Matti Matikainen
Perussuomalaisten ryhmäksi joko EFD tai ECR
Perussuomalaisten euroryhmä on selkiintynyt täsmälliseen “joko-tai” tai “sekä-että”-asetelmaan, kertoivat Sampo Terho ja Jussi Halla-aho torstaina perussuomalaisten puoluetoimistolla.
– Ryhmämme tulee olemaan joko nykyinen EFD, Vapaa demokraattinen Eurooppa tai ECR, Euroopan konservatiiviset reformistit. Tai sitten perustamme oman ryhmän, kuten teimme viimeksikin. Päätämme asian vaalien jälkeen. Mutta se on varmaa, että ryhmä on EU-kriittinen, Terho kertoi.
Ihanteellisin tavoite on näiden kaikkien yhdistelmä: että EFD ja ECR yhdistäisivät voimansa. Eurovaaleissa näyttää käyvän niin, että eurokriittiset ryhmät nousevat kolmanneksi suurimmaksi joukoksi ja jos ne pystyvät yhdistämään voimansa, uusi ryhmä pääsee kääntämään Euroopan suuntaa, koska konservatiivi- ja sosialistiryhmien olisi pakko ottaa se mukaan päätöksentekoon.
Britit saatava sopuun
– Ongelmana on vain, että EFD:n ja ECR:n brittiryhmät tulevat huonosti toimeen keskenään, Terho kertoo.
EFD:n brittiryhmä on Itsenäisyyspuolue eli eroa EU:sta ajava Ukip. ECR:n brittikonservatiivit ovat eurokriitikoinakin maltillisempia ja etsivät enemmän yhteistyötä.
Onko yhteinen ryhmä siis mahdoton?
– Ei ole. Olenkin ollut neuvottelemassa yhteisen ryhmän perustamisesta, Terho sanoo.
Edellyttääkö se jonkinlaista puhdistusta ryhmien sisällä?
– Ei edellytä, kyllä sopu voidaan löytää, Terho uskoo.
Ryhmissä riittää valinnanvaraa
Ryhmillä on myös valinnanvaraa. Terho sanoo, että esimerkiksi Ranskan kohupuolue, Marine le Penin johtama Front National ei pääse eurokriittiseen ryhmään vaikka haluaisi. Halla-aho kertoo, että Kreikan Kultainen aamunkoitto tuskin pääsee edes Front Nationalin vetämään ryhmään.
– Voimme helposti nousta kolmansiksi. Tuoreiden mittausten mukaan EFD ja ECR saisivat noin 110 paikkaa, noin 20 paikkaa enemmän kuin nyt. Samaan aikaan muut ryhmät menettävät paikkoja. Vaikka kaikki puolueet eivät mahtuisi samaan ryhmään, meillä olisi noin 40 paikkaa liikkumavaraa, Terho laskee.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää