Jätkäsaaren rakennustyömaa kuvattuna 50 metrisestä nosturista 7. syyskuuta 2018.
Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa (ps.) ehdottaa lakialoitteessaan, että taloyhtiöt saisivat tiedot yhtiöön muuttajasta tai muuttajista.
Elomaan lakialoitteessa on kyse siitä, että kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitetun muuttajan ilmoitusvelvollisuudesta seuraisi se, että maistraatin olisi toimitettava muuttoilmoituksen sisältämät tiedot viivytyksettä asunto-osakeyhtiölain 11 §:ssä tarkoitetulle johdolle.
Tällä hetkellä maistraateilla ei ole velvollisuutta toimittaa asukastietoja isännöitsijälle tai taloyhtiön johdolle.
– Käytännössä tämä tarkoittaa selkokielellä sanottuna, että taloyhtiöt saisivat tiedot yhtiöön muuttajasta tai muuttajista, Elomaa selventää. Näin voitaisiin varmistua asukkaiden henkilöllisyydestä ja saataisiin merkittyä kätevästi asuntojen oviin ja rappujen asukastauluun oikeat tiedot, hän jatkaa.
Lakialoitteen mennessä läpi taloyhtiöihin muodostuisi henkilörekistereitä. Niitä puolestaan sääntelee henkilötietolaki (1999/523). Rekisterinpitäjän on huolehdittava siitä, ettei virheellisiä tai vanhentuneita henkilötietoja käsitellä eikä tietoja käytetä vääriin tarkoituksiin. Muuttoilmoituksesta käy ilmi muuttavan henkilön nimi, henkilötunnus, muuttopäivä, tiedot asunnosta ja kotikuntaan, asuinpaikkaan sekä huoneiston hallintaperusteeseen liittyviä tietoja. Lisäksi tilapäistä asuinpaikkaa koskevasta muuttoilmoituksesta tulee lisäksi käydä ilmi tilapäisen oleskelun tarkoitus ja kesto.
– Uskon ettei henkilörekisterien ylläpito ja tietojen asianmukainen käsittely olisi ongelmallista. Sen sijaan ehdotetulla uudistuksella olisi positiivisia vaikutuksia asukkaiden turvallisuuden tunteeseen sekä asumisviihtyvyyteen, Elomaa toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
