Perussuomalaisten Sanna Antikainen: Pääministeri Marinin hidastelu ja hampaattomuus ennallistamisasetuksen käsittelyssä heikensi merkittävästi Suomen neuvotteluasemaa

Hallitus antoi keskiviikkona vastauksen opposition jättämään välikysymykseen hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa. Asetuksen tiukat vaatimukset metsien ennallistamisesta vaikuttavat laajasti kansalliseen metsäpolitiikkaan ja sen on arvioitu aiheuttavan suoria kuluja Suomelle vuosittain noin 930 miljoonan euron edestä. “Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomelle aiheutuu asetuksesta eniten kustannuksia kaikista EU-maista”, PS-kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

– Arvion mukaan asetuksen toimeenpano voi maksaa Suomelle vuosittain lähes miljardi euroa. Lisäksi Metsäkeskuksen alustavan arvion mukaan pelkästään metsäisten alueiden puunkäytön rajoituksista syntyisi metsänomistajille 50—100 miljoonan euron vuosittaiset tulonmenetykset. Suomessa asetuksen toimeenpano maksaisi arvion mukaan noin 0,39 prosenttia vuosittaisesta bruttokansantuotteesta, kun keskimäärin EU:ssa se jäisi 0,06 prosentin tasolle. Suomelle ennallistamisesta aiheutuvat kulut olisivat bruttokansantuotteeseen suhteutettuna EU-alueen korkeimmat, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kertasi välikysymyskeskustelun puheessaan asetuksen taloudellisia vaikutuksia.

Toisin kuin Suomi, naapurimaamme Ruotsi ei hyväksynyt ennallistamisasetusta, vaan teki asiasta toissijaisuushuomautuksen. Ruotsin näkemyksen mukaan asetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin kansallisella tasolla. Suomessa hallitus sen sijaan asettui alustavasti tukemaan asetusta. Aihe on kuitenkin repinyt hallituksen rivejä perusteellisesti, sillä sekä pääministeripuolue SDP että RKP ja keskusta asettuivat opposition linjoille vastustamaan asetusta.

– Tämä ennallistamisasetus on taloutemme kannalta kohtalokas. Metsätalous on maamme kivijalka. No, kuinka hallitus on hoitanut, pääministeriä lainaten, Suomen vihreää kultaa koskevaa esitystä tähän asti? Pääministeri Marin piilotteli asiaa pöytälaatikossaan peräti 12 viikkoa. 12 viikkoa meni hukkaan. Tuona aikana menetimme muun muassa mahdollisuuden käyttää niin sanottua toissijaisuushuomautusta. Nyt sitten Marin tapansa mukaan syyttää kaikkia muita, esimerkiksi ettei suuri valiokunta tai eduskunta käyttänyt mahdollisuuttaan tähän toissijaisuushuomautukseen, vaikka se oli silloin jo liian myöhäistä, Antikainen moitti hallitusta.

Myös Suomi olisi voinut jättää asetuksesta toissijaisuushuomautuksen, mutta hallitus antoi U-kirjeen eduskunnalle vasta siinä vaiheessa, kun eduskunta ei enää ehtinyt käyttää toissijaisuushuomautusta.

– No, miksi se oli myöhässä? Siksi, koska edelleenkin esitystä pantattiin kolmen kuukauden ajan, vaikka on niin, että toissijaisuusperiaatetta koskeva huomautus on normaalisti tehtävä kahdeksan viikon sisällä komission ehdotuksen antamisesta, mutta ennallistamisasetuksen kohdalla toissijaisuushuomautuksen määräaika oli normaalia pidempi eli 12 viikkoa kesäkuukausista johtuen. Eli vaikka tälle toissijaisuushuomautukselle oli annettu kuukausi lisää aikaa, niin silti hallitus panttasi sitä koko huomautuksenantamisajan. Ruotsi muuten teki tämän huomautuksen jo kesällä ja ilmoitti EU:lle, että sille ei ennallistamisasetus käy, sillä se katsoo, että säädösehdotuksen tavoitteet voidaan saavuttaa kansallisesti paremmin kuin EU:n tasolla. Kysymys kuuluu: miksi ja mikä Suomen hallituksella kesti 12 viikkoa, jotta se kykeni tuomaan tämän asian eduskuntaan?, Antikainen kysyi puheessaan.

Mikäli asetus hyväksytään nykyisessä muodossaan, se sitoo radikaalisti sekä eduskunnan budjettivaltaa usean vuosikymmenen ajan että muuttaa ympäristönsuojelun käytäntöjä. Tämän lisäksi asetus voi johtaa Suomessa tilanteeseen, jossa perustuslain takaama kunnallinen itsehallinto ei toteudu. Suomessa yksityisomistuksessa olevien alueiden suojelua ja ennallistamista on perinteisesti tehty valtion tukemana vapaaehtoispohjalta muun muassa Helmi-hankkeen kautta. Asetuksen myötä tähän olisi tulossa muutos, sillä EU-komissio katsoo vapaaehtoiset toimet riittämättömiksi.

– Kuten tiedätte, niin tästä hienosta suomalaisesta metsänhoidosta on esimerkkinä Luonnonvarakeskuksen uusin tutkimus, jossa kerrotaan, kuinka havumetsävyöhykkeen hiilivaraston kasvu on ollut nopeampaa hyödynnetyissä Pohjoismaiden metsissä kuin Kanadan ja Venäjän vähemmän hyödynnetyissä metsissä. Hoitamattomien tai vain vähän hyödynnettyjen havumetsävyöhykkeen metsien hiilivarasto säilyy mutta ei kasva. Tämä johtuu esimerkiksi metsäpalojen aiheuttamista hiilihäviöistä. Esimerkiksi meillä Pohjois-Karjalassa metsät kasvavat erinomaisesti. Pohjois-Karjalan metsien kasvu on 9,91 miljoonaa kuutiota. Metsäntutkimuslaitoksen laskelma osoittaa, että Pohjois-Karjalan kestävä metsänhakkuutaso on 7,1 miljoonaa kuutiota. Tämä on 2 miljoonaa mottia enemmän kuin maakunnan metsiä käytetää”, Antikainen muistutti lopuksi talousmetsien roolista tärkeänä hiilinieluna.