

LEHTIKUVA
PS: Hallituksen maaseutupolitiikka ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua
Hallituksen nykyinen maaseutupolitiikka ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua. Se keskittää maaseudun palveluja liikaa kasvukeskuksiin. Tämä vahingollinen kehitys alkoi jo edellisten hallitusten aikana. Näin toteaa perussuomalaisten eduskuntaryhmä, joka jätti keskiviikkona keskustelualoitteen maatalouspolitiikasta. Aloiteella pyritään nostamaan maaseutupolitiikka yhteiseen keskusteluun eduskunnan suureen saliin niin, että kaikki puolueet ottavat kantaa maaseudun tulevaan kehitykseen. Keskustelualoitteen takana ovat sen ensimmäinen allekirjoittaja Pentti Oinonen Kuopiosta, maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Lauri Heikkilä Marttilasta ja valiokunnan jäsen Pirkko Mattila Muhokselta.
– Palvelujen säilyttäminen eri puolilla maata on tehokkainta aluepolitiikkaa, jolla koko maa pystytään pitämään elettynä ja asuttuna jatkossakin, Oinonen tiivistää.
EU-tukien lasku huolettaa
Perussuomalaisia huolettaa hallituksen aikaansaama kehitys, jossa Suomen saamat EU-tuet alenevat voimakkaasti vuosina 2014-2020. Tämä johtuu siitä, että Jyrki Kataisen (kok.) hallitus neuvotteli 141-tuen korvaamisen 149A-tuella maatalousministeri Jari Koskisen (kok.) johdolla.
– Tämä pienentää Suomen maatalouden tuloja lähes 20 prosenttia – vaikka hallitus laskeekin asian tietysti toisella tavalla, Heikkilä toteaa.
Nyt jo suuretkin tilat ovat vaikeuksissa
Oinonen kertoo hallituksen ja EU:n maatalouspolitiikan syrjineen perinteisiä pientiloja niin, että politiikka on johtanut perhetilojen alasajoon.
– Tuorein kehitys EU-tukien lykkäämisineen johtaa siihen, että myös suuret tilat joutuvat vaikeuksiin, Oinonen moittii.
Maa- ja metsätalousministeriö paljasti äskettäin, että se joutuu siirtämään ensi vuoden maataloustukien maksatuksen seuraavalle vuodelle. Tämä veisi puolet maatilojen tuloista ensi vuonna, mikä ajaa varsinkin velkaiset suurtilat konkurssiuhkaan, elleivät rahoittajat suostu siirtämään velkojen maksueriä.
Jätevesiasetus täytyy perua
Perussuomalaiset moittivat myös erittäin haitallista jätevesiasetusta ja vaativat sen perumista pikaisesti.
– Hallitus teki taitamattomasti säätämällä Suomeen EU-mallisen jätevesiasetuksen maaseudulle, jossa asuu yksi vanhus neliökilometrin alueella. Asetus on suunniteltu EU-maihin, joissa vastaavalla alueella asuu 10 000 ihmistä. Suomelle ja maaseudun asukkaille tämä aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia, Heikkilä toteaa.
Metsäpolitiikka keskiöön
Mattila korostaa metsäpolitiikkaa, joka pitää nostaa maaseutupolitiikan keskiöön. Metsäpolitiikka pitää säilyttää kansallisena, jotta vältytään siltä ahdingolta, johon Suomen maatalous on EU:n johdolla joutunut, Mattila korosti.
– Suomen biotalouden juuret eivät ole kaupungeissa muutenhan puhuisimme puistotaloudesta. Biotaloudelta puuttuu perusta, jos emme voi hyödyntää metsiä taloudellisesti. Kunnioitamme samalla metsiä ja myös suoluontoa ja kannatamme ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) modernia esitystä vapaaehtoisesta suojelupolitiikasta vanhan pakkolunastuspolitiikan sijaan, Mattila sanoi.
Viherryttämisasetus siirtää valtaa Brysseliin
Edustajat moittivat yhteisvoimin myös EU:n uutta viherryttämisasetusta.
– Se on päätös, joka siirtää valtaa maatiloilta Brysseliin. Ensin sanottiin, että tarvitaan 70 henkilöä lisää EU-tarkastuksiin, nyt tarvitaan 50 tarkastajaa lisää. Nyt kannattaa paremmin ryhtyä maataloustarkastajaksi kuin viljelijäksi, Mattila moittii.
– Maatalouden byrokraatteja on kohta enemmän kuin maanviljelijöitä, Oinonen arvioi.
– Tämä on epäonnistunutta maatalouspolitiikkaa, Mattila toteaa.
– Tämä on tehty suurten maiden ehdoilla. Viherryttämistuki tuo enemmän byrokratiaa ja kuluja kuin hyötyjä, joita tukien maksulla koetetaan saada, Heikkilä korostaa.
– Kansallisia tukia pitää nostaa, Oinonen esittää ratkaisuksi. Oinonen vaatii myös luomuvihreitä tukemaan kansallista maatalouspolitiikkaa: välillä tuntuu, kuin EU:ssa suurimpia vastustajia ovat maamme omat poliitikot, Oinonen paheksuu.
Kansanedustajat toivovat myös, että Ukrainan kriisi ja Ruotsin sukellusveneen etsinnät palauttaisivat kansanedustajien mieleen kotimaisen elintarviketuotannon merkityksen. Oinonen muistuttaa, että Suomi on saari. Mattila korostaa, että uhka voi toteutua myös rauhan aikana esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuden muodossa.
Perussuomalaiset suunnittelevat myös uuden maaseutupoliittisen ohjelman seuraaviin vaaleihin mennessä. Nykyinen ohjelma on vuodelta 2011.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Viherryttäminen Viljelijät Keskustelualoite Lauri Heikkilä maatalouspolitiikka Maatalous Pentti Oinonen Pirkko Mattila
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


“EU:n maataloustuet maksettava ajallaan”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää