Eduskunnan suuri valiokunta käsitteli tänään Suomen hyväksynnän Euroopan syyttäjänviraston perustavaan EU-asetukseen. Vain perussuomalaiset vastustivat Suomen osallistumista Euroopan syyttäjänvirastoon, koska näkivät viraston EU:n toimivaltaan kuulumattomana ja liittovaltiokehitystä edistävänä.
Uusi Euroopan syyttäjänvirasto tutkii jatkossa EU:n taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia ja asettaa epäiltyjä syytteeseen. Tähän asti vain kansalliset viranomaiset ovat voineet nostaa syytteitä.
Syyttäjänvirastoa koskevan asetuksen pitää kuitenkin vielä saada Euroopan unionin neuvoston hyväksyntä tullakseen voimaan.
Laajentaa EU:n toimivaltaa
Hallituspuolueet puolsivat asetuksen hyväksymistä eduskunnan suuressa valiokunnassa perjantaina. Oppositioryhmä perussuomalaiset jätti kokouksessa ainoan vastaehdotuksen, jonka mukaan asetus ei ole hyväksyttävissä.
Perussuomalaisten mielestä Euroopan syyttäjänvirasto laajentaa EU:n toimivaltaa tarpeettomasti ja kohtuuttoman paljon vieden toimivaltaa pois jäsenmailta.
Syyttäjänlaitos menettää itsenäisyytensä
Perussuomalaiset varoittavat, että Suomen syyttäjänlaitos menettää itsenäisyytensä ja joutuu alisteiseksi EU-elimelle.
Euroopan syyttäjänviraston perustamisessa on vedottu EU:n taloudellisia etuja koskeviin rikoksiin, mutta EU-sopimusten nojalla syyttäjänviraston toimivaltaa voidaan myöhemmin laajentaa muuhunkin rikollisuuteen.
Ruotsi jättäytyi kokonaan pois
EU:lla on jo ennestään Eurojust-niminen yhteistyöverkko rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. Perussuomalaisten mukaan uusi syyttäjänvirasto ei tuo lisähyötyä Eurojustiin verrattuna.
Syyttäjänvirastoon liittyminen on vapaaehtoista. Osa EU-maista, muun muassa Ruotsi, on jättäytynyt kokonaan pois syyttäjänvirastohankkeesta.
SUOMEN UUTISET
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
