PS ARKISTO
Suomen - ja samalla myös perussuomalaisten - ilmastopolitiikka nousi taas keskusteluun, kun puolueen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra otti videoviestissään esille sen, miten ”edellisen hallituksen aikaan linjattu hiilineutraalisuustavoite 2035 on koko ajan epätodennäköisemmin saavutettavissa”. Viestin takana on EU:sta vastikään uutisoitu tieto siitä, että useat Euroopan maat, mukaan lukien Suomi, ovat jäämässä LULUCF:n mukaisista ilmastotavoitteista ja niitä voivat uhata jopa miljardien eurojen sakot.
Perussuomalaiset on puhunut juuri tästä mahdollisuudesta vuosia, myös ennen viime eduskuntavaaleja ja hallitusneuvotteluiden aikana. Samalla on hyvä muistaa, että perussuomalaiset ei ole kannattanut edellisen hallituksen epärealistisia julistuksia.
Lähes päivälleen kaksi vuotta sitten pidettiin Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n puoluejohtajien eduskuntavaalipaneeli, jossa vihreät ja vasemmistoliitto intoilivat vihreän siirtymän hankkeiden edellyttämistä uudistuksista. Purra muistutti realiteeteista.
– Kun puhutaan tukemisesta, suojelemisesta ja kannustamisesta, se tarkoittaa aina sitä, että välissä on rahaa. Meidän metsäpolitiikkamme ja metsiemme käyttö on hyvää. Me emme maksa EU:lle miljardeja siitä, että jonkin laskelman mukaan hiilinielumme ovat pienentyneet. Meillä on yksityinen metsänomistus ja omistajat tietävät, miten he omaisuuttaan käyttävät.
Purra muistutti kaksi vuotta sitten myös median vastuusta. Jos Suomessa olisi tiukka media, kysyisi se Purran mukaan näiltä puolueilta, minkälaisen ennallistamisasetuksen – jonka hinta-arvio sillä hetkellä oli Luken mukaan 19 miljardia euroa – ne ovat valmiita hyväksymään.
– Kuinka paljon päätösvaltaa metsistämme he ovat valmiita antamaan Brysselille? Entä kuinka monta miljardia maksetaan hiilinieluista? Entä pian komissiossa syntymässä olevien uusien velka- ja tulonsiirtopakettien kohdalla, mikä on kokoomuksen linja? Aikooko mahdollinen pääministeri Petteri Orpo käydä kuittaamassa tällaiset rahastot? Jos ette, voitteko luvata sen äänestäjille? Nämä ovat ajankohtaisia asioita, jotka tulevat päätettäväksi seuraavalla hallituskaudella, Purra kysyi tuolloin.
Perussuomalaiset julkaisi helmikuun lopulla 2023 Sinivalkoinen siirtymä -ohjelman, joka käsittelee erityisesti energia- ja ilmastokysymyksiä. Sitran yhdessä Aalto-yliopiston kanssa tekemän selvityksen mukaan yleisesti tavoiteltu 1,5 asteen lämpenemisen tavoite edellyttää keskivertosuomalaisen pienentävän hiilijalanjälkeään nykyisestä 8,6 tonnista CO2-päästöjä vuodessa 2,5 tonniin vuoteen 2030 mennessä ja 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä.
– Eli jotta Suomen päästötavoitteisiin päästäisiin, olisi jokaisen meistä vähennettävä kulutusta 1/12:een nykyisestä. Suomi on jo lähes puolittanut päästönsä henkeä kohden 2000-luvun alun huipusta. Se on ollut hyvä suoritus. Mutta nyt tästä päästötasosta pitäisi saada siis pois vielä 90 prosenttia, Purra totesi.
Tämän hetken teknologialla Suomen tavoite tarkoittaisi käytännössä Purra mukaan sitä, että ruoan kulutuksen pitäisi laskea 60 prosenttia, eikä mihinkään muuhun jäisi mitään.
– Ei asumiseen, ei liikkumiseen, ei tavaroihin, ei palveluihin. Vain vähän ruokaa, muuten ei mihinkään yhtään mitään. Tätä tarkoittaisi suomalaiselle 0,7 tonnin CO2-kulutus nykyteknologialla.
– Muuten, Pohjois-Korean päästöt per henkilö ovat tällä hetkellä alle 2,5 tonnia. Se on juuri se määrä, johon suomalaisen pitäisi Sitran selvityksen mukaan päästä vuoteen 2030 mennessä. Pohjois-Korean tasolle! Näyttääkö siltä? Purra hämmästeli.
– Suomalaisenko pitäisi siis muuttaa maakuoppaan globaalia ilmastoa pelastaakseen? Tämä on järjetöntä, tämä on mahdotonta.
Harva tuntuu nyt muistavan sitäkään, kun Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa mittasi Suomen toissa vuoden maaliskuussa hiilinegatiiviseksi.
Suomi on yksi harvoja maita, joka on onnistunut reilusti vähentämään päästöjään 2000-luvulla. Purra korosti, että hiilinielujen laskentatavat ovat kuitenkin omiaan suosimaan ajattelutapaa, jonka mukaan Suomen pitäisi laskea runsaasti päästöjä eri sektoreilla.
– Etenkin vihreillä on tarve edistää omia narratiivejaan, että Suomi muka tuhoaa metsiään, jolloin vaaditaan koko ajan kunnianhimoisempia toimia, jotka kuitenkin kurittavat kotitalouksia ja teollisuutta.
Toukokuun lopulla 2023 käytiin hallitusneuvotteluja. Tuolloin Purra sanoi pitävänsä edelleen typeränä etukäteen päätettyä Suomen hiilineutraaliuden tavoitevuotta 2035. Purra ei uskonut, että tavoitetta olisi edes mahdollista saavuttaa.
– Emme usko, että vuositavoitetta tullaan saavuttamaan. Ilmasto- ja energiapolitiikkaa pitää tehdä aivan muista lähtökohdista kuin etukäteen jäädytetyistä vuosiluvuista, jotka ovat jopa kunnianhimoisempia kuin muilla mailla.
– Suomen oleellisten verrokkimaiden ja samalla EU:n hiilineutraalisuustavoite on selvästi myöhemmin. Perussuomalaiset haluaa, että harjoitettu ilmastopolitiikka ei heikennä ostovoimaa eikä rasita kilpailukykyä.
Hallituksen aloitettua työnsä juhannuksen 2023 alla käytiin eduskunnassa keskustelu hallitusohjelmasta. Purra kertoi monen asian muuttuvan Suomessa.
– Työmatkalaisten ja muidenkin autoilijoiden kurittaminen on viimein päättymässä. Uusi hallitus ei omilla politiikkatoimillaan pyri nostamaan liikkumisen hintaa, vaan hallitus pyrkii liikenteen päästöjen vähentämiseen toimilla, jotka eivät lisää arjen kustannuksia.
– Liikennepolttoaineiden jakeluvelvoite kiristyy vuonna 2025, mutta selvästi aiempaa maltillisemmin. Hallitus takaa ohjelmassaan, ettei se tule nostamaan pumppuhintoja. Suunniteltua maltillisempi jakeluvelvoitteen korottaminen ja seuraamusmaksujen madaltaminen vähentävät hintojen nousupainetta.
Hallitus keskittyy ohjelmassaan luomaan maahan kasvua. Myös ilmastotoimien on oltava sellaisia. Purra esitteli viime joulun alla merkittävän esityksen, jonka tavoitteena on edistää teollisuuden siirtymää kohti ilmastoneutraaliutta tukemalla merkittäviä investointihankkeita ja joka mahdollistaa verohyvityksen suurille puhtaan siirtymän investoinneille.
– Tiedossa on kolmisenkymmentä tällaista suurta investointihanketta. Mikäli ne kaikki toteutuvat, puhutaan jopa miljardien investoinneista Suomeen. Talouskasvu vaatisi juuri tällaisia investointeja – uusia tehtaita ja tuotantolinjoja pitää uskaltaa rakentaa. Valtio kantaa oman vastuunsa takaamalla vakaan ja ennustettavan investointiympäristön, kertoi ministeri Riikka Purra valtiovarainministeriön tiedotteessa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Edellisen hallituksen aikaan linjattu hiilineutraalisuustavoite 2035 on koko ajan epätodennäköisemmin saavutettavissa, sanoo tuoreessa videoviestissään perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra. Suomen ei tavoitteen takia tule ryhtyä sille itselleen vahingollisiin toimiin.
Kansanedustaja Laura Huhtasaaren emännöimässä Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa vieraina ovat Yhdysvaltoihin perehtyneet dosentti Markku Ruotsila sekä tohtori ja politiikan tutkija Risto E.J. Penttilä. Kolmikko pohdiskelee ohjelman avausjaksossa, mitä Donald Trumpin alkaneella presidenttikaudella maailmassa tulee tapahtumaan sekä mitä seurauksia Suomelle tulee.
Valtiovarainministeri Riikka Purra varoitti suurlähettiläskokouksessa pitämässään puheessa Suomea Kiina-riippuvuuden vaaroista. Kiina-riskin tietoisen kasvattamisen sijaan Suomelle olisi Purran mielestä luontevampaa tiivistää teknologista ja kaupallista yhteistyötä Itä-Aasian korkeasti kehittyneiden demokratioiden, kuten Etelä-Korean ja Japanin, kanssa.
Ilta-Sanomien mukaan valtiovarainministeri Riikka Purra tylyttää todetessaan, ettei Suomi saavuta hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto sen sijaan on valtiovarainministerin kanssa samoilla linjoilla.
Viikon suosituimmat
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.
