LEHTIKUVA
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kouluihin
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää tänään eduskunnassa jättämässään toimenpidealoitteessa, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin peruakseen tuoreen päätöksensä ruotsin kielen opetuksen lisäämisestä yhdellä vuosiviikkotunnilla perusopetuksessa.
Tämän lisäksi eduskuntaryhmä vaatii, että kieltenopiskelun valinnanvapautta lisätään muuttamalla ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi perusopetuksessa ja ryhtyy myös toimenpiteisiin, jotta lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa luovutaan ruotsin kieltä koskevista osaamisen vaatimuksista.
Enemmistö suomenkielisestä väestöstä asuu paikkakunnilla, joissa kahdensadan asukkaan joukossa on vain noin yksi ruotsinkielinen asukas. Suomalaiset puhuvat keskenään suomea, eikä ruotsia käytetä yleensä kanssakäymisen välineenä suomalaisten kesken. Suomessa oli vuonna 2021 ruotsinkielisiä henkilöitä 5,7 prosenttia väestöstä.
– On täysin kohtuutonta vaatia ja velvoittaa jokaista suomalaista opiskelemaan ruotsin kieltä pienen vähemmistöryhmän vuoksi. Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa opiskelijat joutuvat opiskelemaan toista, pienen vähemmistöryhmän kieltä pakolla, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio huomauttaa.
Pakkoruotsin lisääminen ei lisää ruotsinkielen taitoa
Peruskoulun ruotsin tarvetta perustellaan sillä, että ruotsia tarvitaan peruskoulun jälkeisissä jatko-opinnoissa.
– Ruotsia ei kuitenkaan tarvita itse opintoihin, vaan kaikkiin suomenkielisiin korkeakoulututkintoihin sisällytetyn niin sanotun virkamiesruotsin suorittamiseen. Korkeakouluissa ruotsin suorittaminen on asetettu valmistumisen ehdoksi. Tämä johtaa joidenkin suomenkielisten opiskelijoiden kohdalla valmistumisaikojen pidentymiseen ja tehottomuuteen jatko-opinnoissa, joskus jopa opintojen keskeytymiseen, kansanedustaja Olli Immonen muistuttaa.
Hallitus on päättänyt tuoreella linjauksellaan lisätä ruotsin opetusta perusopetuksessa. Suomenkielisissä kouluissa ruotsin opetusta ollaan lisäämässä yksi vuosiviikkotunti, mikä tarkoittaa 38 oppitunnin laajuista opetusjaksoa. Ruotsin opetuksen lisäämistä perustellaan aiemman kieliopetusuudistuksen ongelmien ”korjaamisella”.
Ruotsin opetuksen alkua aikaistettiin vuonna 2016 alkamaan aiemman seitsemännen luokan sijasta jo kuudennella luokalla. Uudistuksen tavoitteet paremmasta ruotsin kielen osaamisesta eivät kuitenkaan ole kieltenopettaijien mukaan toteutuneet.
– Opetuksen varhentaminen ei ole lisännyt oppilaiden motivaatiota ja ruotsin osaamista, päinvastoin kielelliset taidot ovat heikentyneet. Nämä ongelmat tulevat tuskin korjaantumaan sillä, että ruotsin opetusta entisestään lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla, Tavio ja Immonen painottavat.
Motivaatio ei parane pakottamalla
Perussuomalaisten mukaan arvostus ruotsin kieltä kohtaan ei toteudu pakottamalla. Myös vaatimattomat oppimistulokset ruotsin kielessä kertovat suomenkielisten opiskelijoiden motivaation puutteesta ruotsin kielen opiskelua kohtaan.
– Suomenkielisten opiskelijoiden kielten opiskelu olisi huomattavasti selkeämpää ja helpompaa, mikäli he saisivat itse päättää vieraiden kielten opiskelustaan. Nyt kielten opetuksen ja oppimisen resurssit panostetaan englantiin ja ruotsiin. Tilanne on johtanut suomalaisten kielitaidon yksipuolisuuteen, Tavio sanoo.
Immosen mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu ei palvele suomalaisen kansantalouden etuja.
– Pelkkä englanti ja huono ruotsi eivät takaa suomalaisten menestymistä kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaisten on kansainvälisessä maailmassa ruotsin kielen sijaan tärkeämpää opiskella sellaisia merkittäviä maailmankieliä kuten saksa, ranska, espanja, italia ja japani.
Kielivaatimukset syrjivät suomenkielisiä
Perussuomalaiset katsovat, että yleiset, koko maata koskevat kielivaatimukset ovat suomenkielisen väestön kannalta epätarkoituksenmukaisia.
– Vaatimukset eivät useinkaan ole palvelujen järjestämisen tai tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä. Vaatimuksia, jotka poikkeavat työtehtävissä tosiasiassa tarvittavasta osaamisesta, voidaan pitää suomenkielisiä syrjivänä, Tavio sanoo.
Kieliolot ovat muuttuneet Suomessa lisääntyneen maahanmuuton seurauksena. Vuonna 2021 Suomessa oli ruotsinkielisiä henkilöitä 5,7 prosenttia ja vieraskielisten osuus väestöstä oli noin 8,3 prosenttia.
– Muiden kielivähemmistöjen määrä on saavuttamassa ruotsinkielisten määrän Suomessa. Toiminta ja osallistuminen suomalaisessa yhteiskunnassa edellyttää suomen osaamista. Kotoutumisen keskiöön on nostettava kaikkia maahanmuuttajia koskeva suomen kielen osaaminen, Immonen toteaa.
Kielipolitiikka on epäonnistunut
Tavion mukaan Suomen nykyinen kielipolitiikka on epäonnistunut jo pelkästään siitä syystä, ettei kielilainsäädäntö vastaa kansan todellista tahtoa.
– Valtion kielipolitiikka ei saa olla enemmistölle kohtuuton. Pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta on luovuttava, ja pakottamisen sijaan kielten opiskelussa on suosittava valinnanvapautta, Tavio toteaa.
– Ruotsin kielen asettaminen pakolliseksi on ollut puhtaasti poliittinen valinta, jota tehtäessä ei ole otettu huomioon aitoja kasvatuksellisia ja koulutuspoliittisia näkökulmia. Suomeen on saatava toimiva kielipolitiikka, joka perustuu kansalaisten enemmistön tahtoon, ei tunteisiin tai epärationaalisiin mielipiteisiin, perussuomalaiset painottavat.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kielilainsäädäntö ruotsinkieliset kieltenopetus kielipolitiikka suomenkieliset perusopetus kielivaatimukset oppimistulokset toimenpidealoite perussuomalaisten eduskuntaryhmä Valinnanvapaus Ville Tavio ruotsin kieli Olli Immonen pakkoruotsi maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset vaatii pakkoruotsista luopumista – ehdoton ja aukoton ruotsin pakollisuus ei vastaa suomenkielisten tarpeita
Leena Meri haluaa eroon pakkoruotsista: “Kuulostaa kamalalta, että pakko ja pakottaminen olisivat osa suomalaista identiteettiä”
Some täyttyi älämölöstä, kun perussuomalaiset vaati ruotsin kielen opiskelua vapaaehtoiseksi – RKP-ministerillä meni heti tunteisiin
Mäenpää perussuomalaisten Suomalaisuusohjelmasta: Tosiasiassa harva suomalainen tarvitsee ruotsia arkielämässään
Perussuomalaiselta Nuorisolta uusi kansalaisaloite ruotsalaisuuden päivän kunniaksi: Pakkoruotsi poistettava
Rantanen kysyi ulkomaalaisten tuomisesta Suomen lukioihin – hallitus vastaa kapulakielellä ja siirtää vastuun seuraavalle hallitukselle
Koskela vaatii suunnanmuutosta koulutuspolitiikkaan – inkluusioajattelusta on luovuttava
Uusin mielipidetutkimus: Suomalaisten enemmistö on edelleen ruotsin kielen pakollisuutta vastaan
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää