

LEHTIKUVA
Perussuomalaisilta välikysymys poliisipalveluista: Kansalaisilla turvaton olo
Perussuomalaiset jättivät hallitukselle välikysymyksen poliisipalvelujen turvaamisesta. Välikysymyksen ensimmäisenä allekirjoittanut kansanedustaja Ismo Soukola muistutti, että hallitus on linjannut ohjelmassaan hyväksyvänsä poliisin resursseista tehdyn pidemmän aikavälin kokonaissuunnitelman, jonka mukaan poliisipalvelut turvataan koko maassa.
– Ohjelmassaan hallitus sitoutuu myös harmaan talouden kitkemiseen. Hallitusohjelmassa visioidaan, että Suomi olisi Euroopan turvallisin maa ja todetaan, että hyvä turvallisuustilanne ja vahva turvallisuuden tunne ovat tärkeä osa ihmisten hyvinvointia ja kansallisesti tärkeä kilpailutekijä. Puhumme siis yhteiskunnan kannalta keskeisistä kulmakivistä, joiden tulisi olla kunnossa, Soukola muistuttaa.
Valvonta ontuu maaseudulla
Soukolan mielestä hallitus ei ole pitänyt lupaustaan. Päinvastoin, hallituksen toiminnan myötä poliisille laissa säädettyjen tehtävien suorittaminen on käynyt yhä mahdottomammaksi. Poliisin hallintorakenneuudistukseen kuuluva liikkuvan poliisin lakkauttaminen ja poliisin arjen resurssipula näkyvät varsinkin maaseudulla sekä suurten kaupunkien ulkopuolella tieliikenteen valvonnan huolestuttavana vähenemisenä.
– Käytännössä valvontaa ei pystytä toteuttamaan nykyisillä resursseilla, ja kiinnijäämisriskin puuttuminen saattaa osaltaan lisätä liikennesäännöistä piittaamattomuutta, Soukola tietää.
Vartijat hoitavat poliisin tehtäviä
Poliisin määrärahakehitys on johtanut poliisin resurssien vähenemiseen, vaikka Suomessa poliisien määrä suhteessa väkilukuun on maailman pienimpiä. Samanaikaisesti yksityinen turvallisuusala kasvaa voimakkaasti. Julkisissa tiloissa toimivien vartijoiden ja järjestyksenvalvojien määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti.

Perussuomalaisten kansanedustajat Ismo Soukola (oik) ja Pirkko Mattila ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström luovuttavat välikysymyksen eduskunnan kansliaan.
– Yksityisen turvallisuusalan toimijat käyttävät kasvavassa määrin julkista valtaa ja vastaavat niistä tehtävistä, joiden pitäisi kuulua valtiolle. Varakkaat yksityistaloudet suojautuvat rikollisuudelta monikansallisten turvallisuusalan yritysten tuottamilla hälytysjärjestelmillä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tuottaminen yksityistyy ja kaupallistuu, mikä ei ole oikein – yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu valtion perustehtäviin, Soukola sanoo.
– Poliisin riittämättömien resurssien vuoksi myös erilaiset lupahallintoon liittyvät ja muutkin tehtävät vaarantuvat. Päivittäisrikosten eli lievien omaisuus-, väkivalta- ja huumerikosten tutkinta on käytännössä muuttunut tutkinnasta rikosten kirjaamiseksi. Erilaiset poliisitoimen painotukset, kuten viime vuosien panostus talousrikostutkintaan, käytännössä vievät resursseja muusta rikostutkinnasta.
Harmaa talous rehottaa
Soukolan mielestä poliisin esitutkintavoimavarojen välitön vahva lisäys on olennainen edellytys esimerkiksi harmaan talouden torjunnassa.
– Hyvien tulosten saavuttamiseksi tarvitaan konkreettisia panostuksia osaavaan henkilöstöön. Yleisemmin tämä on edellytys sille, että syyteharkintaan päätyvät jutut eivät raukeaisi esitutkinnan puutteisiin tai jopa virheisiin.
– Koska vähentyneet resurssit ovat vieneet myös järjestystä valvovia partioita kentältä, poliisin näkyvyys rajoittuu yhä enenevässä määrin hälytystehtävältä toiselle ajettaessa. Ennalta estävään valvontaan ei juuri aikaa liikene. Säästötoimena on jouduttu vähentämään työtunteja niiltä ajankohdilta, joista poliisimiehille joudutaan maksamaan erilaisia haittakorvauksia, kuten ilta- yö- ja pyhäpäiväkorvauksia, Soukola sanoo.
Hätäkeskusuudistus vaikeutti avun saantia
Myös hallituksen ajaman hätäkeskusuudistuksen vaikutukset ovat olleet Soukolan mielestä haitallisia kansalaisille. Ennen Suomessa oli 15 hätäkeskusta, uudistuksen jälkeen niitä on enää viisi.
– Palvelutaso sektorilla on laskenut huomattavasti ja muun muassa paikallistuntemus hätäkeskuksista on monin paikoin hävinnyt kokonaan, mikä on aiheuttanut haastavia tilanteita päivystäjille. Myös työntekijöiden vähäisyys aiheuttaa kiirettä. Uudistus, jonka piti tuoda parannuksia järjestelmään, onkin heikentänyt sitä. Ennen uudistusta hätäkeskuksilla oli tarkat tiedot onnettomuuskohteesta, mutta nyt näin ei ole, vaan pelastuslaitoksen tulee tarkistaa paikannustiedot itse. Tämä hidastaa avun perille pääsemistä ja voi pahimmassa tapauksessa maksaa ihmishenkiä.
– Maamme nykyiseen yleiseen turvallisuustilanteeseen vaikuttaa heikentävästi myös kansainvälinen tilanne ja siihen liittyvät haasteet. Nämä vaikuttavat vääjäämättömästi myös Suojelupoliisin tehtäväkenttään. Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan Suomestakin on lähtenyt fanaattisia islamisteja Lähi-idän kriisipesäkkeisiin. Kun nämä uskonkiihkoilijat aikanaan palaavat Suomeen, on osa heistä radikalisoitunut. Tämä jos mikä vaarantaa kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Supon toimintaan sekä voimavaroihin tuleekin panostaa nykyistä enemmän, jotta se pystyy vastaamaan kaikkiin tulevaisuuden haasteisiin, Soukola esittää.
Hallitukselta puuttuu ymmärrys
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo, että hallitus järjestelmällisesti sivuuttaa ne poliittiset linjanvetonsa, joihin se on aikaisemmin juhlallisesti sitoutunut.
– Hallitusohjelman keskeisten tavoitteiden ja tehtyjen ratkaisujen välinen ristiriita kertoo toiminnan epäjohdonmukaisuudesta. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita viime budjettiriihessä poliisihallinnolle osoitetut, poliisin tehtäviin suhteutettuna täysin riittämättömät taloudelliset resurssit. Hallitukselta puuttuu yhteiskunnan ohjaamisessa tarvittava ymmärrys, ja sen poliittinen sitoutuminen ja tuki poliisin toiminnan turvaamiseksi on vajavaista. Kaikesta tästä seurauksena on, että kansalaisten luottamus arjen turvallisuuteen ja toimivuuteen murenee entisestään.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.