Matti Matikainen
Perussuomalaisten ryhmäksi joko EFD tai ECR
Perussuomalaisten euroryhmä on selkiintynyt täsmälliseen “joko-tai” tai “sekä-että”-asetelmaan, kertoivat Sampo Terho ja Jussi Halla-aho torstaina perussuomalaisten puoluetoimistolla.
– Ryhmämme tulee olemaan joko nykyinen EFD, Vapaa demokraattinen Eurooppa tai ECR, Euroopan konservatiiviset reformistit. Tai sitten perustamme oman ryhmän, kuten teimme viimeksikin. Päätämme asian vaalien jälkeen. Mutta se on varmaa, että ryhmä on EU-kriittinen, Terho kertoi.
Ihanteellisin tavoite on näiden kaikkien yhdistelmä: että EFD ja ECR yhdistäisivät voimansa. Eurovaaleissa näyttää käyvän niin, että eurokriittiset ryhmät nousevat kolmanneksi suurimmaksi joukoksi ja jos ne pystyvät yhdistämään voimansa, uusi ryhmä pääsee kääntämään Euroopan suuntaa, koska konservatiivi- ja sosialistiryhmien olisi pakko ottaa se mukaan päätöksentekoon.
Britit saatava sopuun
– Ongelmana on vain, että EFD:n ja ECR:n brittiryhmät tulevat huonosti toimeen keskenään, Terho kertoo.
EFD:n brittiryhmä on Itsenäisyyspuolue eli eroa EU:sta ajava Ukip. ECR:n brittikonservatiivit ovat eurokriitikoinakin maltillisempia ja etsivät enemmän yhteistyötä.
Onko yhteinen ryhmä siis mahdoton?
– Ei ole. Olenkin ollut neuvottelemassa yhteisen ryhmän perustamisesta, Terho sanoo.
Edellyttääkö se jonkinlaista puhdistusta ryhmien sisällä?
– Ei edellytä, kyllä sopu voidaan löytää, Terho uskoo.
Ryhmissä riittää valinnanvaraa
Ryhmillä on myös valinnanvaraa. Terho sanoo, että esimerkiksi Ranskan kohupuolue, Marine le Penin johtama Front National ei pääse eurokriittiseen ryhmään vaikka haluaisi. Halla-aho kertoo, että Kreikan Kultainen aamunkoitto tuskin pääsee edes Front Nationalin vetämään ryhmään.
– Voimme helposti nousta kolmansiksi. Tuoreiden mittausten mukaan EFD ja ECR saisivat noin 110 paikkaa, noin 20 paikkaa enemmän kuin nyt. Samaan aikaan muut ryhmät menettävät paikkoja. Vaikka kaikki puolueet eivät mahtuisi samaan ryhmään, meillä olisi noin 40 paikkaa liikkumavaraa, Terho laskee.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.