Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen vaatii, että keskustan on nyt kerrottava rehellisesti, voivatko he luopua aluevaltuustoryhmille maksettavasta ryhmärahasta.
– Olen yltiöjärkyttynyt, että keskusta haluaa käyttää vaalikaudessa hyvinvointialueiden asukkaiden terveydenhoitoon tarkoitettuja rahoja miljoonia ja miljoonia poliittisiin tarkoituksiinsa. Ennenkin puolueet on pärjänneet ilman demokratiatonneja.
Kannustimet kustannusten hillitsemiseen puuttuivat
Saarikon-Marinin hallituksen tehtailema sotemalli ei sisältänyt vahvoja kannustimia, jotka ohjaisivat hyvinvointialueita hillitsemään kustannusten kasvua. Valtiontalouden tarkastusvirasto ilmaisi myös huolensa asiasta. Lisäksi ideologinen into syrjäyttää soteyritykset suomalaisten sotepalvelujen tuottajina oli käsinkosketeltavaa.
– Keskusta kaavaili soten rinnalle maakuntaveroa, josta SDP:kin antoi vielä viime vuonna ristiriitaisia kannanottoja. Pelkkä rakenteellinen uudistus ei taannut painopisteen siirtymistä peruspalveluihin, ja nyt tarvitaan vahvaa toiminnallista uudistamista. Hallitus tukee hyvinvointialueita tässä työssä, sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet toteavat.
”Nyt tarvitaan vahvaa toiminnallista uudistamista”
Opposition välikysymyksessä väitetään, että hallitus ei ole kyennyt antamaan tähän mennessä hyvinvointialueille riittäviä työkaluja, jotka auttaisivat niitä selviytymään ennakoimattomista kasvaneista kustannuksista. Tämä väite ei pidä paikkaansa.
Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäsen Mira Nieminen muistuttaa, että hallituksella on useita toimenpiteitä menossa, ja nyt tarvitaankin vahvaa toiminnallista uudistamista sekä tulevaisuuteen katsomista väestömuutokset huomioiden.
– Hyvinvointialueita ohjataan järjestämään iäkkäiden palvelut siten, että kotiin tuotavia palveluja, kuten kotihoitoa ja tukipalveluja, on riittävästi saatavilla ja niitä tarjotaan iäkkäille asiakkaille oikea-aikaisesti ja tarpeita vastaavasti. Lisäksi arvioinnin ja päätöksenteon tueksi alueet alkavat saada laskelmia yksikkökustannuksista.
Hallituksella on käynnissä hankkeita, joista esimerkkeinä terveyden edistämisen määräraha, jota on varattu ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen sekä omaishoitajien tukemiseen vuosille 2024–2027 yhteensä 27 miljoonaa euroa, sekä Ikävoimaa-avustusohjelma vuosille 2025–2027, jota STM rahoittaa STEA:n kautta. Ohjelma kohdistuu haavoittuvassa asemassa olevien ikääntyneiden psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukemiseen, ja sen toteutukseen vuosille 2025–2027 myönnettiin yhteensä noin 6,6 miljoonaa euroa.
Omaishoitajien asemaa ei tule unohtaa
Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäsen Jaana Strandman huomauttaa, että omaishoitajien hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden edistämiseen kohdennetaan 6,5 miljoonaa euroa vuonna 2025.
– Tavoitteena on vahvistaa omaishoitajien yksilöllistä tukea ja erityisenä painopisteenä löytää uusia käytänteitä varsinkin työssäkäyvien omaishoitajien tukemiseen. Omaishoitajuus säästää merkittäviä summia julkisissa menoissa. Siksi ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveystoimemme kaatuisi.
Kansanedustajan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenen Anne Rintamäen mukaan omaishoito on ehdottoman kannatettava, mutta aliarvostettu osa ratkaisua, kun ympärivuorokautiseen hoitoon on pitkät jonot eikä paikkoja ole.
– Lisäksi ongelmakohtana on se, että eri puolilla Suomea omaishoitajat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa, kun esimerkiksi tuen myöntämisperusteissa tai palkkioiden ja vapaiden määrissä on huomattavia eroja eri hyvinvointialueilla. Tähän pitäisi tulla muutos. Kansallinen ohjeistus selkeyttäisi tilannetta.
Kansanedustajan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäsenen Kaisa Garedewin mukaan omaishoitajat ovat valtava voimavara, joka tekee raskasta ja arvokasta työtään pyyteettömästi.
– Heidän jaksamiseensa panostaminen luo pitkällä tähtäimellä säästöjä.
Palvelutarpeen kasvaessa rakenteiden on muututtava
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ennakoi, että ikääntyneiden palveluja tarvitsevien iäkkäiden määrä kasvaa nykyisestä 33 000 asiakkaalla vuoteen 2027 mennessä. Iäkkäiden palveluissa työskenteli vuonna 2023 hieman yli 80 000 työntekijää. Vuonna 2027 henkilöstöä tarvitaan iäkkäiden palveluihin arviolta 14 200 enemmän kuin vuonna 2023, jos palvelurakenne ei muutu.
Kansanedustajan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenen Pia Sillanpään mukaan hallituksella on työkalupakissaan runsaasti toimia, joilla kehitetään ikääntyneiden hoivaa.
– Hallitus edistää teknologian hyödyntämistä älykkäillä ratkaisuilla, kuten turvahälyttimillä, etäseurannalla ja robotiikalla.
Hallitus kannustaa yhteisöllisyyden vahvistamiseen, sillä yksinäisyys on iso haaste monille vanhuksille. Lainsäädäntöä kehitetään mm. rahoituksen kannustavuuden osalta. Hoitohenkilöstön työoloja kehitetään ja koulutuspaikkoja lisätään. Moni ikääntynyt haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Kotihoidon resursseja vahvistetaan tämän mahdollistamiseksi.
– Tehtävät toimet vaativat laajaa yhteistyötä päättäjien, palveluntuottajien ja kansalaisten kesken. Oppositiosta käsin kampittaminen ei rakenna luottamusta ja edistä työtä vaan pikemminkin hajottaa ja luo epävarmuutta, perussuomalaiset edustajat toteavat.
