Perussuomalaisten Mäkelä ihmettelee työministeri Satosen intoa pyrkiä haalimaan Suomeen hoitajia ulkomailta: ”Kielitaidottomat hoitajat voivat aiheuttaa potilasvahinkoja ja työn kuormitusta”

Työministeri Arto Satonen (kok.) tiedotti eilen matkustavansa Vietnamiin ja Filippiineille 11.–18. tammikuuta. Matkan tarkoituksena on luoda yhteistyön malli kansainvälisten rekrytointien edistämiseksi maiden kanssa. Satosen mukaan Suomen täytyy etenkin houkutella Suomeen hoitajia ulkomailta.

Myös Helsingin Pormestari Juhana Vartiainen (kok.) tiedottaa matkasta somekanavillaan.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän mukaan ajoitus on erikoinen ottaen huomioon HUS-yhtymän viime syksyiset henkilöstövähennykset, joissa huomattava osa vähennyksistä kohdistui hoitajiin.

– Mikä viesti tämä on niille irtisanottaville ihmisille, että samaan aikaan yritetään etsiä ulkomailta työvoimaa? Tämä on se ensimmäinen asia, mikä tässä ihmetyttää, Mäkelä sanoo ja huomauttaa, että Helsingissä kiireettömään sairaanhoitoon pääsyssä on ollut viivettä.

Suomessa on enemmän hoitajia kuin keskimäärin EU:ssa

Viime vuosina Suomessa on usein puhuttu hoitajapulasta. Numeroiden valossa hoitajapula ei näyttäisi olevan totta, sillä Suomessa on selvästi enemmän sairaanhoitajia kuin EU:ssa keskimäärin. Esimerkiksi talousjärjestö OECD:n tilastot viime vuosilta osoittavat, että Suomessa on jopa noin 19 hoitajaa tuhatta asukasta kohti.

Hoitajaliitto Tehyn mukaan Suomessa sote-alalle kouluttautuneista jopa yli 72 000 on vaihtanut jollekin muulle alalle, koska pätkätyöt, lapset, riittävä palkka ja pankkilainat eivät sovi yhteen hoitajan työn kanssa.

Myös Mäkelä suhtautuu epäillen väitteeseen Suomen hoitajapulasta.

– Jos näin olisikin, että pulaa hoitajista todella on, sitten tulisi kysyä, mistä se johtuu. Keskeinen vastaus kysymykseen on se, että hoitajien työolot eivät ole niin hyvät kuin pitäisi olla, Mäkelä sanoo.

Myös Tehy on nostanut esiin, että hoitajantyön suuresti vaihtelevat työolot ovat yksi tekijä, joka on omiaan heikentämään alan veto- ja pitovoimaa.

Hoitoalan kustannuksella tehdään politiikkaa

Hoitajien palkkataso on oma kysymyksensä. Osa hoitajista katsoo, että hoitotyöstä saatava palkka on riittävä elinkustannuksiin nähden. Valtaosa ammattikunnasta on tiukasti toista mieltä.

Mäkelä toteaa, että palkkauskin voi olla yksi tekijä hoitajien rekrytoinnin vaikeuksien taustalla.

– Palkkatasolla on merkitystä, mutta sitä saatetaan korostaa ehkä liikaakin – ainakin sillä perusteella, mitä itse olen keskustellut hoitoalan ihmisten kanssa. Ongelmiksi alalla on koettu erityisesti työn kiireisyys, kuormittavuus, väärien asioiden tekeminen ja huono johtaminen. Nämä ovat tekijöitä, mitkä vievät ihmisiä pois hoitoalalta.

Mäkelä toteaa, että viime aikojen julkinen keskustelu ei ole ollut omiaan lisäämään hoitoalan houkuttelevuutta.

– Suomessa on pitkään tehty politiikkaa hoitoalan kustannuksella, ja puheissa ala on mustamaalattu huonommaksi kuin se onkaan – esimerkiksi jatkamalla puhetta, jonka mukaan alan palkat olisivat erityisen huonoja. Etenkin maakunnissa hoitajille on edelleen tarjolla kilpailukykyisiä palkkoja.

Mäkelä pohtii myös, aiheutuuko Suomen nykylainsäädännöstä hoitajille ylimääräistä kuormaa, jota voisi olla aiheellista alkaa purkaa.

– Olisi hyvä selvittää, tehdäänkö töissä osin turhia tai vääriä asioita, koska normi vaatii tekemään. Näitä asioita pitäisi alkaa ratkoa, sen sijaan että Suomeen tuodaan hoitajiksi lisää henkilöstöä ulkomailta.

Kielitaidon puute voi johtaa vaaratilanteisiin

Ulkomaisten hoitajien palkkaamisessa kielitaidolla on keskeisen tärkeä merkitys työssä onnistumisen kannalta. Hoitajaliitto SuPerin tuoreen jäsenkyselyn mukaan vieraskielisten hoitajien heikko kielitaito aiheuttaa vaaratilanteita ja pahimmillaan jopa potilasvahinkoja.

SuPerin kyselyyn vastanneet ovat erityisen huolissaan siitä, että monet työnantajat eivät edelleenkään täytä velvoitteitaan rekrytoitavien työntekijöiden kielitaidon varmistamiseksi.

– Tiedossa on tapauksia, että hoitotyössä esimerkiksi lääkkeiden annostelemisessa – mikä voi olla jopa elämän ja kuoleman kysymys – on ollut vaikeuksia puutteellisen kielitaidon vuoksi. Aina osaaminenkaan ei ole ollut ajan tasalla, Mäkelä sanoo ja jatkaa, että mikäli Suomeen pyritään houkuttelemaan työvoimaa ulkomailta, siinä tulisi keskittyä aloille, missä työvoimaa todellisuudessa tarvitaan, ja missä lisätyövoimasta on enemmän hyötyä kuin haittaa.

– Erikoista, että samaan aikaan tämän tutkimuksen julkaisun jälkeen työministeri ja Helsingin pormestari ilmoittavat lähtevänsä hakemaan Suomeen hoitajia ulkomailta, vaikka juuri on kerrottu, että ulkomaiset hoitajat voivat aiheuttaa jopa potilasvahinkoja ja hoitotyön kuormitusta. Ainakin olisi syytä selventää, mitä tällä matkalla on tarkoitus tehdä, Mäkelä sanoo.

Kansainvälinen rekrytointi voi syventää hoitoalan kriisiä

Jo vuoden 2023 eduskuntavaalien alla perussuomalaiset toi esille, että työperäinen maahanmuutto itse asiassa heikentää hoitoalaa. Kielitaidottomat hoitajat ovat lisäkuorma ja tilanne samalla ajaa koulutettuja hoitajia pois alalta.

Silloisen pääministeri Sanna Marinin mukaan hoitajien puutteellisen kielitaidon esille nostaminen olisi populismia. Marin ei kuitenkaan ollut oikeassa, sillä SuPerin tuoreen kyselyn mukaan hoitajista 80 % koki ulkomailta aktiivisesti rekrytoitujen kielitaidon riittämättömänä, 83 % koki kielitaidottomuuden kuormittavan heitä ja 54 % koki sen aiheuttavan vaaratilanteita. Näin laajaa ongelmaa ei siis voi ohittaa viittaamalla sille kintaalla.

Myös Perussuomalainen Nuoriso katsoo, että kielitaidottomilla hoitajilla vain pahennetaan soten ongelmia. Järjestön mukaan mukaan työministeri Satosen matka Filippiineille ja Vietnamiin kansainvälisen rekrytoinnin edistämiseksi onkin vaarallinen virhe, joka uhkaa syventää hoitoalan kriisiä.