EU-komissio on valmistellut maatalouspolitiikkaan uudistusta, vaikka viljelijät ovat vasta sopeutuneet vuonna 2015 toimeenpantuun ohjelmakauteen. Kansanedustaja Ville Tavion mukaan Suomi soveltaa EU-säädöksiä liioitellun tarkasti, jolloin yrittäjän asema heikkenee.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Tavio on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen maatalousyrittäjyyden helpottamisesta.
Tavio haluaa hallituksen huomioivan suomalaisten maatalousyrittäjien ahdingon ja Suomen maatalouden kansalliset ominaispiirteet, kun Euroopan unionin maatalouspolitiikasta jälleen neuvotellaan.
EU-komissio on tänä vuonna valmistellut maatalouspolitiikkaan uudistusta, vaikka viljelijät ovat vasta sopeutuneet vuonna 2015 toimeenpantuun ohjelmakauteen. Euroopan unionissa on noudatettu yhteistä maatalouspolitiikkaa 1960-luvulta alkaen.
Tavion mukaan maatalouden harjoittamiseen liittyvä sääntely ja byrokratian kasvaminen ovat tehneet maatalousyrittämisestä entistä vaivalloisempaa. Maatilojen määrä on Suomessa vuosi vuodelta vähentynyt.
Esimerkkinä maatalousyrittäjyyden vaikeuksista Tavio nostaa kirjallisessa kysymyksessään esiin maataloustukien sitomisen peltolohkojen digitointiin. EU-säädösten mukaan tukea ei makseta digitoimattomalle pinta-alalle. Digitoinnissa tapahtuneiden virheiden ja epäselvyyksien katsotaan yleensä kuuluvan viljelijän eikä digitoinnin tehneen palveluntuottajan korvausvelvollisuuteen.
Tavion mielestä Suomi soveltaa EU-säädöksiä liioitellun tarkasti, jolloin yrittäjän asema heikkenee.
– EU-säädösten päälle on syntynyt kansallista byrokratiaa, joka luo työllisyyttä hallintoon eikä maatalouteen, Tavio painottaa.
– Alan lobbarit ovat usein suurtilojen asialla, mutta byrokratiaa olisi syytä purkaa erityisesti pienviljelijöiltä, Tavio sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
