MARTTI LINNA
PK-yrityksissä muhii eläkepommi
Kun uusi yritys aloittaa toimintansa, yrittäjällä ei useinkaan ole mahdollisuuksia satsata omaan eläketurvaansa, koska muut investoinnit vaativat rahaa. Myöhemmin oman yrittäjäeläkemaksun eli YEL:in korottaminen voi unohtua tai siihen ei ole varaa. Moni pienyrittäjä huomaa eläkkeelle jäädessään saavansa käteen vain 300-400 euroa kuussa.
Eläkeyhtiö Varmalla on noin 70 000 yrittäjä- ja työnantaja-asiakasta. Yhtiön tilastoista näkyy hyvin se epäsuhta, joka vallitsee yrittäjien itselleen maksamassa eläketurvassa suhteessa heidän palkollisille kertyvään eläketurvaan.
– Muutama vuosi sitten Varman YEL-vakuutettujen työtulot olivat noin 20 000 euroa vuodessa, kertoo viestintäpäällikkö Leena Rantasalo.
– Samaan aikaan Tyel-vakuutettujen työntekijöiden palkkojen keskiarvo oli noin 30 000 euroa. On tärkeää muistaa, että YEL-työtulo on yrittäjän sosiaaliturvan ja eläkkeen perusta.
Lähtökohtana terve hinnoittelu
Rantasalo arvioi, että yrittäjät aikovat usein realisoida aikanaan oma yrityksensä ja elää vanhuusaikansa niin saamillaan rahoilla. Tällöin he eivät kuitenkaan huomioi esimerkiksi mahdollista työkyvyttömyyttä: jos sairaus iskee, eivät he saa oikean tasoista turvaa itselleen verrattuna työntekijäänsä, joka saa ansioihinsa sidotun päivärahan.
Kymien Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Teppo Sainio tunnistaa tämän ajattelutavan. Hän muistuttaa myös, että yrittäminen on muuttunut.
– Monessa yrityksessä pääoma on nykyisin enemmänkin henkistä laatua. Pk-yrityksillä ei kokonaisuudessaan mene kovin hyvin. Tutkimusten mukaan vain viisi prosenttia yrittäjistä vaurastuu omalla työllään. Sosiaaliturva on silloin se asia, josta ensimmäisenä lipsutaan.
Ulkomailta tulevien yrittäjien määrä kasvaa
Perussuomalaisten kansanedustaja Osmo Kokko tuntee pitkän yrittäjä- ja järjestöuransa ansiosta ongelman hyvin.
– Muutama vuosi sitten lainsäädäntöön tehtiin tämä porkkana, jolla yrittäjän sairauspäivärahan määrä sidottiin hänelle määritellyn YEL-työtulon määrään. Se muutos olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin, Kokko huomauttaa.
Toisilla yrittäjillä bisnes pyörii aina paremmin, toisilla huonommin. Kokko on tavannut monia eläköityneitä pienyrittäjiä, joille eläkkeen pieni määrä on tullut järkytyksenä.
– Moni havahtuu asiaan vasta sitten, kun se oma eläköityminen tapahtuu.
Kokko painottaa taloustiedon ja -osaamisen merkitystä siinä vaiheessa, kun ihminen päättää lähteä yrittäjäksi.
– Oma tuotteensa on osattava hinnoitella oikein. Esimerkiksi kuljetusala on ollut kannattavuudeltaan jo pitkään alamaissa. Kun maksutaso on alakantissa, ei yrittäjillä ole varaa korjata omaa eläketurvaansa, Kokko tietää.
Sekä Kokko että Sainio korostavat tiedon merkitystä yrittäjien eläketurvaa koskevissa asioissa. Yrittäjäjärjestöt tekevät työtä asian eteen, mutta tehtävää riittää. Rajojen avautumisesta, ja työelämän muuttumisesta kertoo Leena Rantasalon mukaan esimerkiksi se, että Varmassakin virolaisten YEL-vakuutettujen henkilöiden määrä on kasvanut selvästi.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 2/2014 -lehdessä.
MARTTI LINNA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää