LEHTIKUVA
Perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaat keskustelivat taloudesta, pakkoruotsista ja kansallisvaltion merkityksestä
Perussuomalaiset valitsee uuden puheenjohtajan ensi viikolla puoluekokouksessa Seinäjoella. Puheenjohtajaehdokkaat Kristiina Ilmarinen, Sakari Puisto, Riikka Purra ja Ossi Tiihonen osallistuivat torstaina ehdokkaiden paneelikeskusteluun Helsingissä.
Ylen tänään julkaiseman puoluekannatusmittauksen mukaan perussuomalaisten gallup-kannatus on nousussa, ja kokonaiskannatus on 17,9 prosenttia. Kannatusjohdossa on tällä hetkellä kokoomus.
Puheenjohtajaehdokkaista Kristiina Ilmarinen ja Sakari Puisto arvioivat, että mikäli perussuomalaiset on mukana tulevassa hallituksessa, voi ovea pitää auki myös kokoomuksen suuntaan.
Puisto totesi, että perussuomalaisten tulee toki kerätä kannatuksen kasvua jatkossakin, jotta hallitusneuvotteluissa takana on vahva neuvottelumandaatti. Puisto totesi, että asiakysymyksistä riippuen myös sdp:n kanssa olisi mahdollista neuvotella hallitusohjelmasta.
Riikka Purra katsoo, että hallituskokoonpanosta keskustelu on ennenaikaista. Purra korosti, että perussuomalaisten kannattaa osallistua hallitukseen vain sillä edellytyksellä, että hallituksessa voidaan edistää omia tavoitteita. Purra totesi, että myös SDP:n aatteellisesta pohjasta löytyy yhtäläisyyksiä perussuomalaisten kanssa, mutta että nykyinen SDP on monissa asioissa vastakohta perussuomalaiselle politiikalle.
Kansallisvaltiolle on edelleen käyttöä
Perussuomalaiset on kansallismielinen ja EU-kriittinen puolue. Purra esitti paneelissa erikseen, että kansainvälisen politiikan näyttämöllä hän edelleen luottaakin kansallisvaltioajatteluun, ja muistutti, että kansallisvaltion, kuten Suomen, tarjoama hyvinvointi ja turvallisuus on saavutettu vuosikymmenien työllä.
Puheenjohtajaehdokkaat toivat esille, että mahdollinen EU-ero ei ole suinkaan yksinkertainen tai edes yksiselitteinen asia, minkä lisäksi asiassa tulisi kuulla myös kansaa. Ilmarinen totesi, että EU käy joka tapauksessa kalliiksi veronmaksajalle, puhuttiinpa sitten EU-jäsenyydestä tai EU-erosta. Ossi Tiihonen olisi kuitenkin valmis poistumaan saman tien EU:sta ja eurojärjestelmästä.
Varautumismekanismi euroerolle
Puisto totesi, että euron suhteen tulisi vähintään selvittää varautumismekanismi, jolla järjestelmästä voitaisiin poistua. Puiston mukaan myös Schengen-järjestelmän tilapäinen rajoittaminen tulisi olla tilapäisesti mahdollista esimerkiksi turvapaikanhakija- ja koronakriisin tapaisissa tilanteissa.
– Kynnyskysymyksenä EU-jäsenyydelle pidän sitä, että mitään uusia elpymispaketteja ei enää tule, ja koko (eduskunnan) suuri salihan on sanonut, että se on kertaluontoinen. Tämä on minulle tärkeä asia, Puisto totesi.
Purra toi esille, että EU ei enää noudata omia sääntöjään.
– EU on aikoja sitten siirtynyt pois niistä tehtävistä, joihin Suomi on kansanäänestyksessä suostunut. Joskus hämmästyttää, että Suomen kansa kannattaa niin vahvasti EU:ta ja euroa. Tässä tilanteessa perussuomalaisten tärkein tehtävä on pitää näitä asioita esillä, kuten elpymispakettikäsittelyssä kuulimme. Pitää siis yrittää muuttaa yleistä mielipidettä, jotta voisimme edes keskustella EU:sta hieman rehellisemmin.
Julkisen rahankäytön moraali heikentynyt
Suomi otti viime vuonna uutta velkaa kymmeniä miljardeja euroja. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen uhkaa lähestyä lähivuosina jo 75 prosenttia.
Kaikki puheenjohtajaehdokkaat esittivät huolensa Suomen velkaantumisesta. Ilmarinen totesi, että velkaantumisessa on huomioitava myös se, mihin rahaa käytetään.
– Velkaa saataisiin huomattavasti alemmaksi, jos katsottaisiin tarkemmin mihin rahaa käytetään.
Puisto totesi, että julkisen rahan käytön moraali on uhkaavasti heikentynyt.
– Verotuksen tulee olla maltillista. Tällä hetkellä julkista rahaa valitettavasti käytetään erilaisiin lempihankkeisiin ja toissijaisiin kustannuksiin. Menoja pitäisi siis priorisoida, ja samaan aikaan tulee luoda talouskasvun edellytyksiä.
Turhia menoja pitää karsia
Purra totesi, että velkaantuminen on korona-aikana ollut siinä mielessä hyväksyttävää, että esimerkiksi kunnat ovat voineet suoriutua perustehtävistään.
– Olen enemmän huolissani julkisen talouden liiallisesta paisumisesta. Jopa tällaisessa tilanteessa hallitus on lisännyt julkisia menoja omiin ideologisiin lempihankkeisiinsa. Nyt pitäisi katsoa aivan eri tavalla, mikä tällä hetkellä oleellista. Turhia menoja pitää karsia Purra sanoi.
Tiihonen aloittaisi talouden korjaamisen Suomen eläkejärjestelmästä.
– Saisimme siten valtavasti lisää dynamiikkaa ja samalla kasvavan toimeliaisuuden ansiosta verotuloja julkiseen talouteen.
Pakkoruotsin aika on ohi
Puheenjohtajaehdokkailta pyydettiin kannanottoja myös pakkoruotsiin, eli ruotsin kielen opiskelun pakollisuuteen. Tiihosen mukaan ruotsin opiskelu tulisi olla vapaaehtoista.
– Ruotsin opiskelusta pitäisi tehdä hauskempaa, esimerkiksi tekoälysovelluksilla, jotta ruotsia haluttaisiin opiskella enemmän vapaaehtoisesti.
Purra ilmoitti, että hän ei kannata pakkoruotsia. Puisto oli samoilla linjoilla.
– Useiden kielien opiskelu sopii joillekin, kuten itselleni, mutta ei kaikille.
Ilmarinen totesi myös, että pakkoruotsin aika on ohi.
– Nykyisin puhutaan paljon monimuotoisuudesta. Mitä monimuotoista siinä on, että pakotetaan opiskelemaan yhtä kieltä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- puheenjohtajaehdokkaat Kristiina Ilmarinen kansallisvaltiot Ossi Tiihonen Riikka Purra Sakari Puisto Puoluekokous kannatus perussuomalaiset hallitus talous pakkoruotsi EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kaksikymmentäviisi ennakkoilmoittautunut PS-puoluekokouksen henkilövaaleihin
Katso täältä PS-puoluekokouksen ehdokkaiden esittelyt
Halla-ahon päätös luopua puheenjohtajuudesta kypsyi pitkän harkinnan kautta: “Tämä on oikein ratkaisu, jonka osaan tehdä”
Halla-aho luopuu perussuomalaisten puheenjohtajuudesta: “En pyri jatkokaudelle Seinäjoen puoluekokouksessa”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää