LEHTIKUVA
PS: Hallituksen maaseutupolitiikka ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua
Hallituksen nykyinen maaseutupolitiikka ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua. Se keskittää maaseudun palveluja liikaa kasvukeskuksiin. Tämä vahingollinen kehitys alkoi jo edellisten hallitusten aikana. Näin toteaa perussuomalaisten eduskuntaryhmä, joka jätti keskiviikkona keskustelualoitteen maatalouspolitiikasta. Aloiteella pyritään nostamaan maaseutupolitiikka yhteiseen keskusteluun eduskunnan suureen saliin niin, että kaikki puolueet ottavat kantaa maaseudun tulevaan kehitykseen. Keskustelualoitteen takana ovat sen ensimmäinen allekirjoittaja Pentti Oinonen Kuopiosta, maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Lauri Heikkilä Marttilasta ja valiokunnan jäsen Pirkko Mattila Muhokselta.
– Palvelujen säilyttäminen eri puolilla maata on tehokkainta aluepolitiikkaa, jolla koko maa pystytään pitämään elettynä ja asuttuna jatkossakin, Oinonen tiivistää.
EU-tukien lasku huolettaa
Perussuomalaisia huolettaa hallituksen aikaansaama kehitys, jossa Suomen saamat EU-tuet alenevat voimakkaasti vuosina 2014-2020. Tämä johtuu siitä, että Jyrki Kataisen (kok.) hallitus neuvotteli 141-tuen korvaamisen 149A-tuella maatalousministeri Jari Koskisen (kok.) johdolla.
– Tämä pienentää Suomen maatalouden tuloja lähes 20 prosenttia – vaikka hallitus laskeekin asian tietysti toisella tavalla, Heikkilä toteaa.
Nyt jo suuretkin tilat ovat vaikeuksissa
Oinonen kertoo hallituksen ja EU:n maatalouspolitiikan syrjineen perinteisiä pientiloja niin, että politiikka on johtanut perhetilojen alasajoon.
– Tuorein kehitys EU-tukien lykkäämisineen johtaa siihen, että myös suuret tilat joutuvat vaikeuksiin, Oinonen moittii.
Maa- ja metsätalousministeriö paljasti äskettäin, että se joutuu siirtämään ensi vuoden maataloustukien maksatuksen seuraavalle vuodelle. Tämä veisi puolet maatilojen tuloista ensi vuonna, mikä ajaa varsinkin velkaiset suurtilat konkurssiuhkaan, elleivät rahoittajat suostu siirtämään velkojen maksueriä.
Jätevesiasetus täytyy perua
Perussuomalaiset moittivat myös erittäin haitallista jätevesiasetusta ja vaativat sen perumista pikaisesti.
– Hallitus teki taitamattomasti säätämällä Suomeen EU-mallisen jätevesiasetuksen maaseudulle, jossa asuu yksi vanhus neliökilometrin alueella. Asetus on suunniteltu EU-maihin, joissa vastaavalla alueella asuu 10 000 ihmistä. Suomelle ja maaseudun asukkaille tämä aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia, Heikkilä toteaa.
Metsäpolitiikka keskiöön
Mattila korostaa metsäpolitiikkaa, joka pitää nostaa maaseutupolitiikan keskiöön. Metsäpolitiikka pitää säilyttää kansallisena, jotta vältytään siltä ahdingolta, johon Suomen maatalous on EU:n johdolla joutunut, Mattila korosti.
– Suomen biotalouden juuret eivät ole kaupungeissa muutenhan puhuisimme puistotaloudesta. Biotaloudelta puuttuu perusta, jos emme voi hyödyntää metsiä taloudellisesti. Kunnioitamme samalla metsiä ja myös suoluontoa ja kannatamme ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) modernia esitystä vapaaehtoisesta suojelupolitiikasta vanhan pakkolunastuspolitiikan sijaan, Mattila sanoi.
Viherryttämisasetus siirtää valtaa Brysseliin
Edustajat moittivat yhteisvoimin myös EU:n uutta viherryttämisasetusta.
– Se on päätös, joka siirtää valtaa maatiloilta Brysseliin. Ensin sanottiin, että tarvitaan 70 henkilöä lisää EU-tarkastuksiin, nyt tarvitaan 50 tarkastajaa lisää. Nyt kannattaa paremmin ryhtyä maataloustarkastajaksi kuin viljelijäksi, Mattila moittii.
– Maatalouden byrokraatteja on kohta enemmän kuin maanviljelijöitä, Oinonen arvioi.
– Tämä on epäonnistunutta maatalouspolitiikkaa, Mattila toteaa.
– Tämä on tehty suurten maiden ehdoilla. Viherryttämistuki tuo enemmän byrokratiaa ja kuluja kuin hyötyjä, joita tukien maksulla koetetaan saada, Heikkilä korostaa.
– Kansallisia tukia pitää nostaa, Oinonen esittää ratkaisuksi. Oinonen vaatii myös luomuvihreitä tukemaan kansallista maatalouspolitiikkaa: välillä tuntuu, kuin EU:ssa suurimpia vastustajia ovat maamme omat poliitikot, Oinonen paheksuu.
Kansanedustajat toivovat myös, että Ukrainan kriisi ja Ruotsin sukellusveneen etsinnät palauttaisivat kansanedustajien mieleen kotimaisen elintarviketuotannon merkityksen. Oinonen muistuttaa, että Suomi on saari. Mattila korostaa, että uhka voi toteutua myös rauhan aikana esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuden muodossa.
Perussuomalaiset suunnittelevat myös uuden maaseutupoliittisen ohjelman seuraaviin vaaleihin mennessä. Nykyinen ohjelma on vuodelta 2011.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Viherryttäminen Viljelijät Keskustelualoite Lauri Heikkilä maatalouspolitiikka Maatalous Pentti Oinonen Pirkko Mattila
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
“EU:n maataloustuet maksettava ajallaan”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää