Lehtikuva
Kolme perussuomalaista kansanedustajaa on valmistellut lakialoitteen, jolla suitsittaisiin kerjäämistä. Kansanedustajat Rami Lehto, Olli Immonen ja Jari Ronkainen esittävät järjestyslain muuttamista siten, että kerjäämisestä voitaisiin tuomita sakkorangaistukseen. Lakialoite on samansisältöinen kuin aiemmin viime vaalikaudella jätetty vastaava aloite.
– Kerjääminen ei kuulu turvalliseen ja vakaaseen hyvinvointiyhteiskuntaan ja siksi kerjäämiseen on puututtava. Lisäksi on ymmärrettävä, ettei Romanian ja Bulgarian kerjäläisten kerjäämällä hankkimat rahat mene heille itselleen, vaan valtaosin kerjäämisbisnestä pyörittäville järjestäytyneille rikollisliigoille, kansanedustaja Rami Lehto toteaa.
Kerjääminen on lisääntynyt Suomessa viime vuosien aikana, kun maahan on saapunut kerjäläisiä pääasiassa Romanian ja Bulgarian alueilta. Kerjäämisen kieltämisestä on käyty vuosittain keskustelua julkisuudessa, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole ryhdytty tarvittaviin lainsäädännöllisiin muutoksiin.
Kerjääminen on organisoitua toimintaa, johon sisältyy monenlaista rikollisuutta kuten ihmiskauppaa, lasten hyväksikäyttöä, prostituutiota ja muita järjestäytyneen rikollisuuden piirteitä. Kerjääminen on muuttunut aiempaa aggressiivisemmaksi, johon myös sisäministeriön asettama työryhmä kiinnitti huomiota raportissaan vuonna 2010. Toiminnallaan kerjäläiset vaikuttavat negatiivisesti kaupunkien viihtyisyyteen ja kansalaisten kokemaan turvallisuuden tunteeseen.
– Kerjäämisen kriminalisoinnissa on kyse myös ihmisoikeuksista. Kerjäämisen salliminen Suomessa ei vähennä kerjäläisten ongelmia, köyhyyttä ja syrjintää lähtömaissa, vaan se pikemminkin lisää niitä altistamalla tulijat monenlaiselle hyväksikäytölle sekä lähtömaissa että Suomessa, kansanedustaja Olli Immonen sanoo.
– Myös muualla Euroopassa kielteisyys kerjäämistä kohtaan on lisääntynyt, ja toimia on tiukennettu. Esimerkiksi Ruotsissa ulkomailta tulleita kerjäläisiä on jopa karkotettu takaisin lähtömaihinsa. Karkottaminen olisi mahdollista myös Suomessa, mikäli ulkomailta tullut henkilö syyllistyisi jatkuvasti lain rikkomiseen, kansanedustaja Jari Ronkainen toteaa.
Kansanedustajakolmikon mukaan kerjäämisen mahdollistava lainsäädäntö uhkaa lisätä entisestään Suomen houkuttelevuutta järjestäytyneen rikollisuuden silmissä muiden maiden kiristäessä linjaansa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) oudoksuu oikeuden langettamaa kieltoa, joka estää Marine Le Penin osallistumisen Ranskan presidentinvaaleihin 2027. Le Pen menetti vaalikelpoisuutensa EU-varoihin liittyvien epäselvyyksien takia. EU-avustajien palkkaamiseen tarkoitettuja varoja oli tuomioistuimen mukaan käytetty Le Penin puolueen toimintaan, mikä on kiellettyä. Samalla Tynkkynen huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen hän käytti mepin viestintäavustustaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.
Keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan ympäristöjärjestö Elokapinan lakkauttamista sekä sitä rahoittavan Elonvaalijat ry:n toiminnan kieltämistä. Kansalaisaloitteessa esitetään myös, että tuomioistuin määrittelisi Elokapinan rikollisryhmäksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen antoi aloitteelle vahvan tukensa ja korosti puheenvuoroissaan Elokapinan aiheuttamaa haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle.
