Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ennen eduskunnan täysistuntoa Helsingissä. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) näkee hyvänä, että soten osalta on päästy taas yksi askel eteenpäin. Mattila muistuttaa, että kyseessä on kansalaisten palvelujen turvaamiseen, sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseen ja terveyden edistämiseen tähtäävä uudistus.
– On tehty päätöksiä ja ratkaisuja, joilla valmistelu pääsee etenemään. Palvelujärjestelmämme ja julkinen taloutemme ei ansaitse enää odottelua tämän osalta. Hyvinvointiyhteiskuntamme jatkon turvaaminen on todella tärkeää, Mattila sanoo.
Perussuomalaisen puolueen tavoitteena koko uudistuksessa on ollut, että kansalaisten palvelut turvataan alueellisesti ja väestöllisesti tasapainoisesti ja kattavasti.
– Kun kansalaisten – asiakkaiden ja potilaiden – valinnanvapaus terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa toteutuu, on tärkeää varmistaa pienten ja keskisuurten yritysten mukanaolo palveluiden tuottajina. Kotimaista pk-sektoria tulee vaalia, Mattila toteaa.
Koko sote- ja maakuntauudistuksen uskottavuuden kannalta kansanvaltaisuuden painottaminen ja hallinnon läpinäkyvyys ovat äärimmäisen tärkeitä periaatteita. Muutos on iso ja siinä ei saa unohtaa yhteiskuntamme perusrakenteita ja demokratiaa. Julkinen sektori säilyy edelleen perälautana, palvelut rahoitetaan tulevaisuudessa maakuntien kautta, joilla on vaaleilla valittu hallinto.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
