

MATTI MATIKAINEN
Suomalaiset huolissaan arjen asioista ja turvallisuudesta – perussuomalaisiin siirtyy nyt kannattajia kaikista puolueista
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon vaalikiertueet ovat keränneet suuria kansanjoukkoja ympäri Suomea. Suomen Uutiset kyseli tunnelmia Ylöjärvellä, Nokialla, Pirkkalassa, Lempäälässä ja Tampereella.
Perussuomalaisten vahva kannatusnousu oli nähtävissä väenpaljoutena puheenjohtaja Jussi Halla-ahon vaalikiertueen kaikissa tilaisuuksissa Pirkanmaalla.
Ylen tuoreimman kannatusmittauksen mukaan perussuomalaiset on jo kolmanneksi suurin puolue 15,1 prosentin kannatuksellaan. Edelliseen mielipidemittaukseen nähden perussuomalaiset on myös nostanut kannatustaan eniten kaikista puolueista, joten suunta on jyrkästi ylöspäin.
Selkeä sanoma uppoaa kansaan
Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas, ”Tampereen Trumpiksikin” kutsuttu yrittäjä Veikko Vallin arvioi, että perussuomalaisiin siirtyy nyt kannatusta kaikista puolueista.
– Selkeä sanoma uppoaa kansaan ja samalla perussuomalaiset ovat saaneet vahvaa uskottavuutta. Meillä on myös hyvä ja yhtenäinen ehdokasasettelu, mutta puheenjohtaja Halla-ahon osuutta ei voi vähätellä. Hän on hyvä johtaja, joka on saanut kansan luottamuksen puolelleen, Vallin arvioi Tampereella.
Hyvää kannatusta osattiin odottaa
Eduskuntavaaliehdokas, perussuomalaisten nuorten 2. varapuheenjohtaja Auri-Siika-aho kertoi, ettei perussuomalaisten kannatuksen kasvaminen ole tullut hänelle suurena yllätyksenä.
– Osasin odottaa tällaisia kannatuslukuja.
Perussuomalaiset on näissä vaaleissa profiloitunut vahvasti omalla, muista puolueista erottuvalla linjalla etenkin ilmastoasioissa sekä tavoitteella lopettaa Suomelle haitallinen maahanmuutto. Siika-aho sanoi, että äänestäjät ovat nyt kuunnelleet kiinnostuneina perussuomalaisesta vaihtoehdosta monissa muissakin asioissa.
Siika-ahon omia keskeisiä teemoja ovat muun muassa syrjäytyneiden nuorten tukeminen ja kansalaisten turvallisuuden lisääminen.
– Olen myös keskustellut ihmisten kanssa esimerkiksi syntyvyyteen, vanhustenhuoltoon ja yrittäjyyteen liittyvistä asioista, Siika-aho sanoi lauantaina.
Inhimillistä ilmastopolitiikkaa
Eduskuntavaaliehdokas Erika Veltheim sekä Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja, EU-vaaleissa ehdolla oleva Asseri Kinnunen arvioivat, että perussuomalaisten kannatuksen kasvaminen on seurausta puolueen selkeästä linjasta, jonka takana on puolueen koko kenttä.
– Puheenjohtajamme Jussi Halla-ahon hyvät esiintymiset ovat myös nostaneet kannatusta, Veltheim ja Kinnunen sanoivat.
Myös eduskuntavaaliehdokas Kirsi-Maarit Asplund nosti esille puheenjohtaja Halla-ahon merkityksen. Asplundin mukaan kannatuksen kasvaminen on seurausta useista eri tekijöistä.
– Perussuomalaisilla on yksinkertaisesti hyvä eduskuntavaaliohjelma, ja se puhuttelee ihmisiä. Muista puolueista poiketen tarjoamme inhimillistä ilmastopolitiikkaa, Asplund sanoi.
Äänestäjät miettivät arkielämää
Eduskuntavaaliehdokas, yrittäjä Jaana Ristimäki-Anttila sanoi huomanneensa, että äänestäjiä kiinnostavat suuresti arkiset päivittäiseen elämään liittyvät asiat, kuten teiden kunnossapito.
– Monia harmittaa esimerkiksi se, että Pirkanmaalla tiet ovat täynnä kuoppia. Olen sitä mieltä, että ensin olisi laitettava tiet kuntoon ennen kuin ryhdytään edistämään Tunnin juna -hanketta Tampereen ja Helsingin välillä, Ristimäki-Anttila sanoi.
Hänen omia teemojaan näissä vaaleissa ovat myös eläkeläisten aseman parantaminen ja maahanmuutto.
Yhteiskunta muuttunut huolestuttavasti
Oriveteläinen eduskuntavaaliehdokas Sami Kymäläinen arvioi, että perussuomalaisten kannatusnousun takana on ennen kaikkea suomalaisten huoli siitä, huolehditaanko Suomessa enää jatkossa tavallisen suomalaisen asioista.
– Itsekin olen huolestunut siitä, minkälaiseksi yhteiskuntamme on muuttunut ja se oli keskeinen syy lähteä mukaan politiikkaan, Kymäläinen sanoi.
Hänen teemojaan näissä vaaleissa ovat maahanmuutto- ja ilmastopolitiikan lisäksi lapsten ja perheiden aseman parantaminen, vanhustenhoidon tason nostaminen ja maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yhteiskunta vaalitilaisuudet Eduskuntavaaliohjelma suomalaiset Maahanmuuttopolitiikka Syrjäytyminen Maaseutu ilmastopolitiikka Turvallisuus vanhustenhoito kannatus perussuomalaiset Lapset ja nuoret eduskuntavaalit
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho hallitusspekulaatioista: ”Ei mennä mukaan hinnalla millä hyvänsä, hallitusohjelmaan on saatava tuntuvia linjauksia, jotka ovat meidän äänestäjillemme tärkeitä”

Halla-aho: Yhteiskunta pystyy huolehtimaan heikoista, vanhuksista, lapsista ja sairaista vain, jos julkisen rahan kippaaminen toissijaisiin menokohteisiin lopetetaan

Perussuomalaiset: Vetovoimatekijät ovat edelleen olemassa, vaikka epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan seuraukset on nähty

Reijonen: Vanhustenhuollon resursseja kohdistettava haja-asutusalueille ja maaseudulle
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää