Kesäkuun 22. päivänä Taloustutkimuksen julkaiseman arvion mukaan perussuomalaiset olisivat nousussa ja Sininen tulevaisuus saisi vain parin prosentin kannatuksen. Toisaalta samana päivänä julkaistun HS-gallupin mukaan perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden kannatus olisivat melko lähellä toisiaan. Kumpaan mittaukseen luottaa, vai voiko kumpaankaan?
HS-gallupin mukaan Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kannatus oli vain 6,1 prosenttia ja Sinisen tulevaisuuden 3,9 prosenttia. Toisaalta HS:n haastattelemien TNS:n johtaja Sakari Nurmelan sekä Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlundin mukaan on liian aikaista tehdä vielä johtopäätöksiä.
Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä perussuomalaisia kannatti 9,7 prosenttia, jossa oli 0,7 prosenttia nousua saman laitoksen edelliseen mittaukseen. Sininen vaihtoehto sai vain 2,3 prosentin kannatuksen.
– Kun otoskoko on vain tuhannen paikkeilla, virhemarginaali on normaalia isompi, noin 3 prosenttiyksikköä. Se selittää erot, ehdottaa Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Taloustutkimuksen mittaus tehtiin tavallista lyhyemmässä ajassa ja vain runsaalla kolmanneksella normaalista otoskoosta.
Rahkonen korostaa, että kysymyksenasettelu vaikuttaa aina kannatusarvioihin. Nyt vaihtoehdot olivat hiukan erilaiset kuin tavallisessa puoluekannatusmittauksessa.
– Tietysti on vaikeaa mitata jonkin puolueen kannatusta, kun mitään puoluetta ei vielä edes virallisesti ole ehditty perustaa, Rahkonen sanoo.
Taloustutkimuksella kantansa ilmoittaneiden määrä nousi 61 prosentista 65 prosenttiin. Se viittaisi siihen, että perussuomalaisiin pettyneitä olisi todella tulossa takaisin katsomosta pelikentälle, kuten monet odottivatkin tapahtuvan Halla-ahon valinnan jälkeen.
– Perussuomalaisten kannattajista enemmistö oli Halla-ahon kannalla, joten on selvää että hänen johtamansa PS on suositumpi kuin eronneiden uusi ryhmä, Rahkonen päättelee.
Toisaalta molempien tutkimuslaitosten käyttämä kyselymenetelmä suosii vanhoja puolueita. Vastaajalle ei anneta listaa eri puolueista, vaan kannatettavan puolueen nimen on tultava spontaanisti haastateltavan mieleen.
Toisaalta Uusi vaihtoehto / Sininen tulevaisuus oli heti puoluekokouksen jälkeen jatkuvasti puheenaiheena mediassa.
Tavanomaisen kysymyksen lisäksi Taloustutkimus tiedusteli, voisiko vastaaja ajatella äänestävänsä perussuomalaisia, Sinistä tulevaisuutta tai molempia. Tämä kysymyksenasettelu antaa huomattavasti positiivisemman kuvan Sinisen tulevaisuuden mahdollisuuksista, ja se olisi myös paremmin linjassa HS-Gallupin kanssa.
Jompaa kumpaa tai molempia puolueita voisi ajatella äänestävänsä 30 prosenttia suomalaisista. Elinkeinoelämän valtuuskunnan äskettäin julkaiseman arvion mukaan 25 prosenttia suomalaisista voisi kannattaa kansallismielistä puoluetta, eli perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden yhteiskannatuksen potentiaali on 25-30 prosentin haarukassa.
Tämä 30 prosenttia kuitenkin jakautui yllättävästi. Kumpaa tahansa voisi äänestää 6 prosenttia vastaajista, vain perussuomalaisia 7 ja vain Sinistä tulevaisuutta 11 prosenttia.
Mittausten jälkeen perussuomalaisiin on palannut kansanedustaja Kike Elomaa Sinisestä tulevaisuudesta sekä oman ryhmänsä perustanut Arja Juvonen. Paluumuuttajilla on luonnollisesti vaikutusta puolueiden kannatukseen.
Luotettavaa tietoa perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden kannatuksesta on siis odotettavissa vasta loppukesästä, kun käytössä on uusia mittauksia.
Marko Hamilo
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Lue lisää
Lue lisää
