MATTI MATIKAINEN
Perussuomalaisten Vallin vastaa kuuden tunnin työpäivästä haaveilevalle demariministerille: ”Populistinen ehdotus, joka romuttaisi työn tuottavuuden”
– Työnantajan näkökulmasta ministeri Sanna Marinin esitys kuulostaa oudolta. Jos yritys tarvitsee työntekijän kahdeksaksi tunniksi päivässä, vaikka sitten asiakaspalvelutyöhön, niin ei sellaista henkilöä voi palkata, joka suostuu työskentelemään kaksi tuntia vähemmän, kansanedustaja Veikko Vallin sanoo.
Sdp:n liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin esitti äskettäin siirtymistä kuuden tunnin työpäivään ja toivoi demarien ryhtyvän edistämään työaikauudistusta tulevaisuudessa. Demareiden puoluetoimiston työntekijät tekevät kesäaikaan lyhyempää työpäivää – täydellä palkalla.
Perussuomalaisten yrittäjätaustainen kansanedustaja Veikko Vallin suhtautuu Marinin puheisiin epäilevästi.
– Yrittäjän ja työnantajan näkökulmasta Marinin esitys kuulostaa, sanoisinko, melko oudolta. Jos yritys tarvitsee työntekijän kahdeksaksi tunniksi päivässä, vaikka sitten asiakaspalvelutyöhön, niin ei sellaista henkilöä voi palkata, joka suostuu työskentelemään kaksi tuntia vähemmän.
– Ehdotus on nähdäkseni populismia, jolla demarit kosiskelevat äänestäjiä. Olisihan se varmasti monen mielestä mukavaa saada sama palkka vähemmällä työllä, mutta ei se vain mene niin eikä toimi oikeassa elämässä, paitsi ehkä joissakin hyvin harvoissa työtehtävissä, Vallin sanoo.
Yrittäjien turha haaveilla lyhyestä työpäivästä
Vallin sanoo, että kuuden tunnin työpäivä tarkoittaisi todennäköisesti työn tuottavuuden romahdusta.
– Useimmilla aloilla tarvitaan kahdeksan tunnin työpäiviä. Mietitään nyt vaikka rakennusalaa. Mitä siitä tulisi, jos rakennuksilta lähdettäisiin pois kuuden tunnin jälkeen? Kuka tulee tekemään loput työt? Vallin kysyy.
Hän sanoo, että yrittäjien tai muuten itsensä työllistävien on yleensä turha haaveilla lyhyestä työpäivästä.
– Yrittäjät ovat tottuneet tekemään pitkiä päiviä. Jos omaa työaikaa lyhentäisi, niin yrityksen tulos heikkenisi siinä samalla. Ja tuskinpa yritysten asiakkaat siitä ilahtuisivat, jos työmaalta lähtisi pois heti, kun kuusi tuntia on tullut täyteen.
Mahdollista vain harvoissa tehtävissä
Vallin ei kuitenkaan tyrmää Marinin ehdotusta kokonaan, tosin sillä edellytyksellä, että työpaikoilla olisi edelleen mahdollista tehdä myös kahdeksan tunnin päiviä.
– Yksityisellä sektorilla joku työ voi hyvinkin olla sellaista, että päivässä työn tekemiseen riittää se kuusi tuntia. Siinä mentäisiin varmaan sitten lähemmäs vapaampaa paikallista sopimista. Lähtökohtaisesti kuitenkin melko harvalla alalla on mahdollista maksaa kuuden tunnin työstä kahdeksan tunnin palkka.
Työpäivän pituus voisi joillain aloilla vaihdella, riippuen työn kuvasta.
– Mutta olisihan se hassua, että ensin joku tekee työtä kuusi tuntia, lopettaa siihen ja sen jälkeen toinen henkilö tulee tekemään vielä kaksi tuntia. Menisi aika hankalaksi. Itse ainakin työnantajana mieluummin palkkaisin niitä, jotka suostuvat työskentelemään suoraan kahdeksan tuntia päivässä.
Kustannukset nousisivat valtavasti
Vallin arvioi, että kuuden tunnin työpäivä olisi omiaan sekoittamaan käytännön asioita monissa julkisen sektorin tehtävissä.
– Jo nyt meillä on hankaluuksia muun muassa täyttää suositukset koskien vanhustenhuollon hoitajamitoituksia. Kuinka sekavaksi se sitten menisi, jos hoiva-alalla tehtäisiin vain kuuden tunnin päiviä? Luulenpa, että myös kustannukset nousisivat valtavasti jos kuuden tunnin työsuorituksesta pitäisi maksaa kahdeksan tunnin palkka. Eli Marinin ehdotus tuskin tulisi toimimaan kaikilla aloilla.
Vallin toteaa vielä, ettei hän pidä kahdeksan tunnin työpäivää ylivoimaisena suorituksena kenellekään.
– Meillä on kuitenkin pitkät lomat, ja monessa työtehtävässä myös viikonloput ovat vapaat.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Wihosen mukaan yrittäjyys on on koko kansakunnan elinehto: ”Tulevaisuudessa yhä useampi meistä on yrittäjä, eikä siinä ole mitään pahaa”
Perussuomalaisten Immonen ja Puisto: Ulkomainen halpatyövoima ei ratkaise kohtaanto-ongelmaa
Työntekijät taistelevat Postin työehtoshoppailua vastaan – asiaa vaikea saada julkisuuteen, koska lehtitaloilla on “oma lehmä ojassa”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää