Perussuomalaisten kannatus laski tai nousi hajoamisen jälkeen – voiko gallupeihin luottaa?
Kesäkuun 22. päivänä Taloustutkimuksen julkaiseman arvion mukaan perussuomalaiset olisivat nousussa ja Sininen tulevaisuus saisi vain parin prosentin kannatuksen. Toisaalta samana päivänä julkaistun HS-gallupin mukaan perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden kannatus olisivat melko lähellä toisiaan. Kumpaan mittaukseen luottaa, vai voiko kumpaankaan?
HS-gallupin mukaan Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kannatus oli vain 6,1 prosenttia ja Sinisen tulevaisuuden 3,9 prosenttia. Toisaalta HS:n haastattelemien TNS:n johtaja Sakari Nurmelan sekä Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlundin mukaan on liian aikaista tehdä vielä johtopäätöksiä.
Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä perussuomalaisia kannatti 9,7 prosenttia, jossa oli 0,7 prosenttia nousua saman laitoksen edelliseen mittaukseen. Sininen vaihtoehto sai vain 2,3 prosentin kannatuksen.
– Kun otoskoko on vain tuhannen paikkeilla, virhemarginaali on normaalia isompi, noin 3 prosenttiyksikköä. Se selittää erot, ehdottaa Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Taloustutkimuksen mittaus tehtiin tavallista lyhyemmässä ajassa ja vain runsaalla kolmanneksella normaalista otoskoosta.
Rahkonen korostaa, että kysymyksenasettelu vaikuttaa aina kannatusarvioihin. Nyt vaihtoehdot olivat hiukan erilaiset kuin tavallisessa puoluekannatusmittauksessa.
– Tietysti on vaikeaa mitata jonkin puolueen kannatusta, kun mitään puoluetta ei vielä edes virallisesti ole ehditty perustaa, Rahkonen sanoo.
Taloustutkimuksella kantansa ilmoittaneiden määrä nousi 61 prosentista 65 prosenttiin. Se viittaisi siihen, että perussuomalaisiin pettyneitä olisi todella tulossa takaisin katsomosta pelikentälle, kuten monet odottivatkin tapahtuvan Halla-ahon valinnan jälkeen.
– Perussuomalaisten kannattajista enemmistö oli Halla-ahon kannalla, joten on selvää että hänen johtamansa PS on suositumpi kuin eronneiden uusi ryhmä, Rahkonen päättelee.
Toisaalta molempien tutkimuslaitosten käyttämä kyselymenetelmä suosii vanhoja puolueita. Vastaajalle ei anneta listaa eri puolueista, vaan kannatettavan puolueen nimen on tultava spontaanisti haastateltavan mieleen.
Toisaalta Uusi vaihtoehto / Sininen tulevaisuus oli heti puoluekokouksen jälkeen jatkuvasti puheenaiheena mediassa.
Tavanomaisen kysymyksen lisäksi Taloustutkimus tiedusteli, voisiko vastaaja ajatella äänestävänsä perussuomalaisia, Sinistä tulevaisuutta tai molempia. Tämä kysymyksenasettelu antaa huomattavasti positiivisemman kuvan Sinisen tulevaisuuden mahdollisuuksista, ja se olisi myös paremmin linjassa HS-Gallupin kanssa.
Jompaa kumpaa tai molempia puolueita voisi ajatella äänestävänsä 30 prosenttia suomalaisista. Elinkeinoelämän valtuuskunnan äskettäin julkaiseman arvion mukaan 25 prosenttia suomalaisista voisi kannattaa kansallismielistä puoluetta, eli perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden yhteiskannatuksen potentiaali on 25-30 prosentin haarukassa.
Tämä 30 prosenttia kuitenkin jakautui yllättävästi. Kumpaa tahansa voisi äänestää 6 prosenttia vastaajista, vain perussuomalaisia 7 ja vain Sinistä tulevaisuutta 11 prosenttia.
Mittausten jälkeen perussuomalaisiin on palannut kansanedustaja Kike Elomaa Sinisestä tulevaisuudesta sekä oman ryhmänsä perustanut Arja Juvonen. Paluumuuttajilla on luonnollisesti vaikutusta puolueiden kannatukseen.
Luotettavaa tietoa perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden kannatuksesta on siis odotettavissa vasta loppukesästä, kun käytössä on uusia mittauksia.
Marko Hamilo
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää