Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”

Helsinkiläinen diplomi-insinööri ja perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano tunnetaan aktiivisena talouspolitiikan keskustelijana sosiaalisessa mediassa.

Etenkin viestipalvelu X:ssä julkaisemissaan analyyseissa Merano ruotii armotta esimerkiksi Suomen Akatemian rahoituspäätöksiä.

Merano on myös perussuomalaisten ehdokas kuntavaaleissa. Tässä yhteydessä hän pyrkii herättelemään aktiivista keskustelua helsinkiläisten verovarojen käytöstä, ja laajemminkin julkisista menoista.

Meranon talousteesejä ovat rahankäytön avoimuus, sekä käytettyjen verorahojen suuntaaminen kohteisiin, jotka hyödyttävät suoraan veronmaksajia.

Kiinnostus verorahojen käyttöön heräsi jo viime vuosikymmenellä, kun liikenne- ja viestintäministeriö oli tuolloin tilannut kännykkäkameralla kuvattuja videoita 50 000 eurolla.

– 50 000 euroa on valtion budjetissa pieni lovi. Se kuitenkin sai ajattelemaan, että näitä tapauksia on varmasti lukuisia ja verorahaa jaetaan löysästi ympäriinsä vailla minkäänlaista oikeaa vastuuta siitä, että veronmaksajien rahat käytettäisiin näitä hyödyttävällä tavalla, Merano sanoo.

Vasemmisto kippaisi lisää rahaa Lähi-itään

Esimerkkejä holtittomasta rahankäytöstä löytyykin kuntatasolla ympäri Suomea. Helsingissä muun muassa käytettiin 27 000 euroa ilmastonmuutosta symboloiviin jääkuutioihin taideteoksena.

Viime syksynä Helsinki päätti lahjoittaa 350 000 euroa veronmaksajien rahaa Gazaan. Aloite Gaza-avustuksesta tuli vasemmistoliitolta.

Merano mainitsee nämä kohteet erinomaisina esimerkkeinä siitä, miten helsinkiläisten veronmaksajien rahaa on heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa millään tavalla.

Talouskurin kiristämiselle yksi hyvä keino olisikin lisätä huomattavasti julkisten rahojen käytön avoimuutta, Merano sanoo.

– Kaiken rahankäytön tulisi olla selkeästi eriteltyinä ja ilman pyyntöä julkisesti saatavilla. Nykyisin iso osa rahankäyttöön liittyvästä tiedosta on tietopyyntöjen takana ja tästä tulisi luopua kokonaan, ellei salaamiselle ole esimerkiksi maanpuolustuksellisia syitä. Myös päättäjät ovat avainasemassa siinä, että kaikesta rahankäytöstä viestitään selkeästi kaupunkilaisille.

– Kuntapäättäjänä pyrkisin itse siihen, että kaikki verorahat käytetään helsinkiläisten hyväksi ja mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että tuottamattomiin projekteihin tai kaupungin ulkopuolelle rahoja ei tule käyttää.

Lisää läpinäkyvyyttä julkisten varojen käyttöön

Läpinäkyvyys ja avoimuus edistäisikin todennäköisesti vastuullisempaa rahojen käyttöä, koska huonoja kohteita ei voisi jatkossa enää piilottaa tai salailla. Tällöin päättäjillä olisi jo lähtökohtaisesti kannustin siihen, että rahat käytetään mahdollisimman tehokkaasti.

Räikeimpiä väärinkäytöksiä on viime aikoina osin paljastettu mediassa sekä asioista kiinnostuneiden kansalaisaktivistien omilla kanavilla.

Merano itse on kerännyt kotisivulleen useita reikäpäisiä hankkeita, joihin veronmaksajien rahaa on käytetty. Hankkeet ovat eri kokoisia rahamäärällisesti, mutta jokaisen on hyvä pitää mielessä, että pienistä puroista kertyy lopulta veronmaksajalle iso lasku.

Merano jakaa hieman kiitoksia kotimaiselle medialle, joka on nostanut esille eräitä räikeimpiä väärinkäytöksiä.

– Mediassa esillä olleet tapaukset ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. Median ja näitä asioita tutkivien kansalaisaktivistien osalta ongelmaksi muodostuu juuri se, että jonkun täytyy etukäteen tietää, mitä etsiä tietopyyntöjen viidakosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jonkun täytyy ensin ilmoittaa tai vinkata mahdollisista väärinkäytöksistä.

Yleinen ilmapiiri tuntuu liikkuvan siihen suuntaan, että veroeuroilta vaaditaan parempaa vastinetta, Merano sanoo.

– Tämä ei näy pelkästään valtion tasolla, vaan myös kuntien osalta. Ihmisten yleinen mentaliteetti näyttäisi olevan se, että nyt verorahaa ei tule lähettää ulkomaille – ja kaikista vähiten Helsingin kaupungin, jonka tehtäviin se ei kuulu millään muotoa. Tästä syystä esimerkiksi Gazaan lähteneet eurot ovat saaneet osakseen hyvin kitkerää palautetta helsinkiläisiltä.

Hyvesignalointi ei ole kuntien tehtävä

Merano muistuttaa kaikille, että kuntien ensisijaisena tehtävänä on turvata peruspalvelut, kuten varhaiskasvatus ja koulutoimi, joiden kulut ovat viime vuosina nousseet.

– Kuntien tehtävä ei ole toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Sanna Marinin hallitus lisäsi kuntien menoja merkittävästi monella sektorilla. Yleisemmin Merano katsoo, että kuntien valtionosuusjärjestelmän tulisikin vaatia sitä, että kunta saa valtion rahoitusta vasta sitten, kun kunta on todistetusti käyttänyt rahansa mahdollisimman tehokkaasti ensisijaisiin kohteisiin.

– Muussa tapauksessa meille voi syntyä velkaisten kuntien osalta järjestelmä, jossa kuntia ei kannusteta hoitamaan talouttaan mahdollisimman tehokkaasti.

Kunnilla on runsaasti lakisääteisiä tehtäviä. Kuitenkin kunnat voivat osittain itsehallinnon nojalla päättää muista tehtävistä, jotka kunta ottaa hoidettavakseen. Merano pohtii, että kuntien itsehallintoa voisi olla tältä osin aiheellista jopa rajoittaa hieman lisää.

– Tämä vaatisi sen, että ydintoiminnot ja pakolliset sektorit määriteltäisiin laissa siten, että lähtökohtaisesti vain niihin voisi käyttää rahaa. Uskon, että ydintehtävien määrittelyn suhteen kansalta olisi löydettävissä hyvin yhdensuuntaiset ajatukset.

Ei enää velkarahaa toissijaisiin kohteisiin

Kunnat rahoittavat ei-lakisääteisiä ja ei-pakollisia menoja myös osittain velkarahalla, mitä voidaan pitää erittäin ongelmallisena julkisen talouden kannalta, Merano huomauttaa.

– Oma ajatukseni tästä on hyvin yksinkertaisesti esitettävissä ja se koskee sekä kuntia että valtiota: niin kauan kuin eletään velaksi, ei tule pistää yhtäkään euroa mihinkään toissijaiseen kohteiseen.

Meranon mukaan myös kuntien pakollisia tehtäviä tulisi alkaa karsia. Ja niitä riittää, mutta yksityiskohtainen luettelointi olisikin jo toisen artikkelin aihe.

– Kuntien lakisääteisiä tehtäviä on noin 700, joten niitä on liikaa tässä kerrottavaksi. Kuitenkin, jos minut valitaan kuntapäättäjäksi, lupaan tehdä yksityiskohtaisen listan Javier Milein hengessä – vaikka siitä tuleekin erittäin pitkä. Turhat tehtävät – OUT!