LEHTIKUVA
Eduskunnassa käytiin eilen kiivas keskustelu perussuomalaisten kansanedustajien lakialoitteesta, joka muuttaisi rikoslaissa rangaistavaksi säädetyn kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistön.
– Meillä ei ole vapautta, jos meillä ei ole sananvapautta. Rikoslain 11 luvun 10 § onkin syytä rajata niin, että rangaistavaksi jäävät rikollisella teolla uhkaaminen ja tällaiseen tekoon yllyttäminen. Ei mielipiderikollisuutta tule edistää, totesi lakialoitteen esitellyt kansanedustaja Laura Huhtasaari.
Kokoomusedustaja närkästyi
Perussuomalaiset käyttivät aiheesta useita puheenvuoroja. Muista kansanedustajista ainoastaan kokoomuksen Timo Heinonen avasi suuta ylistäen Suomen ”hienoa, toimivaa sananvapautta”.
– Meillä on toimiva sananvapaus, mutta hyvät tavat kuuluvat myös sivistykseen, niin sydämen sivistykseen kuin muuhunkin, ja siihen ei kuulu uhkaaminen mutta ei myöskään panettelu taikka solvaaminen, joita perussuomalaiset esittävät laista poistettaviksi, Heinonen selitti.
Kuka osoittaa rajan, mitä saa sanoa?
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen tarttui Heinosen kommenttiin:
– Mikä on siis mielestänne panettelevaa ja solvaavaa puhetta? Missä menee raja solvaavan ja ei-solvaavan, panettelevan ja ei-panettelevan puheen välillä? Minä en pysty tätä rajaa ainakaan itse määrittelemään. Täytyy muistaa myös se, että jos joku tällaisista puheista loukkaantuu, se on aina subjektiivinen kokemus. Joku voi loukkaantua, joku taas ei loukkaannu.
– Toinen kysymys on sitten se, missä mielestänne menee sallitun ja ei-sallitun puheen raja. Minä luulen, että kukaan tässä salissa ei pysty sitä rajaa osoittamaan. Miten tavan kansalainen pystyy tietämään, mitä saa sanoa, mitä ei saa sanoa? Ei meillä voi olla tällaista lainsäädäntöä, joka jättää asian näin tulkinnanvaraiseksi.
Heinonen selitti, ettei hän ole koskaan törmännyt ongelmiin sananvapauden kanssa.
– Minun ei ole tarvinnut uhata ketään, minun ei ole tarvinnut panetella ketään, minun ei ole tarvinnut solvata ketään – ei minkään syyn takia, mutta ei myöskään rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, ei uskonnon tai vakaumuksen, ei seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella.
Totuus pitää pystyä sanomaan ääneen
Immosen mielestä on äärimmäisen hienoa, että Heinonen ei ole koskaan joutunut tällaisen sensuurin kohteeksi.
– Sehän kertoo siitä, että te olette ollut selvästikin oikeaa mieltä asioista. Mutta kaikilla tietenkään tämä tilanne ei ole sama. Kaikki kansalaiset eivät ole poliitikkoja, jotka ovat näiden puolueiden broileritehtailla opetelleet tämän nykyisen poliittisesti korrektin jargonin. Ei tavan kansalainen pysty tekemään sitä arviota, että mitä saa sanoa, mitä ei saa sanoa, missä kulkee sallitun ja ei-sallitun puheen raja.
– Siitä voisi vielä yhdeksi esimerkiksi nostaa perussuomalaisten nykyisen puheenjohtajan. Hänhän sai tuomioita sananvapausrikoksista, kun hän lausui julkisesti tosiasioita. Tämä on aivan käsittämätön tilanne Suomessa tällä hetkellä, ja tämä on vain yksi esimerkki siitä, että tällainen lainsäädäntö pitää saada kuntoon. Kyllä totuus pitää pystyä sanomaan ääneen, sanoipa sen sitten poliittisesti korrektisti tai vähän provosoiden.
Pekkarinen ei tykännyt
Immosen puheenvuoro ei miellyttänyt ensimmäistä varapuhemiestä Mauri Pekkarista (kesk.).
– Arvoisat edustajat! Se, mistä tehtaasta itse kukin miestä on tänne tullut, on minusta kansan valinta, eikä ole kovin korrektia tässä salissa käydä arvioimaan tai kyseenalaistamaan sitä, mikä on henkilön tausta, josta hänet tänne valintaan. Meillä on jokaisella oma taustamme, mistä meidät on tänne valittu. Älköön se olko kenenkään yksittäisen edustajan kyseenalaistamisen aihe.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
