Perussuomalaiset valtion talousarviosta: Kylmää kyytiä luvassa – kokonaisveroaste nousee, velka kasvaa ja työttömyys lisääntyy

”Pihtiputaan mummo” ja ”Jämsän äijä” kyselevät ihmeissään, missä viipyvät 0,7 hoitajamitoitus, hoitotakuu, tuhat lääkäriä ja 4 000 hoitajaa? aloitti perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi, kun eduskunnassa käytiin läpi valtion talousarviota.

– Peruspalveluministeri Krista Kiuru, te lupasitte Ylen Aamu-tv:ssä 3.7.2019 näistä esityksiä tämän syksyn aikana. Onko lupauksillenne käynyt samoin kuin vappusatasellenne ja vasemmistoliiton 101 euron opintorahan korotukselle? Katteettomia lupauksia, perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Toimi Kankaanniemi muistutti.

– Näiden sijaan hallitus lisää miljoonilla puoluetukia ja jatkaa kaikkien 83 poliittisen avustajansa palkkausta. Niitä perusteltiin EU-puheenjohtajuudella. Hallitus ei ole huomannut, että puheenjohtajuus päättyy tähän vuoteen.

Lisää velkaa, veroja ja työttömyyttä

Perussuomalaiset vaatii leikkauksia kaikkiin poliittisen toiminnan määrärahoihin ja poliittisten suojatyöpaikkojen karsimista.

– Moitimme myös vaalilupausten pettämistä. Meidän mielestämme valtion talousarvion voi tiivistää näin: kokonaisveroaste nousee, velka kasvaa ja työttömyys lisääntyy.

– OECD, komissio ja tänään Suomen Pankki ennustavat talouskasvun hidastumista. Hallitus ei tähän reagoi. Se on vastuutonta, Kankaanniemi totesi.

“Ottakaa vastuu, ministerit!”

Kankaanniemi huomautti, että ensi syksynä pitäisi olla 30 000 työpaikkaa lisää, mutta talousarvio tuhoaa eduskunnan tietopalvelun mukaan 5 000 työpaikkaa. Julkisen talouden tasapaino pitäisi saavuttaa vuonna 2023, mutta talousarvio kasvattaa alijäämää 2,2 miljardilla eurolla.

– Hallituksen kaksi päätavoitetta siis karkaa saavuttamattomiin. Tämä tietää seuraavalle hallitukselle vaikeita päätöksiä vuoden 2015 kevään tapaan.

– Hallitus ulkoisti työllisyyspolitiikkansa seitsemälle työryhmälle. Niissä ei ole puoleen vuoteen saatu aikaan muuta kuin kuntakokeilun jatkaminen. Hallitus alistuu etujärjestöjen orjaksi. Talouden tasapainotus- ja työllisyystavoite ovat erittäin tärkeitä, mutta toimenpiteet puuttuvat. Ottakaa vastuu, ministerit! Kankaanniemi vaati.

Hallitus ottaa velkaa ja myy valtion omaisuutta

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta varoitti jo viime keväänä, että hallituksen työllisyystavoite ”lähes väistämättä johtaa sosiaaliturvan leikkauksiin”.

– Tällä tiellä ollaan. Jo ensi syksynä umpikuja uhkaa. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä varoitetaan, että ”julkiseen talouteen ei synny sellaista liikkumavaraa, jolla voidaan varautua tuleviin tapahtumiin ja väestön ikääntymisestä aiheutuviin mittaviin menopaineisiin”. Tämä varoitus on syytä ottaa vakavasti.

– On huolestuttavaa, että hallitus ottaa velkaa ja myy valtion omaisuutta ja käyttää näitä varoja kulutusmenoihin. Näin tekee vain hullu mies Huittisista ja Marinin-Kulmunin vasemmistohallitus! Syövät enemmän kuin tienaavat! Kankaanniemi totesi.

Palkkatuki syrjäyttää aitoja työpaikkoja

Perussuomalaiset ihmettelevät, miksi hallitus ei ole puuttunut edes kohtaanto-ongelmaan jo nyt. Esimerkiksi kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrä romahtaa ensi vuonna. Muuttotukeen löytyy hyvin niukasti rahaa. Yritysten poisto-oikeuksia helpotetaan hyvin rajatusti. Tutkimus, kehitys ja innovaatiot jäävät riittävää rahoitusta vaille.

– Hallitus lupaa palkkatukea, mutta se sopii vain vajaatyökykyisille. Muutoin se on kallis keino ja se syrjäyttää aitoja työpaikkoja.

– Korot ovat nollassa, mutta siitä huolimatta investoinnit ovat jäissä. Syy on luottamuksen puute, joka kohdistuu punavihreään hallitukseen. Se palautuu vain teoilla, ei tyhjillä lupauksilla.

Perussuomalaiset vaatii pikaisia yritys- ja työllisyystoimenpiteitä.

– Julkistamme pian oman yli 80 kohdan työllisyystoimenpideohjelman työn ja yrittäjyyden edistämiseksi. Palaamme siihen pian.

Saastuttaja maksakoon päästöistä

Perussuomalaiset vaatii realistista ilmastopolitiikkaa. Se pitää olla suhteuttaa ongelmaan. Suomen päästöt ovat noin 1,1 promillea globaaleista päästöistä. ”Saastuttaja maksaa” on perussuomalaisten linja niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

– Hallitus panee ilmastopolitiikkansa raskaimmin maaseudun vähävaraisten ihmisten sekä autoilijoiden ja yrittäjien maksettavaksi. Samalla intoilu uhkaa johtaa maailman puhtaimman tuotannon siirtymistä niihin maihin, joissa ei päästöistä välitetä. Missä viipyvät hiilitullit?

– Historian rajuin kuntatalouden kriisiytyminen on johtamassa jopa 2-5 prosenttiyksikön veroprosentin kiristyksiin, velanoton kasvuun, yt-neuvotteluihin, irtisanomisiin ja mm. vanhuspalvelujen ja koulupalvelujen heikkenemiseen, Kankaanniemi varoitti.

Veronkorotukset iskevät vähävaraisimpiin

Perussuomalaiset vaatii hallitukselta kiireesti kuntien tehtävien uudelleen arviointia, kunta-valtio-suhteen uudistamista ja valtiolta lisärahaa kuntapalveluihin. Myös aluepolitiikkaa on tehostettava. Alueellinen ja sosiaalinen eriarvoistumiskehitys on katkaistava.

– Tuemme lisäyksiä koulutukseen, perusturvaan ja eläkkeisiin. Sen sijaan polttonesteiden veron 250 miljoonan euron korotus lyö rajusti päin työllisyyttä, yrittäjyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Isku on pahin maaseudun vähävaraisille ihmisille, Kankaanniemi huomautti.

– Muistutamme, että hallitus kiristää talousarvioehdotuksensa mukaan kokonaisveroastetta ensi vuonna 0,3 prosenttiyksiköllä. Kuntaveron ja maksujen kiristykset tulevat vielä tämän päälle. Pieni- ja keskituloisen palkan- tai eläkkeen saajan käytettävissä oleva rahamäärä ei ensi vuonna kasva. Tämä on kohtuutonta vähävaraisia kohtaan.

Ei enää vastikkeetonta rahaa ulkomaille

Perussuomalaiset esittävät leikkauksia tehottomiin elinkeinotukiin, ei kuitenkaan maataloustukiin, joita EU leikkaa rajusti.

– Presidentti Mauno Koivisto totesi aikanaan, että valtio, jonka vaihtotase on negatiivinen ja joka velkaantuu, ei voi antaa vastikkeetonta rahaa ulkomaille. Niinpä esitämme leikkausta näihin määrärahoihin sosialidemokraattisen Koiviston neuvon mukaan, Kankaanniemi ehdotti.

– Perussuomalaisten vastalauseessa on 192 lausumaehdotusta. Ne ja määrärahaehdotuksemme ovat sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisia ja kansallista etuamme kestävästi edistäviä lisäyksiä ja vähennyksiä sekä toimenpiteitä.