Eduskunnassa keskusteltiin keskiviikkona vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton välikysymyksestä liittyen hallituksen ilmasto- ja luontopolitiikkaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela nosti puheessaan esiin Suomessa ja Euroopassa harjoitetun ilmastopolitiikan epäkohtia.

– Suomen päästöt ovat maailman mittakaavassa promilleluokkaa. On selvää, että kiristämällä omaa ilmastopolitiikkaamme me emme pysty merkittävästi vaikuttamaan globaaleihin päästöihin, Jari Koskela totesi.

Koskela mainitsi puheessaan Kiinan merkittävän roolin globaaleihin päästöihin. Samaan aikaan, kun Suomessa suljetaan kivihiilivoimaloita ja on ajettu alas polttoon perustuvia energiamuotoja, on Kiinassa jopa lähes 200 kivihiilivoimalaa rakenteilla.

– Ongelma näissä Suomen ja EU-tason ilmastotavoitteissa ja ilmastotoimissa on se, että liian kireinä ne ajavat tehtaita niihin maihin, joissa tuotanto on halvempaa ja käytännössä aina myös saastuttavampaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkaisi joitakin vuosia sitten tutkimuksen, jonka mukaan Euroopan sisäisen päästökauppajärjestelmän avulla on kyllä pystytty vähentämään päästöjä Euroopan sisällä, mutta samalla tuonnin päästöt ovat kasvaneet, Koskela huomautti.

Koskela toivoi, että tästä Euroopan aiheuttamasta hiilivuodosta puhuttaisiin enemmän. Hän katsoi, että ei ole millään muotoa järkevää eikä kestävää, että pienentämällä hiilijalanjälkeä Euroopassa kasvatamme sitä samaan aikaan muualla.

Riippuvuussuhteet suuri ongelma

Koskela huomautti, että Euroopassa on tehty suuria virheitä luomalla energiariippuvuussuhteita Venäjän kanssa. Saksan ripustautumisesta venäläisen maakaasun varaan kärsii Koskelan mukaan koko Eurooppa.

– Tästä on tullut siis myös turvallisuuspoliittinen ongelma. Iso syy on Euroopassa harjoitettu laaja ydinvoimavastaisuus — tässä on peiliin katsomisen paikka monella tasolla. Valitettavasti tätä ydinvoimavastaisuutta on Euroopassa edelleen liian paljon, Koskela huomautti.

Esimerkkinä Koskela nosti esiin EU:n vetypankin, josta ei saa rahoitusta hankkeille, joiden sähkö on tuotettu ydinvoimalla.

– Vetypankki edellyttää sähkön uusiutuvuutta, kun oikea ratkaisu olisi edellyttää päästöttömyyttä, jolloin ydinvoimaa ei olisi suljettu pois, Koskela totesi.

Koskela varoitti myös tekemästä Kiinan kanssa samoja virheitä kuin on tehty Venäjän kanssa. Tuuli- ja aurinkovoiman vaatimat komponentit tuodaan pitkälti Kiinasta, joten Koskelan mukaan riskit ovat kyllä nähtävillä.

Suomessa tuotanto on jo puhdasta

Koskela huomautti, että Suomessa ei ole enää paljon mahdollisuuksia tehdä enempää ilmastopolitiikan saralla. Esimerkiksi vuonna 2023 tuotetusta sähköstä jopa 94 prosenttia tuotettiin päästöttömästi. Koskela ei usko, että polttoon perustuvat tuotantomuodot kokonaan poistuvat. Niitä on tässä tilanteessa syytä ylläpitää ihan jo huoltovarmuussyistäkin.

– Ainespuun päätyminen polttoon on tietysti järjetöntä, mutta siihen on viime vuosina ollut syynä turvetuotannon liian nopea alasajo. Tällaisista seurauksista olemme varoittaneet. Turvetuotantoa on järkevä pitää yllä huoltovarmuussyistä, mutta turpeella monine muotoineen on myös kansantaloudellinen merkitys, Koskela muistutti.

Suomen Uutiset