PS ARKISTO
Piisinen tyrmäsi opposition: ”Lakkojen vuoksi menetettyjen työpäivien määrä Euroopan korkein”
Eduskunnassa käytiin tiistaina lähetekeskustelu hallituksen lakko-oikeutta koskevasta esityksestä. Oppositio koetti grillata hallitusta, mutta argumentit jäivät heikoiksi. Perussuomalaiset kansanedustajat esittivät jälleen kerran teräviä kannanottoja.
Puolueen työelämä- ja tasa-arvovaliokuntavastaava Jorma Piisinen kertoi perustuslain turvaavan ammatillisen yhdistymisvapauden sellaisena kuin sen sisältö Suomea sitovissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa on. Piisisen mukaan tätä ilmentää myös perustuslain 22. pykälä, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
– On totta, että työmarkkinajärjestöt ovat saaneet paljon hyvää aikaan suomalaisen työntekijän oikeuksiin ja asemaan, mutta toisin kuin täällä salissa aiemmin iltapäivällä on väitetty – että Suomessa olisi vähän lakkoja – kansainvälisten työtaistelutilastojen tietojen perusteella Suomessa lakkojen vuoksi menetettyjen työpäivien määrä tuhatta työntekijää kohden on korkea, vuosina 2020—2022 jopa Euroopan korkein, kertoi Piisinen.
– Menetettyjä työpäiviä oli Suomessa Norjaan verrattuna kuusinkertaisesti, Tanskaan nähden yli 70-kertaisesti ja Ruotsiin nähden yli 360-kertaisesti. Vuonna 2022 lakkojen vuoksi menetettyjä työpäiviä kertyi Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 962 605 päivää. Lakko-oikeus säilyy ennallaan sellaisissa työtaisteluissa, joissa taistellaan omista työehtosopimuksista, kuten palkoista, työasioista ja tällaisista.
Poliittisia lakkoja ei kielletä kokonaan
Piisinen tähdensi, että toisin kuin oppositio väittää, hallitus ei ole kieltämässä poliittisia lakkoja kokonaan.
– Työehtosopimuslakiin ja työriitojen sovittelusta annettuun lakiin ehdotetaan nyt lisättäväksi tällä lainmuutoksella säännökset työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä työsuhteessa. Uudet säännökset koskisivat myötätuntotaisteluiden edellytyksiä, poliittisten työtaisteluiden enimmäiskestoa sekä ilmoitusvelvollisuutta myötätuntotaisteluista ja poliittisista työtaisteluista.
– Esityksen mukaan poliittiset lakot rajoitetaan kestoltaan 24 tuntiin, muut työtaistelutoimenpiteet kahteen viikkoon. Tukilakot asetettaisiin suhteellisuusarvioinnin piiriin, ja ne saisivat kohdistua ainoastaan työriidan osapuoliin, ei työriidan ulkopuolisiin tahoihin. Työnseisaus tulisi toteuttaa siten, että siitä aiheutuva häiriö tuotannolle jäisi mahdollisimman lyhytaikaiseksi ja vähäiseksi ennen ja jälkeen työnseisauksen.
Lain rikkomisesta koituu seurauksia
Työrauhan rikkomisesta työehtosopimuksen voimassaoloaikana ja työrauhan piiriin kuuluvan syyn vuoksi on säädetty jo nykyisinkin rangaistus. Piisinen kertoi, että hallituksen esityksen myötä rangaistusta muutettaisiin siten, että hyvityssakon alarajaksi esitetään 10 000 euroa ja ylärajaksi 150 000 euroa.
– Myös yksittäiselle työntekijälle esitetään 200 euron seuraamusmaksua, mikäli hän jatkaa lakkoilua saatuaan tiedon siitä, että työtuomioistuin on tuominnut lakon laittomaksi. On selvää, että lain rikkomisesta koituu seurauksia. Jos te ajatte ylinopeutta ja saatte sakon siitä, sekin on lain rikkomisesta johtuva seuraamus.
– Ammattiliitoille ja ammattiosastoille kohdistettavan hyvityssakon määrää voidaan pienentää erityisestä syystä tai jättää kokonaan tuomitsematta, koska ”määrättävät sakot eivät saa olla määrältään sellaisia, että ne todennäköisesti johtaisivat ammattiliiton hajoamiseen tai uhkaisivat ammattiliiton toimintaa”.
– Eli: ammattiliitot ja osastot saavat siis jatkossakin aiheuttaa määrättömän suuria taloudellisia vahinkoja yrityksille, mutta niille tuomittavat rangaistukset eivät saa horjuttaa liittojen ja yhdistysten olemassaoloa.
Kyse on kilpailukyvystä
Hallitus ei ole muuttamassa lakko-oikeutta huvikseen, sanoi Piisinen.
– Suomi ei kykene kilpailemaan investoinneista yritystuilla eikä kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla devalvoimalla valuuttaansa. Sen sijaan luomalla Suomeen työolosuhteet työrauhan säilymiselle lisäämme kotimaisten ja kansainvälisten suuryritysten halukkuutta investoida Suomeen. Näin tuemme myös hyvinvointiyhteiskuntamme säilymistä ja vahvistumista.
– Täältä opposition suunnalta sanotaan, että poliittisilla lakoilla ei ole suurta merkitystä työelämään eikä työnantajille. Siinä tapauksessahan se voidaan hyvin kirjata sinne sopimuksiin, että ne voidaan rajata tässä suhteessa, kuten niitä ollaan nyt tässä tekemässä, Piisinen totesi puheenvuoronsa päätteeksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- poliittiset lakot lakkoilu työtaistelut lakko-oikeus lähetekeskustelu työnseisaus Jorma Piisinen perusoikeudet Yritystuet työelämä Investoinnit Ammattiliitot Työmarkkinajärjestöt Ihmisoikeudet Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset välikysymyksestä: Oppositio vaatii neuvotteluja, mutta mistä?
Vigelius: Vasemmisto ei ole Suomen, vaan vaalirahoittajiensa asialla
Valtiovarainministeri Purra haluaa korjata kroonisen kestävyysvajeen: ”Nyt selkäranka riittää”
Perussuomalaiset: Työelämäuudistukset välttämättömiä – opposition vaihtoehto edelleen epäselvä
Perussuomalaiset kansanedustajat: Poliittiset lakot on saatava kuriin
Piisinen: Yhteistoiminta ei ole työpaikoilla rikki
Bergbom: SAK:n poliittiselle teatterille ei näy loppua
Seppänen: Lakkoilu ei ole pienituloisista ja työntekijöistä huolehtimista
Rintamäki: Onko ammattiyhdistysliikkeen tarkoituksena ajaa maa sekasortoon?
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää