LEHTIKUVA
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kouluihin
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää tänään eduskunnassa jättämässään toimenpidealoitteessa, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin peruakseen tuoreen päätöksensä ruotsin kielen opetuksen lisäämisestä yhdellä vuosiviikkotunnilla perusopetuksessa.
Tämän lisäksi eduskuntaryhmä vaatii, että kieltenopiskelun valinnanvapautta lisätään muuttamalla ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi perusopetuksessa ja ryhtyy myös toimenpiteisiin, jotta lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa luovutaan ruotsin kieltä koskevista osaamisen vaatimuksista.
Enemmistö suomenkielisestä väestöstä asuu paikkakunnilla, joissa kahdensadan asukkaan joukossa on vain noin yksi ruotsinkielinen asukas. Suomalaiset puhuvat keskenään suomea, eikä ruotsia käytetä yleensä kanssakäymisen välineenä suomalaisten kesken. Suomessa oli vuonna 2021 ruotsinkielisiä henkilöitä 5,7 prosenttia väestöstä.
– On täysin kohtuutonta vaatia ja velvoittaa jokaista suomalaista opiskelemaan ruotsin kieltä pienen vähemmistöryhmän vuoksi. Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa opiskelijat joutuvat opiskelemaan toista, pienen vähemmistöryhmän kieltä pakolla, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio huomauttaa.
Pakkoruotsin lisääminen ei lisää ruotsinkielen taitoa
Peruskoulun ruotsin tarvetta perustellaan sillä, että ruotsia tarvitaan peruskoulun jälkeisissä jatko-opinnoissa.
– Ruotsia ei kuitenkaan tarvita itse opintoihin, vaan kaikkiin suomenkielisiin korkeakoulututkintoihin sisällytetyn niin sanotun virkamiesruotsin suorittamiseen. Korkeakouluissa ruotsin suorittaminen on asetettu valmistumisen ehdoksi. Tämä johtaa joidenkin suomenkielisten opiskelijoiden kohdalla valmistumisaikojen pidentymiseen ja tehottomuuteen jatko-opinnoissa, joskus jopa opintojen keskeytymiseen, kansanedustaja Olli Immonen muistuttaa.
Hallitus on päättänyt tuoreella linjauksellaan lisätä ruotsin opetusta perusopetuksessa. Suomenkielisissä kouluissa ruotsin opetusta ollaan lisäämässä yksi vuosiviikkotunti, mikä tarkoittaa 38 oppitunnin laajuista opetusjaksoa. Ruotsin opetuksen lisäämistä perustellaan aiemman kieliopetusuudistuksen ongelmien ”korjaamisella”.
Ruotsin opetuksen alkua aikaistettiin vuonna 2016 alkamaan aiemman seitsemännen luokan sijasta jo kuudennella luokalla. Uudistuksen tavoitteet paremmasta ruotsin kielen osaamisesta eivät kuitenkaan ole kieltenopettaijien mukaan toteutuneet.
– Opetuksen varhentaminen ei ole lisännyt oppilaiden motivaatiota ja ruotsin osaamista, päinvastoin kielelliset taidot ovat heikentyneet. Nämä ongelmat tulevat tuskin korjaantumaan sillä, että ruotsin opetusta entisestään lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla, Tavio ja Immonen painottavat.
Motivaatio ei parane pakottamalla
Perussuomalaisten mukaan arvostus ruotsin kieltä kohtaan ei toteudu pakottamalla. Myös vaatimattomat oppimistulokset ruotsin kielessä kertovat suomenkielisten opiskelijoiden motivaation puutteesta ruotsin kielen opiskelua kohtaan.
– Suomenkielisten opiskelijoiden kielten opiskelu olisi huomattavasti selkeämpää ja helpompaa, mikäli he saisivat itse päättää vieraiden kielten opiskelustaan. Nyt kielten opetuksen ja oppimisen resurssit panostetaan englantiin ja ruotsiin. Tilanne on johtanut suomalaisten kielitaidon yksipuolisuuteen, Tavio sanoo.
Immosen mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu ei palvele suomalaisen kansantalouden etuja.
– Pelkkä englanti ja huono ruotsi eivät takaa suomalaisten menestymistä kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaisten on kansainvälisessä maailmassa ruotsin kielen sijaan tärkeämpää opiskella sellaisia merkittäviä maailmankieliä kuten saksa, ranska, espanja, italia ja japani.
Kielivaatimukset syrjivät suomenkielisiä
Perussuomalaiset katsovat, että yleiset, koko maata koskevat kielivaatimukset ovat suomenkielisen väestön kannalta epätarkoituksenmukaisia.
– Vaatimukset eivät useinkaan ole palvelujen järjestämisen tai tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä. Vaatimuksia, jotka poikkeavat työtehtävissä tosiasiassa tarvittavasta osaamisesta, voidaan pitää suomenkielisiä syrjivänä, Tavio sanoo.
Kieliolot ovat muuttuneet Suomessa lisääntyneen maahanmuuton seurauksena. Vuonna 2021 Suomessa oli ruotsinkielisiä henkilöitä 5,7 prosenttia ja vieraskielisten osuus väestöstä oli noin 8,3 prosenttia.
– Muiden kielivähemmistöjen määrä on saavuttamassa ruotsinkielisten määrän Suomessa. Toiminta ja osallistuminen suomalaisessa yhteiskunnassa edellyttää suomen osaamista. Kotoutumisen keskiöön on nostettava kaikkia maahanmuuttajia koskeva suomen kielen osaaminen, Immonen toteaa.
Kielipolitiikka on epäonnistunut
Tavion mukaan Suomen nykyinen kielipolitiikka on epäonnistunut jo pelkästään siitä syystä, ettei kielilainsäädäntö vastaa kansan todellista tahtoa.
– Valtion kielipolitiikka ei saa olla enemmistölle kohtuuton. Pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta on luovuttava, ja pakottamisen sijaan kielten opiskelussa on suosittava valinnanvapautta, Tavio toteaa.
– Ruotsin kielen asettaminen pakolliseksi on ollut puhtaasti poliittinen valinta, jota tehtäessä ei ole otettu huomioon aitoja kasvatuksellisia ja koulutuspoliittisia näkökulmia. Suomeen on saatava toimiva kielipolitiikka, joka perustuu kansalaisten enemmistön tahtoon, ei tunteisiin tai epärationaalisiin mielipiteisiin, perussuomalaiset painottavat.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kielilainsäädäntö ruotsinkieliset kieltenopetus kielipolitiikka suomenkieliset perusopetus kielivaatimukset oppimistulokset toimenpidealoite perussuomalaisten eduskuntaryhmä Valinnanvapaus Ville Tavio ruotsin kieli Olli Immonen pakkoruotsi maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset vaatii pakkoruotsista luopumista – ehdoton ja aukoton ruotsin pakollisuus ei vastaa suomenkielisten tarpeita
Leena Meri haluaa eroon pakkoruotsista: “Kuulostaa kamalalta, että pakko ja pakottaminen olisivat osa suomalaista identiteettiä”
Some täyttyi älämölöstä, kun perussuomalaiset vaati ruotsin kielen opiskelua vapaaehtoiseksi – RKP-ministerillä meni heti tunteisiin
Mäenpää perussuomalaisten Suomalaisuusohjelmasta: Tosiasiassa harva suomalainen tarvitsee ruotsia arkielämässään
Perussuomalaiselta Nuorisolta uusi kansalaisaloite ruotsalaisuuden päivän kunniaksi: Pakkoruotsi poistettava
Rantanen kysyi ulkomaalaisten tuomisesta Suomen lukioihin – hallitus vastaa kapulakielellä ja siirtää vastuun seuraavalle hallitukselle
Koskela vaatii suunnanmuutosta koulutuspolitiikkaan – inkluusioajattelusta on luovuttava
Uusin mielipidetutkimus: Suomalaisten enemmistö on edelleen ruotsin kielen pakollisuutta vastaan
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää