Perustuslakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet: Syytelupaa ei pidä myöntää kansanedustaja Mäenpään tapauksessa
Perustuslakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Olli Immonen, Sakari Puisto ja Jukka Mäkynen jättivät tänään perustuslakivaliokunnan kokouksessa yhdessä kokoomuslaisten jäsenten Wille Rydmanin ja Heikki Vestmanin kanssa vastalauseen mietintöön, jossa valiokunta puoltaa syyteluvan myöntämistä kansanedustaja Juha Mäenpään tapauksessa.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi eduskunnalta lupaa saada syyttää Juha Mäenpäätä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Mäenpään valtiopäivillä lausumien mielipiteiden vuoksi. Valtakunnansyyttäjän mukaan Mäenpää rinnasti salipuheessaan turvapaikanhakijat ja vieraslajit toisiinsa ja siten loukkasi turvapaikanhakijoiden ihmisarvoa.
Perustuslakivaliokunta laati asiasta tänään mietinnön ja päätyi esittämään eduskunnalle syyttämisluvan myöntämistä. Mietintöön sisältyy viiden kansanedustajan allekirjoittama vastalause.
Tunnusmerkistön täyttyminen tulkinnanvaraista
Perustuslain mukaan kansanedustaja voidaan asettaa syytteeseen kuvatussa tilanteessa vain, jos eduskunta tukee sitä vähintään 5/6 ääntenenemmistöllä.
Perussuomalaisten mielestä perustuslakivaliokunnan ei olisi pitänyt myöntää syytelupaa tapauksessa, jossa rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen on hyvin tulkinnanvaraista.
– Syyteluvan puoltamisella voi olla vaikutuksia kansanedustajien sananvapauden käyttämiseen. Edustuksellisessa demokratiassa on tärkeää, että kansalaisten näkemykset välittyvät päätöksentekoon heidän edustajiensa kautta mahdollisimman väärentymättöminä.
Yhteiskunnallinen keskustelu tärkeää
Sananvapaus on keskeinen perusoikeus. Perustuslain mukaan sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä. Sananvapaussäännöksen keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus ja avoin julkinen keskustelu.
Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan sananvapaus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä levittää tietoja ja ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta.
– Sananvapaudella on korostunut merkitys yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun aloilla, eikä rikoslain säännöksillä pidä rajoittaa vapautta keskustella yhteiskunnallisesti merkityksellisistä asioista. Sananvapauden ydinalueeseen kuuluvan poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun yhteydessä rajoituksiin on suhtauduttava tiukasti. Esimerkiksi maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan tai siitä vastuussa olevien ankarakaan arvostelu ei sellaisenaan täytä rikoksen tunnusmerkistöä, perussuomalaisten valiokuntaryhmä toteaa.
Perustuslain mukaan kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus puhua vapaasti kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä. Edustajan puhevapautta on perinteisesti pidetty varsin laajana. Kansanedustajalla on oikeus vapaasti lausua mielipiteensä käsiteltävinä olevista asioista, arvostella suoritettuja toimenpiteitä sekä tuoda esille epäkohtia tai muita seikkoja, joiden esittämistä hän pitää maan edun vaatimana.
Kansanedustajalla laaja puheoikeus
Perustuslailla on kiinteä yhteys kansanedustajan puhevapautta koskevaan perustuslain 31 §:n 1 momenttiin. Säännösten tarkoituksena on turvata kansanedustajan sananvapaus edustajan toimessaan. Tarkoituksena on taata kansanedustajille mahdollisimman laaja vapaus julkisten asioiden hoitamisen arvosteluun ja siten myös turvata kansanedustajan toimen hoitamista.
– Mäenpään tapauksessa on kyse oppositiossa olevan puolueen kansanedustajan hallitusohjelmaa kohtaan esittämästä kritiikistä. Poliittisen järjestelmän toiminnan kannalta on erityisen olennaista turvata nimenomaan oppositiossa olevien kansanedustajien sananvapautta. Se, että ilmaisua on käytetty täysistunnossa keskusteltaessa hallitusohjelmasta eli aivan ydinasiasta poliittisessa keskustelussa, vahvistaa edelleen sanoman poliittista sisältöä. Poliitikon sananvapaus on korostettu, kun kysymys on poliittisesta puheesta, koska suojaamalla poliitikon sananvapautta suojataan samalla moniarvoisen demokratian toteutumista.
– Kansanedustajan puhevapauteen kuuluu oikeus esittää myös kriittisiä ja jopa hyökkääviä puheenvuoroja eduskunnassa. Keskustelijan on saatava turvautua myös tiettyyn liioitteluun tai jopa provokaatioon yleisesti kiinnostavassa keskustelussa. Poliittista puhetta ei tule rajoittaa ilman pakottavia syitä, eikä kansanedustajan käyttämien ilmaisujen ja esittämien lausumien arvioinnin lähtökohtana voida pitää niiden rikosoikeudellista tarkastelua.
Syyteluvan puoltaminen tukahduttaa oikeuksia
Perussuomalaisten valiokuntaryhmän mukaan syyteluvan puoltamista harkittaessa olisi tullut ottaa huomioon myös syyteluvan myöntämisen vaikutus myöhempään sananvapauden käyttöön eduskunnassa ja kansanedustajan immuniteetin periaatteelliseen merkitykseen.
– Jos asetutaan sille kannalle, että eduskunta yleensä myöntyy herkästi sille esitettyihin syyttämislupaa koskeviin pyyntöihin, johtaa tämä siihen, että kansanedustajia vastaan tullaan nostamaan syytteitä tulevaisuudessa mahdollisesti hyvinkin tiuhaan. Tämä voisi vaikuttaa kansanedustajiin ennakollisen sensuurin tavoin ja pahimmillaan johtaa liialliseen kriittisten puheenvuorojen karsimiseen.
– Syyteluvan puoltaminen tällaisessa tapauksessa tukahduttaa kansanedustajan oikeuksia ja myös velvollisuuksia, kuten arvosteluoikeutta.
Edustajan lausuntoa ei tehty ilkivallasta
Kansanedustajien puhevapautta ja immuniteettia koskevilla normeilla on yhteiskunnassa huomattavan suuri merkitys edustuksellisen demokratian näkökulmasta. Kansanedustaja tarvitsee vahvan suojan puhumisvapaudelleen eduskunnassa. Perussuomalaisten mielestä suojan pitäminen reaalisena kaikissa tilanteissa edellyttää suojan ennalta selvää kattavuutta, jotta edustajan ei tarvitse pohtia lausumisoikeuttaan erikseen erilaisissa tilanteissa.
– Syyteluvasta päätettäessä olisi tullut ottaa huomioon myös esittämisolosuhteet. Syyttämispyynnön kohteena oleva lausuma on esitetty myöhään illalla sitä sen kummemmin suunnittelematta. Mäenpäätä ei ole aikaisemmin epäilty vastaavanlaisesta, eduskunnan istunnossa, tapahtuneesta teosta. Edustajan lausuntoa ei ole tehty ilkivallasta eikä sitä ole tarkoitettu loukkaukseksi.
– Erityistä painoarvoa on annettava lisäksi sille, miten vakavasta rikoksesta syyttämispyynnössä on kysymys. Jo kansanedustajan syytteeseen asettamiseksi perustuslain mukaan vaadittava äänten korkea määräenemmistö osoittaa, että kansanedustajan menettelyn täytyy olla oikeudellisesti arvioiden erittäin raskauttavaa, jotta syytelupa voitaisiin antaa. Sillä on asian arvioinnin kannalta merkitystä, miten törkeästä rikoksesta saattaa olla kysymys, ja mikä olisi siitä odotettavissa oleva rangaistus. Mitä lievempi rangaistus asiassa olisi odotettavissa, sitä vähemmän aiheellista on, että asiaa ryhdytään oikeudessa käsittelemään.
Vakavia seurauksia sananvapaudelle
Myöntymällä nyt esitettyyn pyyntöön asettaa kansanedustaja syytteeseen tekisi eduskunta epäilemättä ennakkopäätöksen, jolla olisi sitova vaikutus myöhemmissä vastaavissa tapauksissa.
– Syyteluvan myöntämisellä tapauksessa, jossa kysymys rikoksen tunnusmerkistön täyttymisestä on hyvin tulkinnanvarainen voisi olla vakavia ennaltaehkäiseviä, jopa itsesensuuriin johtavia vaikutuksia kansanedustajien sananvapauden käyttämiseen, perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Heikki Vestman syytelupa vastalause Raija Toiviainen Wille Rydman Juha Mäenpää Jukka Mäkynen Sananvapaus Sakari Puisto perustuslakivaliokunta perussuomalaiset Perustuslaki Olli Immonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Käräjäoikeus hylkäsi Juha Mäenpäätä ja päätoimittajia koskevan kunnianloukkaussyytteen
Halla-aho muistutti tutkintapyyntöjä tehtailevan Martin Scheininin taustasta kommunistien keskuskomiteassa – Scheinin teki tutkintapyynnön – näin asiassa kävi
Purra ja Halla-aho Ylellä: Perussuomalaiset ei pyri miellyttämään vastustajiaan – ”Meillä on erittäin hyvä, johdonmukainen linja ja vielä paljon tekemistä”
Kansanedustaja Leena Meri vastaa professori Martin Scheininille: Syyttömyysolettama on voimassa koko prosessin ajan eikä se pääty poliisitutkintaan
Päätoimittajalta: valtakunnansyyttäjä Toiviaisen tulkinnat laillisuusperiaatteen vastaisia – ilmiselvänä tarkoituksena toisinajattelijoiden kampittaminen
Valtakunnansyyttäjä pyytää eduskunnan suostumusta asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen
Professorilta ankarat moitteet valtakunnansyyttäjä Toiviaiselle: “kansanedustajan voitava toimia kenenkään uhkaamatta ja painostamatta” – Juha Mäenpään tapaus rinnastuu presidentin immuniteettiin
Persujahdista riehaantunut oikeusproffa Martin Scheinin unohti jo syyttömyysolettamankin – prosessioikeuden professori palautti maan pinnalle
Eduskunta ei antanut suostumusta Mäenpään syyttämiseksi
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää