Matti Matikainen
“Perussuomalaisille on julkisuus tuttua. Venytämme poliittisen korrektiuden rajoja”
Samalla, kun perussuomalaiset nousivat hallitukseen kahdennenkymmenennen toimintavuotensa kunniaksi, täytyy puolueen omaksua myös uusia, entistä maltillisempia toimintamalleja.
– Meidän on kahdenkymmenen oppositiovuoden jälkeen omaksuttava uusia toimintamalleja ja ajatustapoja. Meidän on totuteltava kompromisseihin ja mielenmalttiin, mutta samalla pitkäjänteiseen tekemiseen. Sanalla sanoen, meidän on osoitettava kykenevämme toimimaan valtionhoitajapuolueena, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho ppainotti puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kotkassa.
“Osa tavoitteista osoittautui keskenään ristiriitaisiksi: hallitukseen piti mennä, mutta Kreikkaa ei saanut tukea. Molempia ei voinut saada.”
Eduskuntaryhmä pohtii päivän aikana kokouksessaan muun muassa sitä, miten puolueen jäsenten kannattaa toimia julkisuudessa nyt, kun puolue on hallituksessa.
Yhteys kansaan säilytettävä
– Edellisen vaalikauden perintö on kuitenkin raskas, eikä korjaannu hetkessä. Mutta vaalikausi on kuitenkin Suomelle ratkaisun hetki, viimeinen hetki tehdä korjaukset, joita maamme tarvitsee. Muuten korjaukset tekee joku toinen: EU-komissio, troikka tai markkinavoimat, Terho korosti.
Hän uskoo korjausliikkeen alkaneen. Hallitus on päätöskykyinen ja hallitusohjelma on hyvä.
– Yhteyden kansaan täytyy säilyä. Se onnistuu vain jalkatyöllä: ihmisten näkemyksiä täytyy kuunnella. Aatteemme ja ihanteemme eivät saa unohtua, vaikka joudummekin käytännön päätöksissä tekemään päivittäisiä kompromisseja, Terho puntaroi.
– Se, että tässä kohdassa tyydymme saavutettavissa olevaan kompromissiin, se ei tarkoita, että olisimme lakanneet tavoittelemasta jotakin suurempaa, Terho tähdensi.
Kaikkea ei voi saada
Hän vakuutti puolueen osoittautuvan lupaustensa mittaiseksi. Vaikka vaikeaa se on: osa tavoitteista osoittautui keskenään ristiriitaisiksi: hallitukseen piti mennä, mutta Kreikkaa ei saanut tukea. Molempia ei voinut saada.
– Hyvien, mutta ristiriitaisten tavoitteiden väliltä tehty valinta on kaikkein vaikein, Terho murehti.
Pakolaispiikkiä on vaikeaa perustella
Terho puhui myös kansainvälisestä turvapaikanhakijoiden tulvaa. Perussuomalaiset varoittivat pitkään turvapaikanhakijoiden turvasta, mitä pidettiin pelotteluna, mutta mitä ei enää kiistä kukaan.
Hän korosti, kuinka turvapaikkojen myöntäminen kytkeytyy kansainvälisiin sopimuksiin, jolloin Suomi ei voi asettaa itse pakolaisten määrään tai kustannuksiinkaan kattoa.
– Yksi vuosi vastaanottokeskuksessa maksaa noin 15 000 euroa. On vaikeaa perustella, miksi tällaisessa asiassa on piikki auki, kun muissa asioissa säästetään kipeästi, Terho aprikoi.
– Kansainvälinen lainsäädäntö muuttuu hitaasti, joten siksi on tärkeää tehdä kaikki sellainen mahdollisimman hyvin, mistä voimme vielä päättää kansallisesti, Terho sanoi.
Hakemusten käsittelyä täytyy nopeuttaa, vetovoimatekijät täytyy selvittää ja EU:ssa täytyy noudattaa Dublinin sopimusten periaatetta eli turvapaikat käsiteltävä ensimmäisessä tulomaassa.
Toimiiko nykyinen järjestelmä?
Terho kysyi, voidaanko nykyistä turvapaikkajärjestelmää hallita mittakaavaltaan ja voidaanko sitä suunnitella taloudellisesti vastuullisesti?
– Tuottaako nykyinen järjestelmä hankaluuksien vastapainoksi omalle maallemme vastaavaa hyötyä, vai tuottaisiko sama raha paremman tuloksen, jos se käytettäisiin pakolaisten lähtömaissa?
– Ja auttaako apu sen tarvitsijoita tasapuolisesti, vai jääkö lähtöalueille jäävä suuri enemmistö toisarvoiseen asemaan? Ratkaiseeko se pakolaisuuden alkusyytä, vai jääkö se ratkaisematta, Terho kysyi.
Näihin kysymyksiin täytyy hakea vastaukset.
Julkisuudessa on kylvetty
Terho naurahti, että perussuomalaisille on julkisuus tuttua. ”Ei ole tylsää päivää meidän toimistolla.” Viestintä on politiikassa tärkeää ja sitä voi tehdä monella tyylillä. Puolue on tehnyt aika hyvin, kun puolue on päässyt tyylillään pitkälle. Huomiosta ei ole puutetta, vaan puolue on esiintynyt jatkuvasti ykköspuheenaiheena.
– On tietoinen valinta, että puhumme eri tavalla kuin vanhat puolueet ja venytämme poliittisen korrektiuden rajoja, Terho huomautti.
Mutta hän korosti viestien yhtenäisyyden, asiallisuuden ja yksiselitteisyyden merkitystä valtionhoitajapuolueelle. Terho kehotti myös malttiin toimittajia kohtaan Veikko Vennamon sanoin: ”Kirjoita mitä kirjoitat, kunhan kirjoitat”.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sampo Terhon kesäkokouspuhe kokonaisuudessaan – “Me opimme joka päivä, me teemme ja vaikutamme joka päivä”
Viikon suosituimmat
Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa
Vasemmiston meppi Li Andersson puhui äärivasemmistolaista katuväkivaltaa normalisoivassa tilaisuudessa keskiviikkona. Europarlamentin vasemmistoryhmän tapahtuma oli järjestetty Budapestin katupahoinpitelyistä epäiltyjen äärivasemmistolaisten tukemiseksi. Puheessaan Andersson oli erityisen tuohtunut siitä, että kansanedustaja Teemu Keskisarja piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueessa.
Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti puheen Palestiinaa tukevassa tapahtumassa Mannheimissa Saksassa. Puheen osuus, jossa hän huusi "Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!", tallentui videolle.
Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.
Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”
Suomessa on paljon keskusteltu ääriliikkeiden uhista. Keskusteluja on käyty mm. iltapäivälehdissä ja Ylen A-studiossa. - Keskusteluja vain leimaa yksi pieni yksityiskohta: aihe keskittyy väistämättä aina pelkästään äärioikeiston uhkaan, perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen sanoo.
Lähes puolet ranskalaisista haluaa lopettaa maahanmuuton kokonaan – naisten osuus jopa 53 prosenttia
Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan 48 % ranskalaisista kannattaa nollamaahanmuuttoa, olipa se sitten laillista tai laitonta. Luku on 7 prosenttia korkeampi kuin edellisessä kyselyssä, joka tehtiin lokakuussa 2021.
Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’
Eduskunta äänesti perjantaina niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’. Ensikertalaisena tuomittu vapautuu vankilasta ehdonalaiseen normaalia aikaisemmin. Tähän asti rikoksentekijä on voitu tuomita ensikertalaisena myös, jos hän ei ole istunut vankilassa edeltäneenä viitenä vuotena.
Krista Kiurua lyöty kasvoihin
Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”
Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Uusimmat
Mauri Peltokangas: ”Vaaleissa mennään täysillä maaliin saakka”
Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää