Pirkko Ruohonen-Lerner: “Verojen välttelyyn ovat osallistuneet monet yksityiset terveyspalveluita tarjoavat yritykset, jotka ovat olleet Suomessa otsikoissa myös vakavista vanhustenhoidon rikkeistä”

KOLUMNI | Perussuomalaisten europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner nostaa esiin kuluvan viikot keskeisiä tapahtumia europarlamentista. Hän kommentoi muun muassa yksityiset terveyspalveluita tarjoavien yritysten verovälttelyä.

Talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevän TAX3-erityisvaliokunnan kokouksen kuultavina olivat Maltan oikeusministeri Owen Bonnici ja maassa syksyllä 2017 autopommilla murhatun korruptiota tutkineen toimittajan Daphne Caruana Galizian poika Matthew. Ihailen suuresti kyseisen toimittajan rohkeaa korruptionvastaista työtä ja hänen poikansa toimia sen puolesta, että tähän murhaan syylliset saadaan vastaamaan teostaan. Murhan tilaajaa ei ole vieläkään saatu selville.

Sävyero murhatun toimittajan pojan ja oikeusministerin puheenvuoroissa oli häikäisevä. Oikeusministeri torjui väitteet siitä, että Malta olisi välinpitämätön rahanpesukysymyksissä ja vakuutti Maltan olevan normaalisti toimiva oikeusvaltio, jossa on kuitenkin aina parannettavaa jokaisen muunkin maan tapaan. Matthew’n mukaan Maltan hallituksessa istuu korruptoituneita poliitikkoja, jotka saattavat olla suoraan vastuussa hänen äitinsä murhasta ja estävät siksi tutkinnan tehokkaan etenemisen. Julkisuudessa on esitetty väitteitä, joiden mukaan Maltan valtiovarainministeri Christian Cardona olisi tavannut autopommi-iskusta epäiltyjä sekä ennen että jälkeen murhan.

Keskustelimme ja äänestimme myös rajatylittävää terveydenhuoltoa koskevista säännöistä, jotka hyödyttävät esimerkiksi muissa EU-maissa matkaavia turisteja ja vaihto-opiskelijoita, jos nämä joutuvat käyttämään sairaanhoitopalveluita oleskellessaan kotimaansa ulkopuolella. Säännöt lähtevät siitä, että potilaalla on oikeus korvaukseen toisessa jäsenmaassa saamastaan hoidosta samojen perusteiden mukaisesti kuin silloin, jos hoito olisi annettu potilaan kotimaassa. Vuonna 2015 toteutetun kyselyn mukaan vain alle 20 prosenttia kansalaisista koki tietävänsä riittävästi oikeuksistaan rajat ylittävässä terveydenhuollossa. Tämän johdosta on tärkeää tehostaa asiasta tiedottamista sekä potilaille että terveydenhuollon ammattilaisille.

Uudella sisämarkkinaohjelmalla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat erittäin merkittäviä työllistäjiä, ja niitä tulee kannustaa kasvamaan ja laajentamaan yhä toimintaansa. Ohjelman avulla helpotetaan myös kilpailusääntöjen noudattamisen seurantaa digitaalitaloudessa sekä edistetään kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia ja kuluttajansuojaa. Kuluttajille on annettava käytännön neuvoja, jotta nämä ovat tietoisia kaikista oikeuksistaan. Kuluttajien kannalta erittäin merkittävä asia on tuoteturvallisuuden varmistaminen, eli se, että sisämarkkinoilla ei tarjota tai myydä terveydelle vaarallisia tuotteita.

Sisämarkkinaohjelmalla edistetään myös terveyttä ja hyvinvointia, sillä sen kautta rahoitetaan elintarvikkeiden turvallista tuotantoa, eläintautien ja kasvintuhoojien ehkäisyä ja hävittämistä sekä eläinten hyvinvoinnin kohentamista.

Täysistunnossa keskusteltiin myös verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Puheessani toin esille sen, kuinka kansainväliset suuryritykset, joilla on vaikutusvaltaa vaikuttaa lainsäädännön suunnitteluun sekä kykyä palkata lukuisia huippuasiantuntijoita verokikkailumalleja suunnittelemaan ja edistämään, selviytyvät lähes poikkeuksetta huomattavasti alhaisemmilla veroilla kuin pk-yritykset. Räikeimmissä tapauksissa suuryritysten veroprosentit jäävät jopa alle yhden prosentin.

Verojen välttelyyn ovat osallistuneet monet yksityiset terveyspalveluita tarjoavat yritykset, jotka ovat olleet Suomessa otsikoissa myös vakavista vanhustenhoidon rikkeistä. Nämä yritykset elävät verorahojen turvin, mutta härskeimmät niistä eivät itse halua osallistua oman osuutensa maksamiseen. Tätä ei voida pitää millään tapaa hyväksyttävänä, ja siihen meidän on puututtava kovalla kädellä, korostin puheessani.

Näiden aiheiden lisäksi täysistunnossa keskusteltiin ja äänestettiin esimerkiksi EU:n petostentorjuntaohjelmasta, EU:hun tulevien suorien sijoitusten seurannasta, kiinalaisen teknologian lisääntyvään läsnäoloon liittyvistä turvallisuusuhista, torjunta-aineiden kestävästä käytöstä, veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista, alv-järjestelmän uudistamisesta, romanien integrointistrategioista, Syyrian tilanteesta, kannabiksen käytöstä lääkinnällisiin tarkoituksiin ja eläinkuljetuksista.

Kättä väännettiin myös EU:n ja Singaporen välisestä vapaakauppasopimuksesta ja siihen liittyvästä sijoitussuojasta, jotka lopulta hyväksyttiin selvällä enemmistöllä. Parlamentti hyväksyi myös esimerkiksi EU:n pelastuspalvelumekanismin uudistuksen, jonka avulla luonnonkatastrofeihin voidaan vastata nopeammin ja tehokkaammin jakamalla pelastuspalveluresursseja paremmin maiden välillä. Seuraava täysistunto järjestetään Strasbourgissa 11.-14. maaliskuuta.

Pirkko Ruohonen-Lerner, PS/ECR
Kirjoittaja on porvoolainen Euroopan parlamentin jäsen