Perussuomalaisilta voimakasta tukea kansalaisaloitteelle – rikolliset helpommin maasta pois

Kansalaisaloite rikoksiin syyllistyneen ulkomaalaisen karkottamisesta kirvoitti hanakan keskustelun eduskunnassa torstai-iltana. Perussuomalaiset puolsivat 54 000 kansalaisen allekirjoittamaa esitystä pontevasti.

Vihreiden Olli-Poika Parviainen aloitti keskustelun. Hän vastusti aloitetta siltä osin, että hänen mukaansa rikoksiin syyllistyneitä voidaan rankaista jo nykyisten lakien pohjalta. Henkilökohtaisesti hän kuitenkin kannatti rikosten huomioimista karkotusperusteena. Hän sanoi myös, että raiskauksista annetaan usein liian kevyitä rangaistuksia.

Espoolainen Veera Ruoho (ps.) jatkoi tästä viitaten kokemuksiinsa poliisina.

– Yleinen ilmiö on se, että maahanmuuttajataustaiset syyllistyvät rikoksiin moninkertaisesti useammin kuin kantaväestö suhteutettuna heidän määräänsä. Näin siis muissakin eurooppalaisissa maissa kuin pelkästään Suomessa.

Ruoho kertoo tehneensä maastakarkotustutkimuksia vuosien ajan ja prosessi on erittäin monivaiheinen. Se viivästyttää joka tapauksessa henkilön poistumista maasta.

– Kun poliisi aloittaa maastakarkotusprosessin, on juttu jo lähtökohtaisesti hyvin vahva. Karkotuspäätösten täytäntöönpano tulee mahdollistaa pikaisesti, vaikka henkilö valittaisi. Kannatan ensisijaisesti valitusten käsittelyjen nopeuttamista oikeuslaitoksissa — ja mieluiten siten, että hallinto-oikeustason ratkaisu olisi se ylin valitusaste käytännössäkin, Ruoho toivoi.

Mika Niikon (ps.) mielestä ulkomaalaisten rikollisuutta Suomessa voidaan ehkäistä. Tärkeä keino on se, että täällä saavat suojelua vain todellisessa tarpeessa olevat. Heillä on hyvä motivaatio elää suomalaisten lakien mukaisesti. Maahanmuuttajien määrän rajoittaminen tarkoittaa myös parempia kotouttamismahdollisuuksia, Niikko sanoi. Hänen mukaansa holtiton maahanmuutto ei lopu niin kauan kuin Geneven ja Schengen-sopimuksia tulkitaan holtittomasti.

– Geneven sopimuksen henkenä on pelastaa vainottuja ihmisiä, kuten vainottuja, jotka joutuvat kidutettavaksi tai surmattavaksi. Turvapaikkamenettelyssä ei pitäisi olla kyse siitä, että sotatoimialueiden ihmisiä evakuoidaan tuhansien kilometrien päähän ja jätetään sinne, vaikka konflikti olisi ratkennut. Nykyinen tulkinta on vastuutonta resurssien käyttöä järjestelmän väärinkäyttäjien hyväksi. Sivutuotteena lahjoitamme tulovirrat ihmissalakuljettajille ja terroristeille, Niikko huomautti.

Immonen: Karkotuspykälä pitää säätää ehdottomaksi

Olli Immonen (ps.) kertoi ulkomaalaisten vankien määrän kasvaneen 20-kertaiseksi vuodesta 1992. Kehitys uhkaa jatkua nykyisen maahanmuuton kasvun myötä. Ei ole perusteltua pitää rikollista väestöä Suomessa, jos heidät voidaan karkottaa.

– Nykyisin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisessa ongelmat liittyvät suurelta osin siihen, että hallinto-oikeuksille sekä karkotuspäätöksiä tekeville viranomaisille on annettu liikaa tulkintavaltaa sen suhteen, voidaanko ulkomaalainen tiettyjen ehtojen täyttyessä karkottaa takaisin kotimaahansa. Ja liian usein hallinto-oikeudet kumoavatkin rikollisista ulkomaalaisista tehtyjä karkotuspäätöksiä. Lisäksi ongelmana on se, että osa karkotettavista joudutaan tuomaan takaisin ja päästämään Suomessa vapaaksi, jos heidän lähtömaansa ei suostu ottamaan heitä vastaan, Immonen moitti.

Jo nykyisen ulkomaalaislain mukaan henkilö voidaan karkottaa, jos hän on syyllistynyt rikokseen, josta voidaan antaa vuoden vankeusrangaistus tai jos hän syyllistyy rikoksiin jatkuvasti.

– Ymmärrän kuitenkin sen, mitä tällä kansalaisaloitteella on haluttu ajaa takaa. Jotta kansalaisaloitteen todellinen tahto ja henki toteutuisi, yksi hyvä tapa muuttaa lakia olisi se, että nykyinen lain muotoilu “voidaan karkottaa” korvattaisiin muotoilulla “karkotetaan”. Tällöin Maahanmuuttovirastolle, hallinto-oikeuksille ja karkotuspäätöksiä tekeville viranomaisille ei jäisi enää harkinta- ja tulkintavaltaa tässä asiassa. Tämä olisi pieni mutta huomattava muutos lakiin, ja se vastaisi paremmin myös kansan yleistä oikeustajua, Immonen sanoi.

Niikko: Täytyy antaa tiukempi viesti

Niikko vastasi Antti Kurvisen (kesk.) väitteeseen, ettei voisi palauttaa vaaralliseen maahan, jossa henkilö kokee olevansa uhassa.

– Me annamme semmoisen viestin, että maassa maan tavalla: jos täällä teet näin, niin joudut sinne, mistä tulit riippumatta, millainen kohtalo siellä odottaa. Kyllä Suomessa on liian löyhä lainsäädäntö, jos me suojelemme rikollisia enemmän kuin uhreja, Niikko korosti.

Kurvinen oli kyseenalaistanut kansalaisaloitteen tarpeellisuuden, mutta Niikon tavoin Ritva ”Kike” Elomaa (ps.) oli toista mieltä:

– Se on uusi tapa kansalaisten päästä esille ja ottaa asioita esille. Se on demokratiaa. On hyvä, että nämä kansalaisaloitteet käsitellään asiallisesti täällä eduskunnassa.

Tämä kyseessä oleva kansalaisaloite on todella tarpeellinen ja pääosin kyllä kannatettava, Elomaa totesi.