
Lakivaliokunta puoltaa etäyhteyksiä oikeudenkäynneissä: ”Jatkossa vaikeampaa pakoilla”
Lakiuudistuksella on tarkoitus tehdä oikeudenkäyntien järjestämisestä joustavampaa ja vähentää niiden viivästymistä.
PS ARKISTO
Oikeudenkäyntimenettelyä koskevaan lainsäädäntöön ehdotetaan uudistusta. Pienten riita-asioiden menettely olisi käräjäoikeudessa sovellettava yksinkertaistettu oikeudenkäyntimenettely, jossa asianosaisen oikeudenkäyntikuluriski olisi matala. Työryhmän esitys uudesta pienten riita-asioiden menettelystä on nyt lausuntokierroksella.
Menettelyä sovellettaisiin asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen perustuvissa riitaisissa asioissa, jotka koskevat enintään 10 000 euroa tai joissa kysymys ei ole rahasta vaan esimerkiksi häädöstä. Lisäksi edellytettäisiin, että asia ei olisi laaja tai vaikea, kerrotaan oikeusministeriön tiedotteessa.
Pienten riita-asioiden menettelyn tarkoituksena olisi parantaa oikeuden saatavuutta. Oikeudenkäyntikulut saattavat nykyään etenkin pienemmissä asioissa olla korkeita suhteessa riidan kohteen arvoon. Pienten riita-asioiden menettelyssä määrää, jolla jutun hävinnyt voidaan velvoittaa korvaamaan voittajan oikeudenkäyntikuluja, olisi kuitenkin voimakkaasti rajoitettu. Lisäksi oman asian ajaminen ilman juristin apua olisi nykyistä helpompaa.
Melkein jokaisessa EU-maassa on erityinen oikeudenkäyntimenettely pienimmille riidoille.
– Tämä hanke on tärkeä osa kokonaisuutta, jolla hallitus parantaa kansalaisten oikeuksiin pääsyä. Pienten riita-asioiden menettelyä sovelletaan aluksi vain rajattuun asiamäärään. Ehdotus on kuitenkin laadittu niin, että menettely on myöhemmin laajennettavissa muihinkin pienempiin riitoihin, oikeusministeri Leena Meri sanoo.
Uudistus on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Lakiuudistuksella on tarkoitus tehdä oikeudenkäyntien järjestämisestä joustavampaa ja vähentää niiden viivästymistä.
Oikeusministeri Leena Meri muistuttaa, että sillä on suuri merkitys, kuka ja ketkä tekevät päätökset rahankäytöstä hyvinvointialueilla. Esimerkiksi hoitoalan työtehtäviin hyvinkin olisi mahdollista saada suomen- ja ruotsinkielentaitoisia hoitajia. - Ihmiset haluavat päästä töihin. Heille pitää vain maksaa kunnon palkka, niin kyllä me saamme porukkaa myös hoitoalan töihin.
Eduskunnan lakivaliokunta esittää kansalaisaloitteen hyväksymistä. Perussuomalaisen oikeusministeri Leena Meren mukaan asiasta tarvitaan hallituksen yksimielinen päätös.
Oikeusministeriö on käynnistänyt selvityshankkeen sähkölinjojen lunastuksissa määrättävistä korvauksista. Hankkeessa tarkastellaan sekä metsäalueista maksettavia korvauksia että lunastuksen perusteena olevan hankkeen tuottaman hyödyn huomioon ottamista. Oikeusministeri Leena Meri on tyytyväinen hankkeen käsittelyn käynnistymisestä, jota jo useampi edeltävä hallitus on turhaan yrittänyt.
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.