Perussuomalaisten Junnila, Ranne ja Vähämäki: Suomen ei tule allekirjoittaa numeroimatonta sekkiä Euroopalle
Koronaviruksen vuoksi tehtyjen rajoitustoimien vuoksi kaikki Euroopan maat joutuvat taloudelliseen kurimukseen. Yhteinen kurimus tarkoittaa sitä, että jokainen EU-jäsenmaa joutuu nostamaan velkaa. Euroopassa on virinnyt keskustelua siitä, että luotoille pitäisi olla yhteisvastuullinen yhteinen takaus. Perussuomalaiset ihmettelevät Euroopan hinkua saada muiden allekirjoitus numeroimattomien sekkien taakse.
Suomen tulee ottaa kantaa Euroopassa esillä olleisiin ehdotuksiin yhteisvastuun lisäämisestä. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) odottaisi mielummin huulet sinetöitynä. Kulmuni pyysi jopa hyssyttelyä.
Perussuomalaisten kansanedustajat Vilhelm Junnila, Lulu Ranne ja Ville Vähämäki eivät halua hyssytellä kantojaan. He kertovat suorasukaisesti vastustavansa yhteisvastuun lisäämistä.
Käärmettä pyssyyn
On huomioitavaa, että Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sallinut jäsenmailleen räikeitäkin budjettikurista poikkeamia koronaepidemian vuoksi. Kaiken lisäksi jäsenmaat saavat huokeaa luottoa. Kreikka voi lainata markkinoilta 10 vuodeksi lainaa hieman yli kahden prosentin korolla, Italian vastaava korko on alle kahden prosentin.
Jokainen euromaa on kykenevä nostamaan velkaa markkinoilta. Siihen ei tarvita suomalaisten lompakkoja. Miksi yhteisvastuu on sitten niin julmetun tärkeää?
Yhteisvastuuta ovat vaatineet Euroopan keskuspankin johtaja Christine Lagarde. Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron tähyilee muita euromaita maksamaan pankkisotkunsa.
Epävirallisen ja päätöksenteon ulkopuolella olevan euroryhmän puheenjohtaja Mário Centeno pitää yhteistä 500 miljardin euron koronapakettia vasta “alkusoittona”
Yhteiselle vastuulle on siten varsin nimekäs joukko. Alkusoittojen lisäksi koko konsertin pääsylippujen hinnat huimaavat päätä.
Kyse lienee sitouttamisesta. Kun euromaat saavat Suomelta miljardin tai pari niin Suomelle muodostuu automaattisesti peruste tukea lisää jo tuettuja kohteita, etteivät vanhat takaukset siirry budjettiin punaisella.
Strateginen hiljaisuus
Suomen Uutiset pyysi valtiovarainministeri Kulmunilta kommenttia vaiteliaisuuspyynnöstä. Suomen neuvotteluaseman vuoksi asiaa ei haluta pitää huomion korkeimmalla korokkeella.
– Eduskunnalla on vahva rooli Euroopan unionin päätöksenteossa verrattuna moneen muuhun Euroopan unionin jäsenmaahan. Näiden normaalikäytäntöjen mukaan on toimittu myös koronaoloissa, Kulmuni toteaa.
– Eduskunnan suuri valiokunta, jossa myös oppositio on edustettuna, on mukana päättämässä Suomen linjoista. Neuvotteluissa ei ole Suomen edun mukaista, että neuvottelustrategiamme olisi heti kaikkien EU-maiden tiedossa.
– Yleisellä tasolla voin viitata jo aiemmin toteamaani, että yhteisvastuullista velkaa ei tule lisätä koronakriisin varjolla enkä kannata eurobondeja, Kulmuni painottaa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
EU:n komission vapapuheenjohtaja ehdottaa suurta rahastoa talouksien elvyttämiseen
EU:ssa suuria näkemyseroja yhteisestä tukipolitiikasta koronakriisin torjuntaan ja jälkihoitoon – Koskenkylä: “On mahdollista, että euro kaatuu tähän kriisiin”
Eurooppa-neuvostolla tiedossa rankka kokous: Eteläiset maat haluavat suoria tukirahoja, pohjoiset maat eivät innostu edes luottotuista
Nyt puskee yhteisvastuullisia takaushimmeleitä oikealta ja vasemmalta – Vähämäki torppaisi ongelmalliset yhteisvastuumekanismit
Hakkarainen Euroopparadiossa: Maamme tulevista koronavastuista päätetään EU:ssa pian – “Onko tämä oikeudenmukaista – onko Suomi päättävissä pöydissä vai niiden alla?”
Merkel ja Macron ideoivat 500 miljardin euron yhteisellä velalla toimivan lahjoitusautomaatin
Purra: Suomen ei pidä millään ehdoilla lähteä mukaan EU-elpymisrahastoon – ”Miljardien pommi lisää menopuolelle”
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Vanhemmat ottavat jo juristin mukaan lapsensa opettajatapaamisiin – opettajilta kuppi nurin
Opettajien työelämä Ruotsissa ei ole välttämättä ollut ruusuilla tanssimista tähänkään asti. Uusin vitsaus ovat juristit, joita vanhemmat raahaavat mukaan pikkupiltin opettajatapaamisiin. Näin tapahtuu sekä hyvinvoivissa yksityiskouluissa että ongelmalähiöiden kunnallisissa oppilaitoksissa. Kuppi meni nurin jo opetusministeriltäkin.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Elon Muskin X-kirjoitus nosti esiin taannoiset Isoa-Britanniaa ravisuttaneet lasten raiskausrikokset – viranomaiset eivät aluksi puuttuneet rikoksiin rasismileiman pelossa
Viestipalvelu X:ssä levisi keskustelu Ison-Britannian lähihistoriassa tapahtuneista lapsiin kohdistuneista järkyttävistä seksuaalirikoksista. Satoja lapsia ja teini-ikäisiä tyttöjä joutui laajamittaisen “raiskausringin” hyväksikäytön kohteeksi. Elon Muskin mainitsemista rikoksista vaaditaan nyt kansallista tutkimusta.
Mielipiteenvapaus somessa kuohuttaa saksalaisia – viestipalvelu X:stä alkoi joukkopako, kun Musk kehotti saksalaisia äänestämään AfD:tä
Amerikkalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtajan Alice Weidelin torstai-iltana X-viestipalvelukanavalla käymä keskustelu Saksan politiikasta ja Mars-lennoista räjäytti käyntiin myrskyisän keskustelun vaalivaikuttamisesta ja mielipiteenvapaudesta sosiaalisessa mediassa. Monet ammattiliitot ja Saksan korkein oikeus ovat ilmoittaneet jättävänsä X:n.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
Hybridiosaamiskeskuksen johtaja Jukka Savolainen: Suomalaiset oikeusoppineet politikoivat asiantuntijaroolissa – ”Vastauksiin yhdistyy omia toiveita siitä, kuinka asioiden pitäisi olla”
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvostelee suomalaisia oikeustieteilijöitä sortumisesta politikointiin. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä. Eduskunta sääti lain, vaikka eräät kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat että lain soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
Donald Trump haluaa lopettaa tuulivoiman rakentamisen: “Se on kaikkein kalleinta energiaa ja monta kertaa kalliimpaa kuin puhdas maakaasu”
Uusiutuvan energian osalta on nyt selvää, että tuulivoiman vyöry on ohitse Yhdysvalloissa. Trumpin presidenttikaudella sitä ei rakenneta lisää ainakaan merelle. Halvin energianlähde on maakaasu – siksi siihen panostetaan.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Uusimmat
Turun Perussuomalaiset nimesi lisää kuntavaaliehdokkaita
Ennen woke oli cool – nyt pelkkä haalistuva kirosana
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää