PS ARKISTO
Perussuomalaiset ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta: Realiteetit ja kansallinen etu eivät saa jäädä idealismin varjoon
Eduskunta käsitteli keskiviikkona valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Kansanedustaja Sakari Puisto peräänkuulutti pitämässään perussuomalaisten ryhmäpuheessa hallitukselta syvällisempää paneutumista muun muassa Suomen asemaan osana arktista aluetta, globaaleihin muuttoliikkeisiin sekä kansainvälisten sääntöjen mahdollisiin uudelleentulkintoihin.
– Mitä enemmän ulkopolitiikkaa painotetaan ideologisista lähtökohdista, sitä enemmän kysymyksiä on asetettava realismin näkökohdista, totesi kansanedustaja Sakari Puisto ja peräsi kysymyksenasettelua siitä, ovatko kaikki selonteossa luetellut tavoitteet täysin yhteensopivia Suomen kansallisen edun kanssa.
Perussuomalaiset kannattavat parlamentaarista yhteistyötä
Viime eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa 2019 eduskuntaryhmiltä kysyttiin, ovatko ne valmiita tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa.
Perussuomalaiset vastasivat silloisen hallitustunnustelijan, edustaja Antti Rinteen kysymykseen seuraavasti: ”Kannatamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa läheistä ja pitkäjänteistä parlamentaarista yhteistyötä ja olemme valmiita tukemaan selonteoissa vahvistettua ulkopolitiikan linjaa.”
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan jatkuvuutta
‒ Tavoite läheisestä ja pitkäjänteisestä parlamentaarisesta yhteistyöstä on hyvin kannatettava. Tänä päivänä se palvelee jatkuvuutta tilanteissa, joissa valta vaihtuu, koska Suomella tulee olla vain yksi, yhtenäinen ulkopolitiikka, Puisto sanoi.
‒ Aitoja menestystarinoita Suomen ulkopolitiikasta löytyy vuosien varrelta. Suomi itsessään on menestystarina. Vaihtuvien hallitusten myötä selonteoissa voi kuitenkin olla merkittäviä painotuseroja, ja näissä painotuksissa voi olla näkemyseroja.
Voimapolitiikka palannut kansainväliseen politiikkaan
Valtioneuvosto korostaa uusimmassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja sen instituutioita. Lähtökohtana on tunnusomaisesti arvopohjainen ulkopolitiikka, jossa korostuu tavoitteiden asettaminen ja julistaminen globaalin vastuun näkökulmasta.
‒ Kuitenkin kansainvälinen, monenkeskinen sopimusjärjestelmä on horjunut monin osin jo pidemmän aikaa, ja voimapolitiikka on palannut yhä voimakkaammin mukaan kuvaan. Myös Suomi itse on yhä enemmän tullut haalineeksi kansainvälistymisestä sen huonoja puolia, pitkälti omaa sinisilmäisyyttään, Puisto huomautti.
Realiteetit ja kansallinen etu pidettävä mielessä
‒ Selonteko herättää monia kysymyksiä. Ovatko menneisyydessä laaditut säännöt toimivia, vai ovatko ne etääntyneet realiteeteista? Mikä on oma todellinen vaikutusmahdollisuutemme kehityskulkuun yhdessä Pohjoismaiden ja muiden samanmielisten maiden kanssa ja osana EU:takin? Ovatko selonteossa asetetut tavoitteet kaikilta osin yhteensovitettavissa Suomen kansallisen edun kanssa? Sakari Puisto pohti.
‒ Jos kunnianhimon ja realiteettien välille muodostuu kuilu, saatamme ajautua ristiriitaan. Mitä enemmän ulkopolitiikkaa painotetaan ideologisista lähtökohdista, sitä enemmän kysymyksiä on asetettava realismin näkökohdista.
EU:sta muodostumassa yhä enemmän taakanjakounioni
YK-järjestelmää ei ole kyetty uudistamaan, suurvallat eivät suostu kansainvälisten tuomioistuinten tuomittaviksi ja asevalvontasopimuksia rikotaan toistuvasti. Vaikka monia myönteisiä kehityskulkuja on nähtävissä, on sekin seikka tunnustettava, että kansainväliset instituutiot voivat toimia kunnolla vain niin kauan kuin niistä on hyötyä vahvoille jäsenvaltioille.
‒ Olemme myös ilmaisseet huolemme siitä, että Euroopan unionin talous- ja arvoyhteisöstä on muodostumassa yhä enenevissä määrin fiskaali-, velka- ja taakanjakounioni. Meidän on varauduttava siihen, että sääntöjä niin EU:ssa kuin kansainvälisessä politiikassakin voidaan uudelleentulkita nopeastikin, Puisto muistutti.
Väestön demografiset muutokset jäivät liian vähälle huomiolle
‒ Keskeinen globaali kehityskulku, väestön demografiset muutokset, on jätetty selonteossa vähälle huomiolle. Väestön ikääntyminen Euroopassa yhdistettynä Lähi-idän ja Afrikan merkittävästi nuorempaan väestöön, toimimattomiin yhteiskuntiin ja näköalattomuuteen lisää edelleen laajamittaisten muuttoliikkeiden mahdollisuutta. Heikosti länsimaisiin yhteiskuntiin sopeutuvien ihmisten muuttovirtojen vaikutuksia olisi pitänyt pohtia selonteossa perusteellisemmin, Puisto peräänkuulutti.
‒ Selonteossa sivutaan arktisen alueen turvallisuuspoliittisia ja taloudellisia ulottuvuuksia osana suurvaltojen välistä kilpailua. On kuitenkin huomattava, että iso osa maatamme kuuluu arktiseen alueeseen ja on siten myös suoranaisena ulkovaltojen intressien kohteena. Tätä kehityskulkua ei ole kuvailtu riittävästi selonteossa.
Teknologian ja tieteen kehitys otettava myös huomioon
‒ Myös teknologian ja tieteen kehitys tulee vaikuttamaan moniin kehityskulkuihin käänteentekevästi. Silti selonteossa käsiteltiin varsin ohuesti näitä näkökulmia, toisin kuin esimerkiksi keväällä julkaistussa Britannian vastaavassa katsauksessa, jossa teema oli huomattavasti keskeisemmässä osassa, Puisto vertasi.
‒ Muun muassa näitä näkökohtia ja kysymyksenasetteluita olisi syytä punnita huolellisemmin ja pitää mielessä realiteetit sekä tietysti kansallinen etu, hän tiivisti.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- taakanjakounioni voimapolitiikka parlamentaarinen yhteistyö kansainvälinen politiikka globaalit muuttoliikkeet fiskaaliunioni ulko-ja turvallisuuspoliittinen selonteko velkaunioni valtioneuvosto ulko- ja turvallisuuspolitiikka ryhmäpuheenvuoro Euroopan unioni Pohjoismaat Tiede Kansallinen etu Sakari Puisto Arktinen alue Teknologia Ulkopolitiikka perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset: Velka ja veronkorotukset ovat hallituksen resepti – kokoomuskin haluton karsimaan suomalaisille haitallisia menoja
Perussuomalaiset julkisen talouden suunnitelmasta: Hallitus hoitaa taloutta ideologisesta näkökulmasta – puheet eri atmosfääreissä kuin tosielämän realiteetit
Perussuomalaiset: Väyläverkon laatu on suoraan yhteydessä yritysten toimintaedellytyksiin ja työllisyyteen
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko käsittelyssä – Purra: Maahanmuuton ja terrorismin aiheuttamat turvallisuusuhat sivuutettu
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää