LEHTIKUVA
Perussuomalaisten Immonen ja Puisto: Ulkomainen halpatyövoima ei ratkaise kohtaanto-ongelmaa
Suomessa on keskusteltu kauan niin sanotusta työvoiman kohtaanto-ongelmasta. Tällä tarkoitetaan sitä, että työnantajat ja työntekijät eivät kohtaa toisiaan.
Perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen ja poliittisen suunnittelijan Sakari Puiston mukaan puheet työvoiman kohtaanto-ongelmasta ja työvoimapulasta menevät poliitikkojen puheissa liian usein sekaisin.
– Vanhat puolueet ovat puhuneet sekaisin työvoimapulasta ja kohtaanto-ongelmasta ja väläytelleet ratkaisuksi erityisesti ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista.
– Saatavuusharkinnan poistaminen ei ole toimiva ratkaisu – päinvastoin se pahentaisi tilannetta, kuten Ruotsissa on nähty. Saatavuusharkinnasta ei tule luopua, Immonen toteaa.
Saatavuusharkinta suojelee suomalaisia
Saatavuusharkinta koskee ainoastaan matalapalkkatöitä. Se ei koske korkeampaa osaamista vaativia hyväpalkkaisia tehtäviä, eli huippuosaajat pääsevät jo nyt Suomeen helposti töihin. Toki prosesseja voidaan vielä tehostaa.
– Saatavuusharkinnan poistaminen loisi Suomeen vahvemmin kahden kerroksen työmarkkinat, lisärasitusta veronmaksajille sekä entistä enemmän kilpailua sellaisista työpaikoista, joille muutenkin on ylitarjontaa. Saatavuusharkinta on suomalaisten työntekijöiden turva, Immonen sanoo.
Ovet ollaan avaamassa halpatyövoimalle
Suomi on jo nyt Euroopan unionin jäsenenä osa 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinoita, joilta voi tulla Suomeen töihin ilman mitään lupia.
– Jos suomalaiset yritykset eivät löydä näin suurilta sisämarkkinoilta työntekijöitä, vaan tekijät pitäisi rahdata Afrikasta ja Aasiasta, niin se osoittaa, että pula ei ole työvoimasta, vaan nimenomaan halpatyövoimasta. Kyse on siis ovien avaamisesta Aasian ja Afrikan halpatyövoimalle – tilanteessa, jossa maassamme oleskelee jo nyt huomattava sosiaaliturvan varassa oleva maahanmuuttajataustainen väestö, Immonen huomauttaa.
Immonen muistuttaa, että työvoiman kohtaanto-ongelmassa kyse on usein osaamisesta.
– Usein on perustellumpaa puhua ennemminkin osaamisen kohtaanto-ongelmasta. Suomen työikäisestä väestöstä löytyy 600 000 henkilöä, joilla ei ole perus- tai kansakoulun jälkeistä tutkintoa. Tämän väestönosan työllisyysaste on 44 prosenttia, kun taas toisen asteen tutkinnon suorittaneilla se on 67 prosenttia. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen on pyrittävä entistä tehokkaammin turvaamaan kaikille suomalaisille.
Osaamista hyödynnettävä paremmin
Tällä hetkellä yli 75 000 alle 35-vuotiasta miestä on työvoiman ulkopuolella, eivätkä he ole myöskään opiskelemassa tai muussa ammattiin pätevöittävässä koulutuksessa.
– Ja aina kyse ei ole edes osaamisesta, sillä työmarkkinoilla jo käytettävissä olevaa osaamista täytyisi vain pystyä hyödyntämään paremmin. Erityisesti yli 50-vuotiailla työttömäksi jääneillä on vaikeuksia päästä takaisin työmarkkinoille, vaikka osaamista ja kokemusta löytyisi, Puisto toteaa.
– Jatkossa työelämän murroksen ja teknologisen kehityksen myötä osaamistarpeet muuttuvat yhä nopeammin. Yhteiskunnan on pystyttävä tukemaan oppimista entistä paremmin koko työuran ajan. Lähtökohdaksi tulee ottaa elinikäinen oppiminen, ja siksi aikuiskoulutuksen uudistaminen on nostettava kokonaisuutena seuraavan hallituskauden yhdeksi keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi.
Ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan
Immosen ja Puiston mukaan ratkaisuja kohtaanto-ongelman paikkaamiseksi on monia.
– Perussuomalaisten mielestä nykyisestä aktiivimallista on luovuttava, koska se ei todistetusti toimi, eikä se kohtele kaikkia suomalaisia tasapuolisesti. Tarvitaan muita työllistymistä tukevia toimia.
– Tarvitsemme lisää panostuksia työvoimapalveluihin. Suomen työvoimapalvelujen rahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen ei ole pohjoismaisella tasolla. Esimerkiksi Tanskassa aktiivisen työvoimapolitiikan resurssit ovat huomattavasti suuremmat Suomeen nähden. Työvoimaneuvojan säännöllinen tapaaminen on tutkimusten mukaan kustannustehokas tapa lyhentää työttömyyden kestoa, Immonen ja Puisto sanovat.
Työllisyyttä edistävää koulutusta
Työttömät ja matalasti koulutetut henkilöt tulee ohjata nykyistä paremmin työllistymistä edistävään koulutukseen sekä tarvittaessa kuntoutustoiminnan piiriin.
– Työelämästä syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle ovat korkeat. Aikuisille on tarjottava kokonaisten tutkintojen suorittamisen lisäksi mahdollisuus suorittaa lyhyempiä täydentäviä tutkintoja ja koulutusjaksoja sekä muuntokoulutusta täsmätarpeisiin. Aikaisempi osaaminen on tunnistettava paremmin.
Immonen pitää tärkeänä, että niin kutsuttuja informaatio-, byrokratia- ja kannustinloukkuja puretaan seuraavalla vaalikaudella. Esimerkiksi palkkatulot, asumistuki ja sosiaaliturva on saatava sovitettua paremmin yhteen.
– On myös tärkeää pyrkiä hyödyntämään uusia innovaatioita, teknologiaa ja automaatiota tehokkaammin yrityksissä ja julkisella sektorilla.
Panostuksia työvoiman liikkuvuuteen
Immosen ja Puiston mukaan Suomessa tarvitaan enemmän investointeja liikenneinfraan ja työvoiman liikkuvuuteen kotimaassa. Myös kohtuuhintaisia asuntoja on rakennettava lisää sinne, missä niitä tarvitaan.
– Perussuomalaisten ehdottamalla muuttoavustuksella voitaisiin kannustaa työntekijää vastaan¬ottamaan työ toiselta paikkakunnalta. Erityisen tärkeää tämä on kahden asunnon tilanteissa, jossa uuteen työ-paikkaan liittyy epävarmuutta työpaikan pysyvyydestä. Myös liikenneinfraa on kehitettävä pendelöinnin sujuvoittamiseksi.
– MAL-sopimus tulee ulottaa myös kasvukeskusten ulkopuolella. Maankäyttö- ja rakennuslaki on uudistettava tukemaan täydennysrakentamista. Rakentamista estäviä normeja on purettava.
Asunnot varattava suomalaisduunareille
Immonen ja Puisto painottavat, ettei työttömät maahanmuuttajat saa viedä asuntoja työtä tekeviltä suomalaisilta.
– Työvoiman kohtaanto-ongelma pahenee, kun työpaikat ja työtä tekemättömät kohtaavat. Ongelmassa on kyse erityisesti maahanmuuttajien keskittymisestä tietyille asuinalueille. Kun samoilla asuntomarkkinoilla on uusi ryhmä tukien varassa eläviä, vastaavasti työtätekevien ja työpaikkojen kohtaaminen vaikeutuu entisestään. Ongelma ei korjaannu jatkuvalla lisärakentamisella, niin kauan kun rajat ovat auki uusille tulijoille, jotka eivät integroidu suomalaisille työmarkkinoille, Immonen ja Puisto sanovat.
– Työssäkäyvä väki kilpailee samoista asunnoista ja nämä asunnot ovat pois niiltä henkilöiltä, jotka ovat tai voisivat olla töissä kyseisissä työpaikoissa. Tilannetta voidaan korjata hillitsemällä haitallista maahanmuuttoa, jolloin paine kasvukeskuksissa vähenisi jo sinänsä merkittävästi.
Työllisyyskokeiluja jatkettava
Immonen pitää tärkeänä, että erilaisten työllistymistoimenpiteiden vaikutusten tutkimiseen panostetaan jatkossa enemmän, jolloin toimenpiteet osataan kohdentaa oikein.
– Tarvitaan erilaisia kokeiluja työvoimapolitiikan arvioinnissa. Suomessakin on toteutettu useilla eri paikkakunnilla vastikään alueellisia työllisyyskokeiluja, joista tulisi ottaa oppia ja jatkaa parhaita käytäntöjä.
– Palvelut tarvitaan mahdollisimman lähelle asiakasta. Työllisyyspolitiikassa on pyrittävä vaikuttaviin toimiin tiiviimmässä yhteistyössä kuntien kanssa, Puisto toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- osaaminen liikkuminen matalapalkka-alat työpaikat kohtaanto-ongelma Työvoiman saatavuusharkinta halpatyövoima Sakari Puisto perussuomalaiset Olli Immonen työllisyys koulutus Asuminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Yhteiskuntatieteiden tohtori lyttää Hesarin ja ETK:n laskelmat massamaahanmuuton tarpeellisuudesta: Tekoäly vie työpaikkoja – halpatyövoimasta jää valtavasti elätettäviä
Huhtasaari: Vanhukset hoidetaan jatkossakin – siihen ei tarvita maahanmuuttoa
Ministeri Mykkänen iloitsee ulkomaalaisen työvoiman helpommasta saatavuudesta – perussuomalaisten Tavio ihmettelee intoa: Suomessa on yli puoli miljoonaa työtöntä
Kokoomus ja keskusta ovat sitoutuneet työttömiä kurittavaan aktiivimalliin, perussuomalaiset luopuisi siitä – Tavio: ”Ei ole luonut uusia työpaikkoja”
Yli puoli miljoonaa ihmistä on työtä vailla – keskustan kansanedustajan mielestä Suomessa on huutava työvoimapula
Puisto: Väestörakenne on muuttumassa kiihtyvällä tahdilla – ”Uhkana on se, että Suomi kehitysmaalaistuu”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön
Kolmen tunnin keskustelu Joe Roganin kanssa onnistui näyttämään inhimillisen puolen Donald Trumpista. Jutellessaan UFC-selostajana tunnetun Roganin kanssa vapaaottelusta Trump ei vaikuttanut poliitikolta vaan kamppailu-urheilufanilta. Keskustelussa käytiin läpi myös poliittisia aiheita, kuten maailmankauppa, energiatalous, sodat ja vaalivilppi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää