttunut 70 vuodessa. Pohjoismaiden neuvosto ei ole pysynyt perässä. Sitä ei ilmeisesti ole haluttu eikä kyetty uudistamaan. Väitän, että se on nykyisellään aikansa elänyt elin, joka ei motivoi parlamentaarikkoja taikka virkamiehiä. Organisaatio, joka on kansalaisille tuntematon, byrokraattinen ja tehoton.
Tuhannen taalan paikka
Ranne uskoo, että maailmantilanne, vakavat kriisit ja lopulta Venäjän hyökkäys Ukrainaan pysäyttävät ja antavat Pohjoismaiden neuvostollekin tuhannen taalan paikan muuttua. Neuvosto käsittelee ulko- ja puolustuspolitiikkaa nykyisin lähes jokaisessa puheenjohtajiston ja valiokunnan kokouksessa sekä varsinaisissa istunnoissa.
– Olemme ottaneet kantaa Venäjän suorittamaan kansanmurhaan, järjestäneet erinomaisen seminaarin Ukrainan, Venäjän ja Valko-Venäjän tilanteesta Baltian yleiskokouksen kanssa ja vaadimme Pohjoismaille yhteistä kyberturvallisuusstrategiaa sekä kriisi- ja siviilivalmiusyhteistyön tehostamista, Ranne kertoo.
– Venäjän hyökkäys ja sen toteuttama massamurha Ukrainassa osuivat kohtaan, jossa Suomella on Pohjoismaiden neuvoston presidenttiys. Suomi, jos joku, on Baltian maiden rinnalla se, joka tuntee Venäjän paremmin kuin yksikään muu maa. Suomi on se maa, joka tietää, että suhteet eivät palaa ennalleen ainakaan nyt elävien sukupolvien aikana.
Uudistamisen aika on nyt
Ranne kirjoittaa, että Pohjoismaiden neuvoston momentum ja uudistamisen aika on nyt.
– Keskustelu siitä, mihin suuntaan Pohjoismaiden neuvostoa halutaan kehittää, on käynnistettävä aktiivisesti Suomen puheenjohtajuuskauden aikana. Eikä pelkkä keskustelu riitä.
– Pohjoismaisessa yhteistyössä on rajattomasti mahdollisuuksia, mutta näivettyminen uhkaa, jos parlamentit eivät itse ymmärrä muuttaa Pohjoismaiden neuvostoa ja sen liepeillä olevia organisaatioita. Esimerkiksi Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian yleiskokouksen yhdistämistä on harkittava vakavasti. Maailma muuttuu, eikä meillä ole varaa ylläpitää matkustelukerhoja ja valtavaa byrokratiaa, joka ei synnytä mitattavaa hyötyä Pohjoismaille, Ranne uskoo.
Parantamisen varaa on rajattomasti
Ranne uskoo, että kaikki Pohjoismaat hyötyisivät tiiviimmästä huoltovarmuus-, energia- ja sisäisen turvallisuuden yhteistyöstä. Myös maiden välisen kaupan, yrittäjyyden, työnteon ja koulutuksen saralla olisi paljon voitettavaa. Hyvän täytyy saada ylittää Pohjoismaiden väliset rajat, mutta on silti aina muistettava, että rajat myös suojelevat kansalaisia ja valtioita pahalta, kuten jengirikollisuudelta ja huumeilta. Tai näin rajojen ainakin pitäisi toimia.
– Hyvää pohjoismaista yhteistyötä löytyy jo paljon, mutta parantamisen varaa on rajattomasti. Vanhat toimintatavat, jähmeä ja paisunut byrokratia, mukavuudenhalu tai itsetyytyväisyys eivät saa olla muutoksen jarruna.
Neuvoston on määriteltävä itsensä uudelleen
Ranteen mielestä Pohjoismaiden neuvosto voisi ottaa johtajan roolin pohjoismaisessa yhteistyössä, mutta ensin sen on määriteltävä itsensä uudelleen. Mikä on sen olemassaolon oikeutus? Mihin sitä tarvitaan? Mikä on se epämääräinen “pohjoismaalainen hyöty”, josta usein puhutaan? Mitkä ovat neuvoston tavoitteet? Miten tavoitteisiin päästään ja miten niitä mitataan?
– Kysymys kuuluu, haluaako Pohjoismaiden neuvosto olla vaikuttava pohjoismaisen hyvinvoinnin suojelija, kehittäjä ja rakentaja.
Jos muuttumiseen on halua, on siihen myös kykyä.
– Jos merkittävää uudistusta ei käynnistetä nyt, uhkaa todellinen uudistus jäädä tekemättä ja Stalinin haamu jää leijumaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- siviilivalmiusyhteistyö pohjoismainen yhteistyö Ukrainan sota Venäjän hyökkäys Baltian maat kriisiyhteistyö kyberturvallisuus Josef Stalin Pohjoismaat Pohjoismaiden neuvosto Sisäinen turvallisuus Lulu Ranne Turvallisuuspolitiikka Ulkopolitiikka Energiapolitiikka Huoltovarmuus Puolustuspolitiikka nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ranne: Pohjola vajonnut Saksan energiasiirtomaaksi

Ruotsidemokraattien äänestysaktiivisuus ratkaisee valtiopäivävaalit – oikeisto- ja vasemmistoblokit tasoissa juuri vaalien alla

Ranne: Meidän on vaadittava Pohjoismaiden hallituksilta toimia, jotka ratkaisevat yhteisiä ongelmia

Liberaali maahanmuuttopolitiikka kylvää tuhoa Pohjoismaissa – ”Ongelmat eivät poistu vaikenemalla”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää