Monet eläkeläiset ovat joutuneet köyhyyskierteeseen. Yli 60-vuotiaiden maksuhäiriöiden määrä on kasvanut lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Yksi syy ovat kulutusluotot, joihin eläkeläiset turvautuvat esimerkiksi kasvavien terveydenhoitomenojen yhteydessä. Monelle tuottaa myös vaikeuksia sopeutua työssäolovuosia pienempiin tuloihin. Usein eläkkeen pienuus yllättää kotona pitkään lapsia hoitaneet naiset. Samoin käy pienyrittäjille, jotka eivät ole maksaneet itselleen riittävää eläketurvaa.
“Eikö nyt olisi vihdoin aika muuttaa eläkejärjestelmää ylisuurten eläkkeiden osalta?”
Ahdingossa olevien eläkeläisten tilanteeseen nähden on täysin kohtuutonta, että eräissä valtionyhtiöissä eläke-etuja on korotettu huomattavasti viime vuosien aikana. Kauppalehden (21.8.2013) mukaan esim. Neste Oilin Matti Lievoselle myönnettiin 2012 yli 460 000 euroa lisäeläkettä. Sammon Kari Stadighin eläkepottia korotettiin 1,8 miljoonaan. TeliaSoneran entiselle pomolle Lars Nybergille maksettiin vuonna 2012 yli miljoona ja Stora Enson Jouko Karviselle 420 000 euroa.
Helsingin Sanomat kertoi 7.5., että Nokian entinen toimitusjohtaja Stephen Elop ansaitsi muutamassa vuodessa neljä kertaa enemmän työeläkettä kuin suomalainen keskimäärin 40 vuodessa. Hän sai 2010–2013 palkkoja ja rahabonuksia yhteensä 5,2 miljoonaa euroa ja töiden aloituspalkkioita ja potkurahoja tämän päälle noin 29 miljoonaa euroa. Hänen arvioitu työeläkkeensä on 5 900 euroa kuukaudessa. Se nousee poikkeuksellisen lyhyessä ajassa poikkeuksellisen suureksi, koska Suomessa ei ole eläkekattoa.
Monissa Euroopan maissa on käytössä eläkekatto. Esimerkiksi Belgiassa, Espanjassa, Itävallassa ja Ranskassa kuukausittainen eläkekatto vaihtelee 2 000 euron molemmin puolin. Myös Ruotsissa on käytössä eläkettä rajoittava järjestelmä. Siellä eläkettä ei kerry noin 3 000 euron yli menevästä kuukausipalkan osasta. Iso-Britanniassa vastaava raja on vajaat 3 700 euroa, Saksassa osavaltiosta riippuen 5 000 euron molemmin puolin ja Sveitsissä noin 4 500 euroa.
Maaliskuussa 2011 jätin kirjallisen kysymyksen, jossa kysyin, aikooko hallitus esittää Suomeen järjestelmää, jolla suureläkkeitä voidaan leikata.
Silloinen sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk) vastasi, että ”työeläkejärjestelmän tavoitteena on turvata työssäoloaikaiseen ansiotasoon nähden kohtuullinen toimeentulo eläkkeelle siirryttäessä”. Lisäksi hän totesi, ”ettei eläkekattoa ole syytä ottaa käyttöön Suomessa. Eläketurvakeskuksen viimeisimmän selvityksen mukaan ei ole noussut esiin sellaisia uusia näkökohtia, jotka puoltaisivat eläkekattoa.”
Eikö em. henkilöiden ”kohtuullinen toimeentulo eläkkeelle siirryttäessä” ole turvattu? Eikö nyt olisi vihdoin aika muuttaa eläkejärjestelmää ylisuurten eläkkeiden osalta? Ne eivät mitenkään ole perusteltavissa eivätkä ne mahdu kansalaisten oikeustajuun.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) on esittänyt, että asiasta laaditaan lisäselvityksiä. Eläkekattoa on selvitelty moneen kertaan jo vuosikymmenten ajan. Nyt kaivataan konkreettisia ja pikaisia toimenpiteitä, joilla saisimme aikaiseksi eläkekaton Suomeenkin.
Pirkko Ruohonen-Lerner
kansanedustaja, ps.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
KOMMENTTI | Netti on netti ja ryönää täynnä, mutta on tilanteita, joissa kiukunpuuskassa kirjoittaminen ei tuota järkeviä tuloksia.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Lue lisää
Lue lisää
