

Toimitus suosittelee
Perussuomalaisten pitkä logokiista ratkesi
Kaikki alkoi siitä, kun puolueen jäsenenäkin vähän aikaa ollut Pekka Sivonen teki vuonna 2008 patentti- ja rekisterihallitukselle hakemuksen tavaramerkistä, joka oli identtinen Perussuomalaiset rp:n Perus-S-logon kanssa.
Perussuomalaiset teki PRH:lle väitteen rekisteröintiä vastaan, jonka johdosta se kumottiin osittain, mutta ei kokonaan. Puolue valitti päätöksestä ensin PRH:n valituslautakuntaan ilman menestystä, sitten korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka lopulta sen hyväksyi ja palautti PRH:lle, joka kumosi Sivosen tavaramerkkihakemuksen kokonaan.
Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen mukaan ei rekisteröidyn valtakunnallisen puolueen logoa voi kukaan omia omaksi tavaramerkikseen, koska se johtaa yleisöä harhaan. Jos joku yksityishenkilö käyttää yleisesti tunnetun puolueen logoa omassa liiketoiminnassaan, luo se yleisölle sellaisen mielikuvan, että kysymys on puolueen toiminnasta tai ainakin puolueen hyväksymästä toiminnasta, kertoo varatuomari Lasse Lehtinen, joka on toiminut asiassa puolueen asiamiehenä siitä saakka, kun se tuli PRH:n valituslautakunnan käsittelyyn.
Pitkän prosessin hyödyllinen lopputulos
Sivonen myös väitti, että olisi kehittänyt logon itse ja käyttänyt sitä elinkeinotoiminnassaan jo vuodesta 1975. Ottaen huomioon, että Sivonen on syntynyt vuonna 1958, hän olisi tällöin ollut vasta 17-vuotias. Kaupparekisterin mukaan Pekka Sivosella on ollut rekisteröity toiminimi Puusepänliike P. Sivonen vuosina 2003-2005 ja alv-rekisteröinti vuoteen 2007, mutta ei mitään liiketoimintaa tämän jälkeen, vaikka tavaramerkin rekisteröintiä haettiin vuonna 2008. Tällä perusteella aikamäärät eivät täsmää.
Ilmeni myös, että Sivonen on ollut aiemmin työnantajarekisterissä, josta hänet on poistettu vuonna 1998, mutta millaista toimintaa on harjoitettu, siitä ei ole tietoa.
– Sivonen itse lausui patentti- ja rekisterihallitukselle aikovansa käyttää tunnusta myös poliittisessa toiminnassa, mikä viittaa siihen, että hänellä olisi ollut sellaisiakin motiiveja, jotka eivät liity puhtaasti liiketoimintaan. Prosessi kesti pitkään, mutta tulos oli erittäin hyödyllinen siinä mielessä, että KHO:n ennakkopäätös varmasti estää sen, ettei puolueen logoa voi vastaisuudessakaan kukaan yrittää omia itselleen. Perus-S-logo on erittäin näkyvästi esillä kaikessa puolueen toiminnassa ja yhdistetään ihmisten mielikuvissa perussuomalaisiin, toteaa Lehtinen.
”Pohjois-Karjalan vaalipäällikkö”
Perussuomalaisten puoluesihteerinä vuosina 2007-13 toiminut Ossi Sandvik muistaa tapauksen taustat varsin hyvin.
– Puolueen Perus-S-logon suunnitteli Jukka Jusula loppuvuodesta 2003, luovuttaen sen silloin puolueen vapaaseen käyttöön. Tunnusta käytettiin vuodesta 2004 lähtien ja se oli mielestäni jo vakiintunut puolueen tunnuksena siinä vaiheessa, kun Pekka Sivonen laittoi PRH:lle hakemuksen rekisteröidä tunnus omiin nimiinsä vuonna 2008, Sandvik muistelee.
Pekka Sivonen oli vähän aikaa puolueen jäsen. Perussuomalaisiin hän liittyi vuonna 2006, erokirje on päivätty 29.10.2007. Monissa lehtijutuissa ”puolueen entiseksi vaalipäälliköksi” tituleerattu Sivonen on toki käyttänyt itsestään nimikettä ”Pohjois-Karjalan vaalipäällikkö”, mutta Sandvikilla ei ole varmaa tietoa, oliko hän vaalipäällikkö oikeasti vai sellaiseksi itse itsensä nimittänyt.
– Vuonna 2007 käytiin eduskuntavaaleja, ja tuolloin Urpo Leppänen oli ehdolla Pohjois-Karjalan vaalipiiristä. Käsitykseni mukaan Sivonen oli tuolloin Leppäsen autonkuljettaja. Samana vuonna meillä oli myös puoluekokous Oulussa, jossa Sivonen pyki puoluesihteeriksi mutta ei tullut valituksi. Silloin valittiin minut.
Oikeus voitti viimein
Ossi Sandvik on kaiken aikaa ihmetellyt, miten Sivosen hakemus saattoi mennä patentti- ja rekisterihallituksessa läpi. Koko asia olisi saattanut jäädä puolueelta huomaamatta, ellei Sivonen olisi lähettänyt puolueelle sähköpostia, jossa kielsi käyttämästä logoaan. Sähköpostin ansiosta asia huomattiin ajoissa vastaväitteen tekemiseksi, jonka johdosta rekisteröinti purettiin osittain.
– Mielestämme puolueen logoa ei voi kukaan käyttää esimerkiksi omassa liiketoiminnassaan, koska sillä johdetaan yleisöä harhaan, siksi emme voineet tyytyä päätökseen. Minkä vuoksi joku edes haluaisi omia itselleen valtakunnallisen puolueen tunnuksen? Mielestäni ainoa mahdollinen motiivi voi olla halu tehdä puolueelle kiusaa.
Eräässä vaiheessa Sivonen myös hankki omiin nimiinsä peruss.fi-domainin ja laittoi pystyyn kilpailevat nettisivut, joissa Sandvikin tulkinnan mukaan harjoitettiin puolueen vastaista toimintaa. Tunnukset saatiin häneltä kuitenkin melko nopeasti pois, joten asia ei pitkittynyt kuten logokiista.
– Oikeus voitti, vaikka pidemmän kaavan mukaan mentiin, Sandvik huokaa tyytyväisenä.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 13/2013 -lehdessä.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää