

SU
Perussuomalaiset vaatii pakkoruotsista luopumista – ehdoton ja aukoton ruotsin pakollisuus ei vastaa suomenkielisten tarpeita
Perussuomalaiset laajentaa keskustelua pakollisesta ruotsin kielestä aiheutuvien haittojen ja epäkohtien korjaamiseksi. Perussuomalaiset muun muassa vaatii pakollisen ruotsin kielen opiskelun poistamista peruskoulussa ja mahdollisuutta suorittaa myöhemmät opinnot ilman ruotsin kielen opintoja tai osaamisen osoittamista.
Tänään julkaistussa suomalaisuusohjelmassa perussuomalaiset tarkastelee laajasti suomalaisia kielioloja ja vaatii täsmennystä väitteelle ”Suomi on kaksikielinen maa”. Vaikka suomalaiset voivat olla suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä, tosiasia on, että harva suomalainen kuitenkaan tarvitsee ruotsia arkielämässään.
Perustuslain mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Tämä tarkoittaa, että Suomen kansaan kuuluu suomenkielinen osa ja ruotsinkielinen osa – olemme siis äidinkieleltämme suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä. Perussuomalaisten mielestä ei kuitenkaan ole oikein, että ruotsi on pakollista kaikilla kouluasteilla ja että ruotsin osaamista vaaditaan yleisesti julkisen sektorin tehtävissä.
Perussuomalaiset katsoo, että Suomen kieli on historian ja nykyhetken kannalta kansan ja kansakunnan olemassaolon perusta, ja että suomen kieli yhdistää suomalaisia ja suomalaisiksi haluavia.
Pakollisesta ruotsin kielestä seuraa monia haittoja. Ruotsin pakollisuus muun muassa häiritsee suomenkielisten kielellistä samastumista ja minäkuvaa, vähättelee suomen merkitystä yhteiskunnan yhteisenä kielenä sekä aiheuttaa koulun kielipainotteisen raskauden ja huonoja oppimistuloksia.
Lisäksi voidaan katsoa pakollisen ruotsin kahlitsevan kielivalintoja ja yksipuolistavan kieliosaamista. Pakkoruotsi myös haittaa monien etenemistä työuralla.
Kouluihin joustavammat kielivalinnat
Perussuomalaisten mukaan ruotsin pakollisuudesta aiheutuvien haittojen ja epäkohtien korjaamiseksi tulisi avata yhteiskunnallinen keskustelu perustuslain takaamista kielellisistä oikeuksista. Samalla tulee jatkossa luopua ruotsin kieltä koskevista osaamisvaatimuksista lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa.
Perussuomalaiset haluaa lisätä kielivalintojen joustavuutta tekemällä ruotsista valinnaisen kielen peruskoulussa. Näin voidaan monipuolistaa kielivalintoja ja kielten osaamista, saada lisää tunteja äidinkielen opetukseen ja edistää myös muuta oppilaiden kiinnostuksesta ja tarpeista lähtevää opetusta. Tarkoituksenmukaista olisi, että jokainen saavuttaisi koulussa vähintään kohtuulliset taidot äidinkielessä ja englannissa.
Suomenkielisiä oppilaita tulee perussuomalaisten mielestä ohjata ottamaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englanti, sillä englannin osaaminen on kansainväliseen kanssakäymiseen kuuluvaa yleissivistystä.
Kielikiintiöt pois korkeakouluista
Jatkossa perussuomalaiset järjestäisi ruotsinkieliset julkiset palvelut ilman yleisiä ruotsin osaamisvaatimuksia. Tämä edellyttää ongelmakohtien selvittämistä. Palveluja ruotsinkielisille tulisi kehittää huolehtien siitä, että ruotsin osaajia on palvelutehtävissä ja asiakasrajapinnassa riittävästi.
Pakkoruotsista luopumisen osana tulee perussuomalaisten mukaan luopua kielitaitolain mukaisesta vaatimuksesta ymmärtää tyydyttävästi ruotsia hyvinvointialueilla, joiden asukkaista selvä enemmistö on suomenkielisiä. Tämä vaatimus on nyt voimassa korkeakoulututkintoa edellyttävissä tehtävissä yksikielisissä suomenkielisissä kunnissa. Tässä yhteydessä muutetaan julkisen sektorin kielitaitovaatimukset tehtäväkohtaisiksi. Jatkossa työtehtävässä tulisi vaatia vain sitä kielitaitoa, mitä tehtävän hoito todellisuudessa edellyttää.
Perussuomalaiset haluaa poistaa ruotsinkielisten kielikiintiöt yliopistoista sekä huolehtia suomenkielisten näkökulman esille pääsystä julkisen vallan harjoittamassa kielipolitiikan valmistelussa ja toteutuksessa. Perussuomalaiset esittää, että hylätään voimassa oleva kansalliskielistrategia kokonaisuudessaan ja korvataan se ohjelmalla, joka huolehtii suomenkielisten ja ruotsinkielisten ihmisten yhteiskunnallisista ja kielellisistä tarpeista.
Ruotsin taitotasossa ei hurraamista pakosta huolimatta
Vaikka perussuomalaiset vaatiikin pakkoruotsista luopumista, perussuomalaiset ei kuitenkaan esitä suomen kieltä vapaaehtoiseksi ruotsinkielisiin kouluihin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korostaa, että Suomessa suomen kieli on kaikkia yhdistävä kieli, ja sitä välttämättä tarvitaan.
Samalla on huomattava, että pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta huolimatta ruotsin kielen osaaminen suomenkielisten keskuudessa ei ole kovin hyvällä tasolla. Monet koululaitoksen ruotsiputken käyneet eivät yleensä ilman muuta panostusta osaakaan kommunikoida ruotsiksi.
– Varsin harvat pakkoruotsin lukeneet kykenevät kommunikoimaan ruotsiksi, ellei heillä ole jotain muuta koulun ulkopuolista motivaatiota harjoittaa kielen käyttöä. Koulun vähäisistä ruotsin kielen tunneista ei osaamista paljoa synny, Purra sanoo.
Hän huomauttaa, että on itse aikoinaan opiskellut pakkoruotsin hyvillä mielin.
– Sama asia ei päde kaikkiin. Kun ihminen pakotetaan tekemään jotain, eikä hän edes näe, mitä hyötyä opiskelusta tulisi myöhemmin olemaan, ja mikäli hän ei saavuta kielessä sellaista taitotasoa, millä voisi kommunikoida, sillä on omat vaikutuksensa myös ihmisen minäkuvaan.
– Lisäksi, jos kysellään esimerkiksi nuorilta miehiltä tai pojilta heidän näkemyksiään ja mielipiteitään ruotsin opiskelusta, niin keskimäärin vastaukset ovat hyvin negatiivisia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kielikiintiöt julkiset palvelut kielitaito opiskelu kielivaatimukset Yliopistot Valinnanvapaus Riikka Purra Suomen kieli Kunnat Englanti koulu perussuomalaiset pakkoruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihervasemmisto ja kokoomus väläyttävät turvapaikkojen myöntämistä venäläisille – perussuomalaisille ei käy: ”Itäraja voidaan ja se täytyy sulkea ensisijaisena toimenpiteenä, kun tilanne kärjistyy”

Cancel-kulttuuri ja woke juuttuivat vastavoiman puristukseen Suomessa ja Ruotsissa – kansallismielisten puolueiden nuorisokannatus kasvaa

Perussuomalaiset esittää uudessa ohjelmassaan toimenpiteitä suomalaisen elämänmuodon ja sivistyksen puolustamiseksi

Purra moittii Helsingin Sanomia, joka väitti virheellisesti, että PS olisi luopumassa pakkoruotsin vastustamisesta

Perussuomalaiset: Panostuksia peruskoulutukseen, ei pakkoruotsia ylioppilaskirjoituksiin

Leena Meri haluaa eroon pakkoruotsista: “Kuulostaa kamalalta, että pakko ja pakottaminen olisivat osa suomalaista identiteettiä”

Some täyttyi älämölöstä, kun perussuomalaiset vaati ruotsin kielen opiskelua vapaaehtoiseksi – RKP-ministerillä meni heti tunteisiin

Mäenpää perussuomalaisten Suomalaisuusohjelmasta: Tosiasiassa harva suomalainen tarvitsee ruotsia arkielämässään

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kouluihin
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.