Perussuomalaisten kannatus laski tai nousi hajoamisen jälkeen – voiko gallupeihin luottaa?
Kesäkuun 22. päivänä Taloustutkimuksen julkaiseman arvion mukaan perussuomalaiset olisivat nousussa ja Sininen tulevaisuus saisi vain parin prosentin kannatuksen. Toisaalta samana päivänä julkaistun HS-gallupin mukaan perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden kannatus olisivat melko lähellä toisiaan. Kumpaan mittaukseen luottaa, vai voiko kumpaankaan?
HS-gallupin mukaan Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kannatus oli vain 6,1 prosenttia ja Sinisen tulevaisuuden 3,9 prosenttia. Toisaalta HS:n haastattelemien TNS:n johtaja Sakari Nurmelan sekä Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlundin mukaan on liian aikaista tehdä vielä johtopäätöksiä.
Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä perussuomalaisia kannatti 9,7 prosenttia, jossa oli 0,7 prosenttia nousua saman laitoksen edelliseen mittaukseen. Sininen vaihtoehto sai vain 2,3 prosentin kannatuksen.
– Kun otoskoko on vain tuhannen paikkeilla, virhemarginaali on normaalia isompi, noin 3 prosenttiyksikköä. Se selittää erot, ehdottaa Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Taloustutkimuksen mittaus tehtiin tavallista lyhyemmässä ajassa ja vain runsaalla kolmanneksella normaalista otoskoosta.
Rahkonen korostaa, että kysymyksenasettelu vaikuttaa aina kannatusarvioihin. Nyt vaihtoehdot olivat hiukan erilaiset kuin tavallisessa puoluekannatusmittauksessa.
– Tietysti on vaikeaa mitata jonkin puolueen kannatusta, kun mitään puoluetta ei vielä edes virallisesti ole ehditty perustaa, Rahkonen sanoo.
Taloustutkimuksella kantansa ilmoittaneiden määrä nousi 61 prosentista 65 prosenttiin. Se viittaisi siihen, että perussuomalaisiin pettyneitä olisi todella tulossa takaisin katsomosta pelikentälle, kuten monet odottivatkin tapahtuvan Halla-ahon valinnan jälkeen.
– Perussuomalaisten kannattajista enemmistö oli Halla-ahon kannalla, joten on selvää että hänen johtamansa PS on suositumpi kuin eronneiden uusi ryhmä, Rahkonen päättelee.
Toisaalta molempien tutkimuslaitosten käyttämä kyselymenetelmä suosii vanhoja puolueita. Vastaajalle ei anneta listaa eri puolueista, vaan kannatettavan puolueen nimen on tultava spontaanisti haastateltavan mieleen.
Toisaalta Uusi vaihtoehto / Sininen tulevaisuus oli heti puoluekokouksen jälkeen jatkuvasti puheenaiheena mediassa.
Tavanomaisen kysymyksen lisäksi Taloustutkimus tiedusteli, voisiko vastaaja ajatella äänestävänsä perussuomalaisia, Sinistä tulevaisuutta tai molempia. Tämä kysymyksenasettelu antaa huomattavasti positiivisemman kuvan Sinisen tulevaisuuden mahdollisuuksista, ja se olisi myös paremmin linjassa HS-Gallupin kanssa.
Jompaa kumpaa tai molempia puolueita voisi ajatella äänestävänsä 30 prosenttia suomalaisista. Elinkeinoelämän valtuuskunnan äskettäin julkaiseman arvion mukaan 25 prosenttia suomalaisista voisi kannattaa kansallismielistä puoluetta, eli perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden yhteiskannatuksen potentiaali on 25-30 prosentin haarukassa.
Tämä 30 prosenttia kuitenkin jakautui yllättävästi. Kumpaa tahansa voisi äänestää 6 prosenttia vastaajista, vain perussuomalaisia 7 ja vain Sinistä tulevaisuutta 11 prosenttia.
Mittausten jälkeen perussuomalaisiin on palannut kansanedustaja Kike Elomaa Sinisestä tulevaisuudesta sekä oman ryhmänsä perustanut Arja Juvonen. Paluumuuttajilla on luonnollisesti vaikutusta puolueiden kannatukseen.
Luotettavaa tietoa perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden kannatuksesta on siis odotettavissa vasta loppukesästä, kun käytössä on uusia mittauksia.
Marko Hamilo
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää