LEHTIKUVA
Perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaat keskustelivat taloudesta, pakkoruotsista ja kansallisvaltion merkityksestä
Perussuomalaiset valitsee uuden puheenjohtajan ensi viikolla puoluekokouksessa Seinäjoella. Puheenjohtajaehdokkaat Kristiina Ilmarinen, Sakari Puisto, Riikka Purra ja Ossi Tiihonen osallistuivat torstaina ehdokkaiden paneelikeskusteluun Helsingissä.
Ylen tänään julkaiseman puoluekannatusmittauksen mukaan perussuomalaisten gallup-kannatus on nousussa, ja kokonaiskannatus on 17,9 prosenttia. Kannatusjohdossa on tällä hetkellä kokoomus.
Puheenjohtajaehdokkaista Kristiina Ilmarinen ja Sakari Puisto arvioivat, että mikäli perussuomalaiset on mukana tulevassa hallituksessa, voi ovea pitää auki myös kokoomuksen suuntaan.
Puisto totesi, että perussuomalaisten tulee toki kerätä kannatuksen kasvua jatkossakin, jotta hallitusneuvotteluissa takana on vahva neuvottelumandaatti. Puisto totesi, että asiakysymyksistä riippuen myös sdp:n kanssa olisi mahdollista neuvotella hallitusohjelmasta.
Riikka Purra katsoo, että hallituskokoonpanosta keskustelu on ennenaikaista. Purra korosti, että perussuomalaisten kannattaa osallistua hallitukseen vain sillä edellytyksellä, että hallituksessa voidaan edistää omia tavoitteita. Purra totesi, että myös SDP:n aatteellisesta pohjasta löytyy yhtäläisyyksiä perussuomalaisten kanssa, mutta että nykyinen SDP on monissa asioissa vastakohta perussuomalaiselle politiikalle.
Kansallisvaltiolle on edelleen käyttöä
Perussuomalaiset on kansallismielinen ja EU-kriittinen puolue. Purra esitti paneelissa erikseen, että kansainvälisen politiikan näyttämöllä hän edelleen luottaakin kansallisvaltioajatteluun, ja muistutti, että kansallisvaltion, kuten Suomen, tarjoama hyvinvointi ja turvallisuus on saavutettu vuosikymmenien työllä.
Puheenjohtajaehdokkaat toivat esille, että mahdollinen EU-ero ei ole suinkaan yksinkertainen tai edes yksiselitteinen asia, minkä lisäksi asiassa tulisi kuulla myös kansaa. Ilmarinen totesi, että EU käy joka tapauksessa kalliiksi veronmaksajalle, puhuttiinpa sitten EU-jäsenyydestä tai EU-erosta. Ossi Tiihonen olisi kuitenkin valmis poistumaan saman tien EU:sta ja eurojärjestelmästä.
Varautumismekanismi euroerolle
Puisto totesi, että euron suhteen tulisi vähintään selvittää varautumismekanismi, jolla järjestelmästä voitaisiin poistua. Puiston mukaan myös Schengen-järjestelmän tilapäinen rajoittaminen tulisi olla tilapäisesti mahdollista esimerkiksi turvapaikanhakija- ja koronakriisin tapaisissa tilanteissa.
– Kynnyskysymyksenä EU-jäsenyydelle pidän sitä, että mitään uusia elpymispaketteja ei enää tule, ja koko (eduskunnan) suuri salihan on sanonut, että se on kertaluontoinen. Tämä on minulle tärkeä asia, Puisto totesi.
Purra toi esille, että EU ei enää noudata omia sääntöjään.
– EU on aikoja sitten siirtynyt pois niistä tehtävistä, joihin Suomi on kansanäänestyksessä suostunut. Joskus hämmästyttää, että Suomen kansa kannattaa niin vahvasti EU:ta ja euroa. Tässä tilanteessa perussuomalaisten tärkein tehtävä on pitää näitä asioita esillä, kuten elpymispakettikäsittelyssä kuulimme. Pitää siis yrittää muuttaa yleistä mielipidettä, jotta voisimme edes keskustella EU:sta hieman rehellisemmin.
Julkisen rahankäytön moraali heikentynyt
Suomi otti viime vuonna uutta velkaa kymmeniä miljardeja euroja. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen uhkaa lähestyä lähivuosina jo 75 prosenttia.
Kaikki puheenjohtajaehdokkaat esittivät huolensa Suomen velkaantumisesta. Ilmarinen totesi, että velkaantumisessa on huomioitava myös se, mihin rahaa käytetään.
– Velkaa saataisiin huomattavasti alemmaksi, jos katsottaisiin tarkemmin mihin rahaa käytetään.
Puisto totesi, että julkisen rahan käytön moraali on uhkaavasti heikentynyt.
– Verotuksen tulee olla maltillista. Tällä hetkellä julkista rahaa valitettavasti käytetään erilaisiin lempihankkeisiin ja toissijaisiin kustannuksiin. Menoja pitäisi siis priorisoida, ja samaan aikaan tulee luoda talouskasvun edellytyksiä.
Turhia menoja pitää karsia
Purra totesi, että velkaantuminen on korona-aikana ollut siinä mielessä hyväksyttävää, että esimerkiksi kunnat ovat voineet suoriutua perustehtävistään.
– Olen enemmän huolissani julkisen talouden liiallisesta paisumisesta. Jopa tällaisessa tilanteessa hallitus on lisännyt julkisia menoja omiin ideologisiin lempihankkeisiinsa. Nyt pitäisi katsoa aivan eri tavalla, mikä tällä hetkellä oleellista. Turhia menoja pitää karsia Purra sanoi.
Tiihonen aloittaisi talouden korjaamisen Suomen eläkejärjestelmästä.
– Saisimme siten valtavasti lisää dynamiikkaa ja samalla kasvavan toimeliaisuuden ansiosta verotuloja julkiseen talouteen.
Pakkoruotsin aika on ohi
Puheenjohtajaehdokkailta pyydettiin kannanottoja myös pakkoruotsiin, eli ruotsin kielen opiskelun pakollisuuteen. Tiihosen mukaan ruotsin opiskelu tulisi olla vapaaehtoista.
– Ruotsin opiskelusta pitäisi tehdä hauskempaa, esimerkiksi tekoälysovelluksilla, jotta ruotsia haluttaisiin opiskella enemmän vapaaehtoisesti.
Purra ilmoitti, että hän ei kannata pakkoruotsia. Puisto oli samoilla linjoilla.
– Useiden kielien opiskelu sopii joillekin, kuten itselleni, mutta ei kaikille.
Ilmarinen totesi myös, että pakkoruotsin aika on ohi.
– Nykyisin puhutaan paljon monimuotoisuudesta. Mitä monimuotoista siinä on, että pakotetaan opiskelemaan yhtä kieltä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- puheenjohtajaehdokkaat Kristiina Ilmarinen kansallisvaltiot Ossi Tiihonen Riikka Purra Sakari Puisto Puoluekokous kannatus perussuomalaiset hallitus talous pakkoruotsi EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kaksikymmentäviisi ennakkoilmoittautunut PS-puoluekokouksen henkilövaaleihin
Katso täältä PS-puoluekokouksen ehdokkaiden esittelyt
Halla-ahon päätös luopua puheenjohtajuudesta kypsyi pitkän harkinnan kautta: “Tämä on oikein ratkaisu, jonka osaan tehdä”
Halla-aho luopuu perussuomalaisten puheenjohtajuudesta: “En pyri jatkokaudelle Seinäjoen puoluekokouksessa”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää