Monet eläkeläiset ovat joutuneet köyhyyskierteeseen. Yli 60-vuotiaiden maksuhäiriöiden määrä on kasvanut lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Yksi syy ovat kulutusluotot, joihin eläkeläiset turvautuvat esimerkiksi kasvavien terveydenhoitomenojen yhteydessä. Monelle tuottaa myös vaikeuksia sopeutua työssäolovuosia pienempiin tuloihin. Usein eläkkeen pienuus yllättää kotona pitkään lapsia hoitaneet naiset. Samoin käy pienyrittäjille, jotka eivät ole maksaneet itselleen riittävää eläketurvaa.
“Eikö nyt olisi vihdoin aika muuttaa eläkejärjestelmää ylisuurten eläkkeiden osalta?”
Ahdingossa olevien eläkeläisten tilanteeseen nähden on täysin kohtuutonta, että eräissä valtionyhtiöissä eläke-etuja on korotettu huomattavasti viime vuosien aikana. Kauppalehden (21.8.2013) mukaan esim. Neste Oilin Matti Lievoselle myönnettiin 2012 yli 460 000 euroa lisäeläkettä. Sammon Kari Stadighin eläkepottia korotettiin 1,8 miljoonaan. TeliaSoneran entiselle pomolle Lars Nybergille maksettiin vuonna 2012 yli miljoona ja Stora Enson Jouko Karviselle 420 000 euroa.
Helsingin Sanomat kertoi 7.5., että Nokian entinen toimitusjohtaja Stephen Elop ansaitsi muutamassa vuodessa neljä kertaa enemmän työeläkettä kuin suomalainen keskimäärin 40 vuodessa. Hän sai 2010–2013 palkkoja ja rahabonuksia yhteensä 5,2 miljoonaa euroa ja töiden aloituspalkkioita ja potkurahoja tämän päälle noin 29 miljoonaa euroa. Hänen arvioitu työeläkkeensä on 5 900 euroa kuukaudessa. Se nousee poikkeuksellisen lyhyessä ajassa poikkeuksellisen suureksi, koska Suomessa ei ole eläkekattoa.
Monissa Euroopan maissa on käytössä eläkekatto. Esimerkiksi Belgiassa, Espanjassa, Itävallassa ja Ranskassa kuukausittainen eläkekatto vaihtelee 2 000 euron molemmin puolin. Myös Ruotsissa on käytössä eläkettä rajoittava järjestelmä. Siellä eläkettä ei kerry noin 3 000 euron yli menevästä kuukausipalkan osasta. Iso-Britanniassa vastaava raja on vajaat 3 700 euroa, Saksassa osavaltiosta riippuen 5 000 euron molemmin puolin ja Sveitsissä noin 4 500 euroa.
Maaliskuussa 2011 jätin kirjallisen kysymyksen, jossa kysyin, aikooko hallitus esittää Suomeen järjestelmää, jolla suureläkkeitä voidaan leikata.
Silloinen sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk) vastasi, että ”työeläkejärjestelmän tavoitteena on turvata työssäoloaikaiseen ansiotasoon nähden kohtuullinen toimeentulo eläkkeelle siirryttäessä”. Lisäksi hän totesi, ”ettei eläkekattoa ole syytä ottaa käyttöön Suomessa. Eläketurvakeskuksen viimeisimmän selvityksen mukaan ei ole noussut esiin sellaisia uusia näkökohtia, jotka puoltaisivat eläkekattoa.”
Eikö em. henkilöiden ”kohtuullinen toimeentulo eläkkeelle siirryttäessä” ole turvattu? Eikö nyt olisi vihdoin aika muuttaa eläkejärjestelmää ylisuurten eläkkeiden osalta? Ne eivät mitenkään ole perusteltavissa eivätkä ne mahdu kansalaisten oikeustajuun.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) on esittänyt, että asiasta laaditaan lisäselvityksiä. Eläkekattoa on selvitelty moneen kertaan jo vuosikymmenten ajan. Nyt kaivataan konkreettisia ja pikaisia toimenpiteitä, joilla saisimme aikaiseksi eläkekaton Suomeenkin.
Pirkko Ruohonen-Lerner
kansanedustaja, ps.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
