Perussuomalainen, tunnettu seinäjokelainen tv-toimittaja ja kaupunginvaltuutettu Erkki Valtamäki sai potkut Nelosen uutisista poliittisista syistä.
Erkki Valtamäki on toiminut Nelosen uutisten Pohjanmaan aluetoimittajana yrittäjäsopimuksella vuodesta 2006. Sitä ennen hän oli vuosia MTV3-uutisten toimittaja. Työsuhde Nelosen uutisiin katkesi, kun Erkki Valtamäki tuli valituksi Seinäjoen valtuustoon perussuomalaisena.
– Olin Nelosen uutisten palveluksessa yrittäjäsopimuksella keväästä 2006 lähtien. Työnimikkeeni oli Nelosen uutisten Pohjanmaan aluetoimittaja. Viime eduskuntavaalien aikaan olin pari kuukautta vaalikaranteenissa, samoin syksyn kuntavaalien aikaan. Kritisoin tätä karanteenia silloin yleisellä tasolla, koska katsoin, että toimittajana jouduin eriarvoiseen asemaan kuin muut ammattiryhmät. Yhteiskunnallinen osallistuminen aiheutti kahden kuukauden ansionmenetykset, Valtamäki tilittää.
– Työni Nelosella jatkui normaalisti kuntavaalien jälkeen ja tein uutisille muutaman jutun. Sitten eräänä maanantaina huomasin, että sähköpostini oli suljettu. Mitään ennakkovaroitusta en saanut ja oletin työni jatkuvan Helsingin Sanomien ja Nelosen yhteisessä toimituksessa normaalisti. Viimeisessä palaverissa keväällä oli puhetta, että meidän aluetoimittajien työmäärä jopa lisääntyy, kun lehtijutut tulevat myös kuvaan mukaan.
Valtamäki soitti toimituksen esimiehelle Jaakko Lähteenmäelle ja kysyi syytä sähköpostin sulkemiseen. Esimies kysyi ensimmäisenä, eikö Valtamäkeä valittu Seinäjoen kaupunginvaltuustoon.
– Myönsin ja tiedustelin miten se tähän liittyy. Lähteenmäki vastasi, että päätoimittajat (Mikael Pentikäinen ja Eero Hyvönen) ovat päättäneet, etten ole enää sovelias hoitamaan aluetoimittajan työtäni, koska olen poliittisesti aktiivinen ja tulin valituksi Seinäjoen valtuustoon.
Potkut olivat järkytys
Valtamäki otti yhteyttä päätoimittaja Eero Hyvöseen, joka myönsi asian olevan näin. Hyvösen mukaan toimittaja ei ole uskottava, jos hän on mukana politiikassa ja tekee samalla alueella työtä uutistoimittajana.
– Hyvönen sanoi, ettei heillä ole mahdollisuuksia palkata poliittisten juttujen tekemiseen toista aluetoimittajaa enkä minä enää käynyt. Muistutin, että tein koko ajan poliittisia juttuja ollessani keskustan valtuutettuna vuosina 2006-2008 eli kolme vuotta. Hyvösen mukaan tilanne on nyt toinen. Tein sellaisen johtopäätöksen että tilanne on todella toinen. Silloin olin keskustan valtuutettu, nyt perussuomalaisten, Valtamäki sivaltaa.
Erkki Valtamäki sanoo, että työsuhteen lopettaminen oli yllätyksen lisäksi järkytys.
– Mitään varoituksia tai huomautuksia en saanut koko aikana. Päätös tuli minulle täytenä shokkina. Yhteistyö Nelosen kanssa oli sujunut mainiosti ja sain työstäni yksinomaan kehuja ja kiitoksia. Toki parin viimeisen vuoden aikana työt olivat selvästi vähentyneet Nelosen säästöistä johtuen. Alueilta sai tilata vain jutun, pari viikossa, hän muistuttaa.
– Olin viimeisessä yhteisessä palaverissa toukokuussa ja silloin kaikki näytti positiiviselta. Mitään merkkejä työn loppumisesta ei ollut, päinvastoin. Silloin sovittiin, että Helsingin Sanomista ollaan yhteydessä kaikkiin aluetoimittajiin ja sovitaan jatkosta. Tällaista yhteydenottoa en koskaan saanut.
Keskusta ei ollut ongelma
Valtamäki oli aiemmin keskustan edustajana Seinäjoen kaupunginvaltuustossa, mutta silloin se ei ollut minkäänlainen ongelma Nelosen uutisille.
– Kun tein huhtikuussa 2006 sopimuksen Nelosen kanssa, kerroin, että olen Seinäjoen kunnanvaltuustossa keskustan mandaatilla. Asiaa ei silloin pidetty mitenkään ongelmana. Päinvastoin oli puhetta siitä, että minulla on näin hyvä kosketuspinta kunnalliselämään. Se oli etu aluetoimittajan työlleni. Mistään poliittisten juttujen jääviydestä ei myöskään ollut puhetta, Valtamäki ihmettelee.
– Eikä politiikka ole koskaan näkynyt jutuissani. Toimittajan ammattitaitoa on pitää omat mielipiteet ja uutistoiminta toisistaan erillään. Missään vaiheessa en ole saanut sellaista palautetta, että poliittinen suuntautumiseni olisi mitenkään näkynyt työssäni. Olen myös pitänyt tästä kiinni omissa työtehtävissäni.
Kuitenkin Valtamäki on tehnyt myös politiikan uutisia Nelosen uutisiin.
– Olen todellakin tehnyt vuosien 2006-2012 aikana lukemattomia poliittisia juttuja eri puolueiden tapahtumista ja vaaleista. En ole saanut niistä negatiivista palautetta. Mm. vuoden 2007 eduskuntavaalien alla tein laajan selvityksen vaalirahoituksesta. Olen saanut jopa kiitosta muiden kuin edustamani puolueen ihmisiltä tasapuolisista jutuista, Valtamäki huomauttaa.
Kuka politiikkaa käsitelleet jutut teki? Siitä Nelosen uutisten päätoimittajalla ja Pohjanmaan ex-aluetoimittajalla on eri käsitys.
– Nelosen päätoimittaja Hyvönen on jossakin lehtijutussa väittänyt, että minut jäävättiin poliittisten juttujen tekemisestä ja ne teki joku toinen. Se ei pidä paikkansa. Tein Pohjanmaalta kaikki täältä tilatut poliittiset jutut koko kuusi vuotta kestäneen työsuhteeni aikana. Vain eduskuntavaalien 2011 ja kuntavaalien 2012 aikainen vaalikaranteeni aiheutti sen, että tilalleni laitettiin toinen toimittaja, Valtamäki täsmentää.
Poliittista syrjintää
Tapahtunutta voisi kai verrata päätoimittaja Johanna Korhoseen, joka sai korvauksia oikeudelta, kun hänelle jo sovittu Lapin Kansan päätoimittajuus vedettiin takaisin sukupuolisen suuntautumisen vuoksi.
– Mielestäni tämä tapaus täyttää poliittisen syrjinnän tunnusmerkit. Keskustan valtuutettuna olin sovelias uutisoimaan Pohjanmaan asioista, perussuomalaisena en. Tämä tietysti poikkeaa Korhosen tapauksesta siitä, että minä en ollut työsuhteessa Nelosen kanssa. Poliittinen syrjintä tietääkseni koskee myös yrittäjäsopimuksia. Käytännössä kyse on vain palkanmaksutekniikasta. Ihan samoja toimittajan töitä yrittäjätoimittajat tekevät kuin vakituisetkin, Valtamäki muistuttaa.
Valtamäki on harkinnut myös oikeustoimia Nelosen uutisia ja Sanoma-konsernia vastaan.
– Olen keskustellut asiasta lakimiesten kanssa ja harkitsen vielä asiaa. Yksityisen ihminen on vaikea pärjätä oikeudessa suurta mediataloa vastaan. Taloudellinen riski tuntuu liian suurelta.
Sen verran mediajätti on kantanut vastuuta, että Valtamäki on saamassa hieman korvausta työn loppumisesta.
– Minulle on luvattu Neloselta korvaus vuoden 2013 toukokuun loppuun saakka. Päätoimittaja on luvannut, että kaikkien työsuhteet taataan siihen asti ja lupaus koskee myös aluetoimittajia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että saan kahden viimeisen vuoden keskiarvon mukaisen korvauksen laskutetuista töistä. Saa nähdä toteutuuko lupaus, Valtamäki jännittää.
Poliittinen syrjintä tuntuu Valtamäestä käsittämättömältä, sillä se ei palvele kenenkään etua.
– Suomen perustuslakikin sanoo, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Poliittinen syrjintä ei kuulu oikeusvaltion toimintaperiaatteisiin, hän muistuttaa ja peräänkuuluttaa työpaikoille erilaisuuden sallivaa henkeä.
– Omalla kohdallani mitään ei ole enää tehtävissä. Laajemmin voisi toivoa, että työpaikoilla vihdoin hyväksytään se, että ihmisillä on erilaisia mielipiteitä, myös poliittisia. Mielipiteensä takia ketään ei pidä tuomita saatikka rangaista. Se on demokraattisen, vapaan yhteiskunnan perusperiaate.
Perussuomalaisia pelätään
Perussuomalaisten syrjintä on yleistä, sen tietää myös kovan koulun läpikäynyt Valtamäki.
– Viime eduskuntavaalien ”Jytky” aiheutti sekä hyvää että pahaa tässä suhteessa. Perussuomalaisia pelätään, mutta myös arvostetaan aikaisempaa enemmän. Pelko johtaa syrjintään ja sitä tapahtuu yllättävän paljon. Vanhat, asemiaan menettäneet puolueet eivät helpolla luovu saavutetuista eduistaan. Kuntapolitiikassa asia korostuu, kun suuressa osassa maata valta on aikaisemmin keskittynyt harvoille ja valituille. Toivottavasti tilanne rauhoittuu ajan myötä, Valtamäki toivoo.
Omien kokemuksiensa jälkeen Erkki Valtamäki kehottaa ihmisiä vastarintaan poliittista sortoa vastaan.
– Syrjinnästä pitää kertoa julkisesti ja tuoda epäkohdat esiin. Itse olen toiminut näin jo kauan. Yleensä siitä saa aluksi nenille, mutta pitkän päälle totuus ja oikeudenmukaisuus aina voittavat. Kannattaa rohkeasti ja ylpeydellä kertoa olevansa perussuomalainen. On kunniakasta kuulua hienoon joukkoon.
Teksti: Seppo Huhta
Kuva: Erkki Valtamäki
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
