

LEHTIKUVA
Perussuomalaisten Grönroos: Kumman valitset – yhden somalimaahanmuuttajan vai 13 poliisia?
Politiikassa päätetään yhteisten rahojen käytöstä. Rahat voi käyttää monella tavalla, mutta sama raha ei voi olla samaan aikaan useammassa paikassa – täytyy tehdä valintoja, muistuttaa Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Suomen Perustan vasta julkaisemassa tutkimuksessa Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset: Suomi, Irak ja Somalia tarkastellaan Irakista ja Somaliasta tulevien maahanmuuttajien maksamia veroja, saamia tulonsiirtoja ja käyttämiä julkisia palveluita verrattuna suomalaisiin.
Kun otetaan huomioon julkiseen talouteen vaikuttavien edellä mainittujen tekijöiden vaihtelu muun muassa maassaoloajan ja iän mukaan, aiheuttaa keskimääräinen kyseisistä maista tuleva muuttaja vuosikymmenten saatossa Suomen julkiselle taloudelle sadoissa tuhansissa euroissa liikkuvan negatiivisen vaikutuksen.
Irakilaiset ja somalit käyvät kalliiksi
Mielikuva nuorina aikuisina Suomeen tulevista maahanmuuttajista lottovoittona Suomen julkiselle taloudelle elää vielä tiukassa. Ajatuksena on, että parikymppisillä tulijoilla on koulut käytynä ja koko veroeuroja kartuttava työura vielä edessä.
– Todellisuus on Irakista ja Somaliasta tulevien muuttajien kohdalla kuitenkin toinen, sillä näiden joukossa nimenomaan nuoret aikuiset ovat julkisen talouden rahoituksen kannalta kaikista kalleimpia muuttajia – edessä kun on vuosikymmeniä kestävä Suomessa vietettävä aika, mutta maksettujen verojen ja yhteiskunnalta saatujen palveluiden ja tulonsiirtojen tase ei ole veronmaksajan kannalta positiivinen, sanoo Suomen Perustan toiminnanjohtaja, Uudellamaalla perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaana oleva Simo Grönroos.
Humanitaarinen maahanmuutto rasittaa taloutta
Kun tarkastellaan 20-24-vuotiaiden Irakista ja Somaliasta tulevien muuttajien julkisen talouden vaikutuksia koko elinkaaren aikana, liikkuvat summat lähellä miljoonaa euroa.
Irakista tulevan muuttajan odotustusarvoinen julkisen talouden vaikutus koko eliniän ajalta on -690 000 euroa ja jos otetaan lasten vaikutukset mukaan, niin negatiivinen vaikutus nousee -844 000 euroon. Somaliasta tulevan nuoren muuttajan osalta luvut ovat -951 000 ja lasten vaikutukset mukaan lukien nousee luku -1 343 000 euroon.
– Humanitaarinen maahanmuutto ei siis vahvista julkisen talouden rahoitusta vaan aiheuttaa kuluja enemmän kuin tuloja.
– Kun eduskuntavaalit lähestyvät, niin on varmasti paikallaan pohtia, mitä vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia voidaan esimerkiksi 1,3 miljoonalle eurolle keksiä. Siis sille summalle, joka menee yhden Somaliasta tulevan nuoren aikuisen ja tämän lasten yhteiskunnalle aiheuttamiin kuluihin, Grönroos sanoo.
Samalla rahalla lisää poliiseja, opettajia, hoitajia…
Suomessa on poliiseja väkilukuun suhteutettuna eurooppalaisessa mittakaavassa varsin vähän. Pienempien varkauksien ja ilkivallan suhteen poliisilla ei näytä olevan resursseja kuin kirjata ylös rikosilmoitukset. 1,3 miljoonalla eurolla saisi palkattua vuodeksi noin 13 poliisia lisää – kentällä liikkuvia partiopoliiseja vielä tätäkin useampia.
– Koulujen liian suuret ryhmäkoot vaikuttavat negatiivisesti koulurauhaan ja oppimiseen. Opettajia 1,3 miljoonalla eurolla saisi palkattua vuodeksi noin parikymmentä, Grönroos laskee.
– Puutteet vanhusten hoidon tasossa ovat nousseet huolestuttavalla tavalla esiin viime aikoina. Sairaanhoitajia saataisiin 1,3 miljoonalla eurolla palkattua vuodeksi 25 käsiparia.
Auttaminen pakolaisleireillä tehokkaampaa
Grönroos pohtii, mitä jos 1,3 miljoonaa euroa haluttaisiin käyttää maailman hädänalaisten auttamiseen – siis oikeasti tehokkaasti ja siten että apu menee taatusti apua eniten tarvitseville ihmisille. 1,3 miljoonalla eurolla voitaisiin tuplata 500 pakolaisleireillä elävän ihmisen elämiseen käytössä olevat resurssit vuodeksi.
– Tämä tarkoittaa sitä, että viidellesadalle ihmiselle saataisiin tuplasti paremmat asumisolot, ravitsevampi ruoka, parempi terveydenhoito ja opetus jne.
Raha on pois kaikesta muusta
Yhden nuorena Suomeen tulevan humanitaarisen maahanmuuttajan aiheuttama miljoonan euron luokkaa oleva negatiivinen julkisen talouden elinkaarivaikutus kerääntyy vuosikymmenten saatossa.
– Tämä kokonaissumma on kuitenkin tärkeää tiedostaa, kun tehdään maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä päätöksiä, sillä yhteen tarkoitukseen menevä raha on aina jostain muusta pois.
– Humanitaarisen maahanmuuton tuomat yhteiskunnalliset ongelmat omat oman epistolansa aihe, mutta jo yksin julkisen talouden lukujen valossa on selvää, että Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva humanitaarinen maahanmuutto ei ole hyödyksi Suomen julkiselle taloudelle. Jos tarkastellaan, mitä summalla saisi aikaan pakolaisleireillä, niin nähdään, ettei humanitaarinen maahanmuuttoa ole myöskään tehokas tapa auttaa, Grönroos sanoo.
Enemmistö perussuomalaisten linjoilla
Grönroos painottaa, että jos humanitaarinen maahanmuutto lopetettaisiin, niin rahaa säästyisi niin veronmaksajan taskuun, suomalaisten peruspalveluiden rahoitukseen kuin myös siihen, että Suomen taloudelliseen tilanteeseen nähden sopivaksi katsottu summa voitaisiin käyttää vuosittain pakolaisleireillä tapahtuvaan auttamiseen. Aihetta on käsitelty tarkemmin muun muassa Suomen Perustan aloitepaperissa Humanitaarisen auttamisen reformi.
– Suomen Perustan Taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista (56 %) olisikin valmis lopettamaan kokonaan humanitaarisen maahanmuuton ja keskittämään auttamisen pakolaisleireille. Onkin vaikea keksiä syytä, miksi tähän kaikkia hyödyttävään win-win ratkaisuun ei ryhdyttäisi, Grönroos toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- poliisit pakolaisleirit irakilaiset somalit tulonsiirrot palvelut Opettajat Julkinen talous Humanitaarinen suojelu Maahanmuuton kustannukset vanhustenhoito Suomen Perusta perussuomalaiset Simo Grönroos kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tavio: Jos Irak ei ota vastaan omia kansalaisiaan, Suomen on asetettava irakilaisille ehdoton maahantulokielto

Halla-aho: “Suomi ei voi taata kuolemattomuutta Irakissa asuville ihmisille”

Tutkimus: Suomeen muuttava somali tai irakilainen käy kalliiksi veronmaksajalle – jopa miljoona euroa per maahanmuuttaja
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää