Perussuomalaisissa ei enää kiistellä omantunnon asioista, mutta ryhmäkuriakin välillä tarvitaan – Slunga-Poutsalo: ”Kun asioita halutaan viedä läpi”
Jos henkilö on sitoutunut puolueen ohjelmaan, lähtökohta on, että sitä noudatetaan eduskunnassa ja yhtä lailla myös kuntien valtuustoissa, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo sanoo.
Perussuomalaisten kyselytunnilla puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalolta kyseltiin ryhmäkurista puolueessa.
Millaisissa asioissa eduskunnassa perussuomalaiset saavat äänestää omantunnon mukaan ja missä asioissa taas on tiukempi puoluekuri?
– Kysymys kuuluisi oikeastaan eduskuntaryhmän puheenjohtajalle, joka linjaa ryhmän toimintaa. Perinteisesti tämä kuitenkin menee niin, että se mitä puolueohjelmiin on kirjattu on puolueen kanta, ja silloin on syytä pysyä puolueen kannan mukana.
– Meillä on kuitenkin viime aikoina tapahtunut selkeästi avautuminen. Siis siinä mielessä, että kansanedustajien mielipidettä ja vakaumusta arvostetaan enemmän kuin aikaisemmin. Näitä omantunnon kysymyksiä ovat muun muassa omaan uskoon liittyvät kysymykset. Tällaisista asioista ei enää tule kiistaa kuten joskus aikaisemmin. Nämä ovat myös sellaisia asioita, joita harvoin kirjataan puolueen ohjelmiin. Tietyt arvokysymykset, kuten vaikka eutanasia menevät pitkälle kunkin kansanedustajan oman henkilökohtaisen vakaumuksen mukaisesti, Slunga-Poutsalo sanoo.
Ohjelmatyö ratkaisee
Toki ryhmäkuriakin puolueessa välillä tarvitaan.
– Sitä tarvitaan, jos halutaan saada asioita läpi. Niinpä ohjelmatyö on se, mikä tässä ratkaisee ja määrittelee asian. Jos henkilö on sitoutunut puolueen ohjelmaan, lähtökohta on, että sitä noudatetaan eduskunnassa ja yhtä lailla myös kuntien valtuustoissa. Jos puolueohjelmassa lukee, kuinka perussuomalaiset esimerkiksi puolustavat pieniä kyläkouluja, niin kyllä siihen valtuustoissakin pitäisi sitoutua.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää