Etelä-Pohjanmaan Perussuomalaisten piirin puheenjohtaja Anne Matokangas (oik) ja 1.varapuheenjohtaja Asko Salminen toivottavat Piia Katteluksen (vas.) tervetulleeksi puolueeseen. / Tero Juupajärvi
Piia Kattelus liittyy perussuomalaisiin. Hän on ammatiltaan poliisi ja koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. Kattelus on toiminut aikaisemmin kansalaispuolueen varapuheenjohtajana. Hän hakee kevään 2021 kunnallisvaaleissa jatkokautta Seinäjoen valtuustoon.
– Kiitollisena ja nöyrin mielin lähden perussuomalaisiin tiivistämään isänmaallisten rivejä ja hankkimaan Suomea takaisin, toteaa Kattelus.
Hänen mukaansa Seinäjoella on valtava potentiaali perussuomalaisten kannatuksen kasvulle. Keskusta ja SDP ovat menettäneet asemiaan PS:lle.
– Mahdollisuus lähteä perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaaksi tulee kiinnostamaan seinäjokelaisia satavarmasti.
Kattelus työskentelee Pohjanmaan poliisilaitoksella rikostorjunnassa, ja on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. Hän on Seinäjoen kaupunginvaltuutettu ja Lapuan hiippakuntavaltuutettu sekä kolmen lapsen äiti. Hän aloittaa lisäksi syksyllä opinnot Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Master of Business Administration -linjalla.
Etelä-Pohjanmaan perussuomalaisten piirin puheenjohtaja Anne Matokangas vahvistaa tiedon:
– Meille on tullut valtavasti jäsenhakemuksia ja kiinnostus puoluetta kohti on suurta. Ihmiset ovat kyllästyneitä elitistiseen politiikkaan ja holtittomaan rahanjakoon. Kunhan korona-rajoitukset hellittävät, jalkaudumme ihmisten pariin turuille ja toreille, toteaa piirin alajärveläinen puheenjohtaja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
