LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Pisa-tulosten tulkintaa: Maahanmuuttajataustaiset lapset eriytyvät suomalaiskouluissa
Suomi on totuttu näkemään paalupaikoilla, kun puhutaan lasten koulutaidoista ja maamme koululaitoksesta. Suunta on viimeisimmän Pisa-tutkimuksen mukaan hitusen laskeva. Tuloksista voi lukea myös sen, että Suomessa maahanmuuttajataustaisten koululaisten pärjääminen suhteessa kantaväestöön on huonointa maailmassa.
OECD:n toteuttaman Pisa-tutkimusohjelman tarkoitus on opetusministeriön raportin mukaan ”etsiä vastauksia siihen, miten peruskoulun päättövaiheessa olevat tai sen juuri päättäneet 15-vuotiaat nuoret osaavat etsiä, arvioida ja soveltaa tietoa arkielämän sekä tulevaisuuden tarpeista nousevien tehtävien ja ongelmien ratkaisemiseksi”.
Pisa-tutkimus selvitti koululaisten lukutaitoa
Vuoden 2018 tutkimus, jonka tuloksista uutisoitiin nyt joulukuun alussa, keskittyi pääosin koululaisten lukutaidon selvittämiseen. Ensitulosten raportissa tarkastellaan myös matematiikan ja luonnontieteiden taitoja. Lisäksi tuodaan esiin joitain oppimisen kannalta keskeisiä taustatekijöitä ja muuttujia.
Tutkimustulosten tulkinta on aivan oma taiteenlajinsa, jonka puitteissa tuloksia voi selittää hyvinkin eri tavalla. Eräät asiat ovat kuitenkin suuntaa-antavia: huonoiten pärjäävillä oppilailla suuri merkitsevä tekijä on sosioekonominen tausta, eli huono-osaisuus tuppaa kasautumaan.
Eroja oppilasryhmien välillä
Erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä ovat pysyneet vakaina Pisa-kierroksesta toiseen, vaihtelu mahtuu opetusministeriön julkaiseman raportin mukaan satunnaisotannasta johtuvaan virhemarginaaliin. Kaikissa oppilasryhmissä lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden keskimääräiset tulokset ovat pudonneet vuodesta 2009.
Ruotsissa Pisa-tuloksista on kerrottu enemmän selkokielellä. Ruotsidemokraatteja lähellä olevan Samtiden-julkaisun mukaan kokonaista 11 prosenttia lapsista oli jätetty paikallisesta tutkimuksesta pois, koska he eivät osanneet ruotsia niin hyvin, että olisivat ymmärtäneet kysymykset. Segregaatio eli väestön eriytyminen on Pisa-tutkimuksen mukaan Ruotsissa poikkeuksellisen suurta.
Suomessa eriydytään eniten
Samtidenin mukaan kyse on siitä, että Ruotsi ja muut Pohjoismaat ovat kehnoja maita maahanmuuton kannalta: ”Kulttuurimme avautuu vaikeasti, koska olemme olleet köyhiä ja eläneet eristyksissä. Sosiaalinen koodimme on siksi vaikeasti ymmärrettävissä”.
Maahanmuuttajataustaiset lapset pärjäsivät Pisa-tutkimuksessa silti suhteellisesti huonoiten suomalaisissa kouluissa. Tämä siitä huolimatta, että Suomessa ovat maailman toiseksi koulutetuimmat opettajat, heti Puolan jälkeen. Muualta tulleet koululaiset suoriutuivat kantaväestöä paremmin Yhdysvalloissa, Hong Kongissa ja Israelissa. Kanadassa kaikki olivat aivan samalla viivalla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Miksi opetusministeriö ei halua korjata koulujen ongelmia? – Halla-aho: “Peruskoulun oppimistulosten lasku ja yhä syvempi jako hyviin ja huonoihin kouluihin ovat kaikkien tiedossa”
Purra: Hallitus jatkaa suomalaisen koulujärjestelmän alasajoa – oppivelvollisuuden pidentäminen ei korjaa ongelmia
Peruskouluihin pitää palauttaa rajat ja vaatimustaso – Purra: OAJ:n puheet eivät pureudu todellisiin ongelmiin
Perussuomalaiset Naiset: Opettajien jaksaminen on koetuksella – “Luokkiin tarvitaan kuria ja järjestystä takaisin”
Monikulttuurisessa koulussa huono suomi tarttuu suomalaislapsiinkin
Monikulttuurisuus rasittaa kouluterveydenhoitoakin – maahanmuuttajien terveystarkastuksista ei tingitä
Ruotsin PISA-tulokset perustuvat vääriin lukuihin – maahanmuuttajataustaisia poistettu tulosten parantamiseksi
Ruotsalaiset muslimitytöt: “En voisi ikinä deittailla ei-muslimin kanssa”
Ruotsi siivosi maahanmuuttajat pois PISA-oppimisvertailusta – OECD hyväksyi tempun, suomalaisasiantuntija ihmettelee moista
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää