PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru kirjoittaa Satakunnan Kansan kolumnissaan, että Suomen ilmastostrategia on suunniteltava sillä tavalla, että kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden turvaaminen muodostaa perustan, jonka päälle ilmastotoimet suunnitellaan eikä päinvastoin.
Venäjän helmikuussa 2022 aloittama oikeudeton hyökkäyssota Ukrainaan palautti Eurooppaan laajamittaisen ja pitkäkestoisen sodankäynnin.
Yhteiskunnan turvaamiseksi korostuu asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuva maanpuolustus, mutta kansanedustaja Petri Hurun mielestä on syytä katsoa myös laajempaa kokonaisuutta eli toimivaa yhteiskuntaa.
– Kaikesta maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden ympärillä käytävästä vilkkaasta keskustelusta huolimatta elämme erikoisessa tilanteessa niin ilmaston kuin muidenkin ympäristönsuojelun nimissä tehtävien rajoituspyrkimysten suhteen, Huru kirjoittaa.
Tämä tarkoittaa Hurun mukaan monimutkaisia vuorovaikutussuhteita, joiden kaikkien osien toimivuus on varmistettava. Toimiva yhteiskunta kokonaisturvallisuuden näkökulmasta tarkoittaa myös sitä, ettei perusteettomin rajoituksin heikennetä mitään osakokonaisuutta, vaan pikemminkin pyritään tukemaan toimintoja.
– Suomen ilmastolaissa hiilineutraaliuden tavoite asetettiin 15 vuotta EU-lainsäädäntöä tiukemmaksi, vaikka jo tuolloin tiedettiin tavoitteen saavuttamisen olevan haastavaa, ellei jopa mahdotonta.
Myös ilmastolain perusteluissa selvästi todetaan, että hiilineutraaliustavoite ja muut päästövähennystavoitteet arvioidaan vuonna 2025 ottaen huomioon muun muassa uusin tieteellinen tieto, teknologian kehitys, muiden maiden päästösitoumukset ja mahdollisuudet kansainvälisten joustojen käyttöön sekä päästövähennystoimenpiteiden kustannustehokkuus.
– Perusteluissa huomioidaan myös se, ettei toimenpiteillä saa vaarantaa kotimaista ruokaturvaa ja että siirtymän on oltava kustannustehokas sekä alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukainen.
– Edellä mainituista seikoista huolimatta ilmastolain avaamiselle löytyy äänekkäitä vastustajia, Huru toteaa.
Talven aikana metsien rooli ilmastopolitiikassa on aiheuttanut vilkasta keskustelua. Olemme tilanteessa, jossa täysin epärealistisissa ilmastotavoitteissa pysymistä vaativat tahot edellyttävät hakkuiden vähentämistä.
– Tämä tarkoittaisi puuta hyödyntävien laitosten sulkemista ja huomattavia negatiivisia vaikutuksia talouteen, vaikka maallamme ei todellisuudessa ole yhteenkään heikennykseen varaa.
– Todellisuudessa ainoa realistinen vaihtoehto on, että ilmastostrategia päivitetään vastaamaan muuttunutta geopoliittista tilannetta. Toimenpiteet pitää suunnitella siten, että kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden turvaaminen muodostaa perustan, jonka päälle ilmastotoimet suunnitellaan, ei päinvastoin, Huru päättää kirjoituksensa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle selonteon Agenda2030:n toimeenpanosta. Selontekoa koskevan mietinnön antaa tulevaisuusvaliokunta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Kaisa Garedew pitää Agenda2030-ohjelman tavoitteita epärealistisina.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen tukee maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) esiin nostamaa ajatusta ilmastolain avaamisesta. Myös perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra on julkisuudessa kritisoinut ilmastolain tavoitteita.
Joukko eri teollisuus- ja logistiikka-alojen järjestöjä esittää, että Suomen hiilineutraaliuden tavoitevuotta siirretään eteenpäin ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja uusin tutkimustieto erityisesti maankäyttösektorilla. Järjestöt ovat huolissaan erityisesti suomalaisten yritysten kilpailukyvystä ja työpaikoista, omaisuudensuojasta ja energiantuotannon riittävästä omavaraisuudesta, jos hiilineutraalisuuden tavoitevuotta ei siirretä.
Ilta-Sanomien mukaan valtiovarainministeri Riikka Purra tylyttää todetessaan, ettei Suomi saavuta hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto sen sijaan on valtiovarainministerin kanssa samoilla linjoilla.
Edellisen hallituksen aikaan linjattu hiilineutraalisuustavoite 2035 on koko ajan epätodennäköisemmin saavutettavissa, sanoo tuoreessa videoviestissään perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra. Suomen ei tavoitteen takia tule ryhtyä sille itselleen vahingollisiin toimiin.
Viikon suosituimmat
Yleisradion hyytävä hiljaisuus SDP-kansanedustaja Kimmo Kiljusen skandaalilausunnoista suomenvenäläisille on herättänyt talven mittaan huomiota sosiaalisessa mediassa. Perussuomalaisten joensuulainen valtuutettu Outi Mara kyllästyi odottelemaan Yleisradion toimia, ja hän on joulukuusta saakka jakanut X-tilillään kuvakaappausta Kimmo Kiljusta koskevasta jutusta vaatien Yleltä perusteellisempaa aiheen käsittelyä.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja tapahtumat karkasivat hyökkääjän käsistä. Nyt ollaan tilanteessa, josta oikeudenmukainen ulospääsy vaikuttaa lähes mahdottomalta. Yksinvaltaiselle Venäjälle myös rauha on enemmän uhka kuin mahdollisuus. Sadat tuhannet rintamalta palaavat rikkinäiset sotilaat haastavat virallisen propagandan ja ovat siten yhteiskunnallinen aikapommi.
Autoilija kaasutti Saksassa Mannheimissa henkilöautolla kävelykadulla ihmisjoukkoon tuhoisin seurauksin.
Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä rikoslain muuttamiseksi nuoriso- ja jengirikollisuuden osalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tylytti omassa puheenvuorossaan vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan tuloksia, minkä vuoksi suomalaiseenkin yhteiskuntaan on jo päässyt juurtumaan ilmiöitä, jotka eivät tänne kuulu.
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.
Geopolitiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) analysoi Yhdysvaltain ja Ukrainan välisestä mineraalisopimusta.
Algerialaismies puukotti hengiltä yhden ja haavoitti kolmea ihmistä lauantaina Mulhousen kaupungissa. Murhaajaa oli yritetty turhaan karkottaa Ranskasta 14 kertaa. Ranska uhkaa nyt Algeriaa vastatoimilla, jos maa ei suostu vastaanottamaan karkotettuja kansalaisiaan.
Opetushallituksen työryhmä ehdottaa, että islamin uskonto tulisi ottaa mukaan ylioppilaskirjoituksiin. Työryhmän mukaan islamin tulisi olla yhtenä vaihtoehtona reaaliaineiden kokeissa. Nykyisin abiturientit voivat kirjoittaa vain evankelisluterilaisen tai ortodoksisen uskonnon.
Opetushallituksen työryhmän esitys islamin uskonnon kokeen lisäämisestä ylioppilastutkintoon on järjetön, sanoo kansanedustaja Ari Koponen.
