EU-komissio on valmistellut maatalouspolitiikkaan uudistusta, vaikka viljelijät ovat vasta sopeutuneet vuonna 2015 toimeenpantuun ohjelmakauteen. Kansanedustaja Ville Tavion mukaan Suomi soveltaa EU-säädöksiä liioitellun tarkasti, jolloin yrittäjän asema heikkenee.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Tavio on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen maatalousyrittäjyyden helpottamisesta.
Tavio haluaa hallituksen huomioivan suomalaisten maatalousyrittäjien ahdingon ja Suomen maatalouden kansalliset ominaispiirteet, kun Euroopan unionin maatalouspolitiikasta jälleen neuvotellaan.
EU-komissio on tänä vuonna valmistellut maatalouspolitiikkaan uudistusta, vaikka viljelijät ovat vasta sopeutuneet vuonna 2015 toimeenpantuun ohjelmakauteen. Euroopan unionissa on noudatettu yhteistä maatalouspolitiikkaa 1960-luvulta alkaen.
Tavion mukaan maatalouden harjoittamiseen liittyvä sääntely ja byrokratian kasvaminen ovat tehneet maatalousyrittämisestä entistä vaivalloisempaa. Maatilojen määrä on Suomessa vuosi vuodelta vähentynyt.
Esimerkkinä maatalousyrittäjyyden vaikeuksista Tavio nostaa kirjallisessa kysymyksessään esiin maataloustukien sitomisen peltolohkojen digitointiin. EU-säädösten mukaan tukea ei makseta digitoimattomalle pinta-alalle. Digitoinnissa tapahtuneiden virheiden ja epäselvyyksien katsotaan yleensä kuuluvan viljelijän eikä digitoinnin tehneen palveluntuottajan korvausvelvollisuuteen.
Tavion mielestä Suomi soveltaa EU-säädöksiä liioitellun tarkasti, jolloin yrittäjän asema heikkenee.
– EU-säädösten päälle on syntynyt kansallista byrokratiaa, joka luo työllisyyttä hallintoon eikä maatalouteen, Tavio painottaa.
– Alan lobbarit ovat usein suurtilojen asialla, mutta byrokratiaa olisi syytä purkaa erityisesti pienviljelijöiltä, Tavio sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
