Perustuslakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet: Syytelupaa ei pidä myöntää kansanedustaja Mäenpään tapauksessa
Perustuslakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Olli Immonen, Sakari Puisto ja Jukka Mäkynen jättivät tänään perustuslakivaliokunnan kokouksessa yhdessä kokoomuslaisten jäsenten Wille Rydmanin ja Heikki Vestmanin kanssa vastalauseen mietintöön, jossa valiokunta puoltaa syyteluvan myöntämistä kansanedustaja Juha Mäenpään tapauksessa.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi eduskunnalta lupaa saada syyttää Juha Mäenpäätä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Mäenpään valtiopäivillä lausumien mielipiteiden vuoksi. Valtakunnansyyttäjän mukaan Mäenpää rinnasti salipuheessaan turvapaikanhakijat ja vieraslajit toisiinsa ja siten loukkasi turvapaikanhakijoiden ihmisarvoa.
Perustuslakivaliokunta laati asiasta tänään mietinnön ja päätyi esittämään eduskunnalle syyttämisluvan myöntämistä. Mietintöön sisältyy viiden kansanedustajan allekirjoittama vastalause.
Tunnusmerkistön täyttyminen tulkinnanvaraista
Perustuslain mukaan kansanedustaja voidaan asettaa syytteeseen kuvatussa tilanteessa vain, jos eduskunta tukee sitä vähintään 5/6 ääntenenemmistöllä.
Perussuomalaisten mielestä perustuslakivaliokunnan ei olisi pitänyt myöntää syytelupaa tapauksessa, jossa rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen on hyvin tulkinnanvaraista.
– Syyteluvan puoltamisella voi olla vaikutuksia kansanedustajien sananvapauden käyttämiseen. Edustuksellisessa demokratiassa on tärkeää, että kansalaisten näkemykset välittyvät päätöksentekoon heidän edustajiensa kautta mahdollisimman väärentymättöminä.
Yhteiskunnallinen keskustelu tärkeää
Sananvapaus on keskeinen perusoikeus. Perustuslain mukaan sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä. Sananvapaussäännöksen keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus ja avoin julkinen keskustelu.
Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan sananvapaus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä levittää tietoja ja ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta.
– Sananvapaudella on korostunut merkitys yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun aloilla, eikä rikoslain säännöksillä pidä rajoittaa vapautta keskustella yhteiskunnallisesti merkityksellisistä asioista. Sananvapauden ydinalueeseen kuuluvan poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun yhteydessä rajoituksiin on suhtauduttava tiukasti. Esimerkiksi maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan tai siitä vastuussa olevien ankarakaan arvostelu ei sellaisenaan täytä rikoksen tunnusmerkistöä, perussuomalaisten valiokuntaryhmä toteaa.
Perustuslain mukaan kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus puhua vapaasti kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä. Edustajan puhevapautta on perinteisesti pidetty varsin laajana. Kansanedustajalla on oikeus vapaasti lausua mielipiteensä käsiteltävinä olevista asioista, arvostella suoritettuja toimenpiteitä sekä tuoda esille epäkohtia tai muita seikkoja, joiden esittämistä hän pitää maan edun vaatimana.
Kansanedustajalla laaja puheoikeus
Perustuslailla on kiinteä yhteys kansanedustajan puhevapautta koskevaan perustuslain 31 §:n 1 momenttiin. Säännösten tarkoituksena on turvata kansanedustajan sananvapaus edustajan toimessaan. Tarkoituksena on taata kansanedustajille mahdollisimman laaja vapaus julkisten asioiden hoitamisen arvosteluun ja siten myös turvata kansanedustajan toimen hoitamista.
– Mäenpään tapauksessa on kyse oppositiossa olevan puolueen kansanedustajan hallitusohjelmaa kohtaan esittämästä kritiikistä. Poliittisen järjestelmän toiminnan kannalta on erityisen olennaista turvata nimenomaan oppositiossa olevien kansanedustajien sananvapautta. Se, että ilmaisua on käytetty täysistunnossa keskusteltaessa hallitusohjelmasta eli aivan ydinasiasta poliittisessa keskustelussa, vahvistaa edelleen sanoman poliittista sisältöä. Poliitikon sananvapaus on korostettu, kun kysymys on poliittisesta puheesta, koska suojaamalla poliitikon sananvapautta suojataan samalla moniarvoisen demokratian toteutumista.
– Kansanedustajan puhevapauteen kuuluu oikeus esittää myös kriittisiä ja jopa hyökkääviä puheenvuoroja eduskunnassa. Keskustelijan on saatava turvautua myös tiettyyn liioitteluun tai jopa provokaatioon yleisesti kiinnostavassa keskustelussa. Poliittista puhetta ei tule rajoittaa ilman pakottavia syitä, eikä kansanedustajan käyttämien ilmaisujen ja esittämien lausumien arvioinnin lähtökohtana voida pitää niiden rikosoikeudellista tarkastelua.
Syyteluvan puoltaminen tukahduttaa oikeuksia
Perussuomalaisten valiokuntaryhmän mukaan syyteluvan puoltamista harkittaessa olisi tullut ottaa huomioon myös syyteluvan myöntämisen vaikutus myöhempään sananvapauden käyttöön eduskunnassa ja kansanedustajan immuniteetin periaatteelliseen merkitykseen.
– Jos asetutaan sille kannalle, että eduskunta yleensä myöntyy herkästi sille esitettyihin syyttämislupaa koskeviin pyyntöihin, johtaa tämä siihen, että kansanedustajia vastaan tullaan nostamaan syytteitä tulevaisuudessa mahdollisesti hyvinkin tiuhaan. Tämä voisi vaikuttaa kansanedustajiin ennakollisen sensuurin tavoin ja pahimmillaan johtaa liialliseen kriittisten puheenvuorojen karsimiseen.
– Syyteluvan puoltaminen tällaisessa tapauksessa tukahduttaa kansanedustajan oikeuksia ja myös velvollisuuksia, kuten arvosteluoikeutta.
Edustajan lausuntoa ei tehty ilkivallasta
Kansanedustajien puhevapautta ja immuniteettia koskevilla normeilla on yhteiskunnassa huomattavan suuri merkitys edustuksellisen demokratian näkökulmasta. Kansanedustaja tarvitsee vahvan suojan puhumisvapaudelleen eduskunnassa. Perussuomalaisten mielestä suojan pitäminen reaalisena kaikissa tilanteissa edellyttää suojan ennalta selvää kattavuutta, jotta edustajan ei tarvitse pohtia lausumisoikeuttaan erikseen erilaisissa tilanteissa.
– Syyteluvasta päätettäessä olisi tullut ottaa huomioon myös esittämisolosuhteet. Syyttämispyynnön kohteena oleva lausuma on esitetty myöhään illalla sitä sen kummemmin suunnittelematta. Mäenpäätä ei ole aikaisemmin epäilty vastaavanlaisesta, eduskunnan istunnossa, tapahtuneesta teosta. Edustajan lausuntoa ei ole tehty ilkivallasta eikä sitä ole tarkoitettu loukkaukseksi.
– Erityistä painoarvoa on annettava lisäksi sille, miten vakavasta rikoksesta syyttämispyynnössä on kysymys. Jo kansanedustajan syytteeseen asettamiseksi perustuslain mukaan vaadittava äänten korkea määräenemmistö osoittaa, että kansanedustajan menettelyn täytyy olla oikeudellisesti arvioiden erittäin raskauttavaa, jotta syytelupa voitaisiin antaa. Sillä on asian arvioinnin kannalta merkitystä, miten törkeästä rikoksesta saattaa olla kysymys, ja mikä olisi siitä odotettavissa oleva rangaistus. Mitä lievempi rangaistus asiassa olisi odotettavissa, sitä vähemmän aiheellista on, että asiaa ryhdytään oikeudessa käsittelemään.
Vakavia seurauksia sananvapaudelle
Myöntymällä nyt esitettyyn pyyntöön asettaa kansanedustaja syytteeseen tekisi eduskunta epäilemättä ennakkopäätöksen, jolla olisi sitova vaikutus myöhemmissä vastaavissa tapauksissa.
– Syyteluvan myöntämisellä tapauksessa, jossa kysymys rikoksen tunnusmerkistön täyttymisestä on hyvin tulkinnanvarainen voisi olla vakavia ennaltaehkäiseviä, jopa itsesensuuriin johtavia vaikutuksia kansanedustajien sananvapauden käyttämiseen, perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Heikki Vestman syytelupa vastalause Raija Toiviainen Wille Rydman Juha Mäenpää Jukka Mäkynen Sananvapaus Sakari Puisto perustuslakivaliokunta perussuomalaiset Perustuslaki Olli Immonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Käräjäoikeus hylkäsi Juha Mäenpäätä ja päätoimittajia koskevan kunnianloukkaussyytteen
Halla-aho muistutti tutkintapyyntöjä tehtailevan Martin Scheininin taustasta kommunistien keskuskomiteassa – Scheinin teki tutkintapyynnön – näin asiassa kävi
Purra ja Halla-aho Ylellä: Perussuomalaiset ei pyri miellyttämään vastustajiaan – ”Meillä on erittäin hyvä, johdonmukainen linja ja vielä paljon tekemistä”
Kansanedustaja Leena Meri vastaa professori Martin Scheininille: Syyttömyysolettama on voimassa koko prosessin ajan eikä se pääty poliisitutkintaan
Päätoimittajalta: valtakunnansyyttäjä Toiviaisen tulkinnat laillisuusperiaatteen vastaisia – ilmiselvänä tarkoituksena toisinajattelijoiden kampittaminen
Valtakunnansyyttäjä pyytää eduskunnan suostumusta asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen
Professorilta ankarat moitteet valtakunnansyyttäjä Toiviaiselle: “kansanedustajan voitava toimia kenenkään uhkaamatta ja painostamatta” – Juha Mäenpään tapaus rinnastuu presidentin immuniteettiin
Persujahdista riehaantunut oikeusproffa Martin Scheinin unohti jo syyttömyysolettamankin – prosessioikeuden professori palautti maan pinnalle
Eduskunta ei antanut suostumusta Mäenpään syyttämiseksi
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää