LEHTIKUVA
Perussuomalaiset tyytyväisiä ulkoministeriön budjettiin – tuki Ukrainalle jatkuu, kehitysapua ei jatketa Venäjän hyökkäystä tukeville maille
Eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota torstaina 14.12. Käsittelyn pohjana oli valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö, joka valmistui tiistaina. Valtiovarainvaliokunnan mietinnön ulkoministeriön pääluokasta esitteli kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen, perussuomalaisten Jari Ronkainen.
Jari Ronkainen kertoo perussuomalaisten ja koko valiokunnan olevan tyytyväisiä siihen, että Ukrainan tukemista jatketaan.
– Hallituskaudella Suomen suurimpana kehitysyhteistyön kohteena Ukrainan tuelle onkin avattu pääluokassa oma momentti. Momentille valiokunta esittää Finnfundille ohjatut varat mukaan lukien noin 58 miljoonaa euroa, joista erikseen kohdistetaan mm. humanitaariseen apuun noin 20 miljoonaa euroa.
– Muuta kehitysapua sen sijaan leikataan jopa kymmenillä miljoonilla euroilla, huomauttaa Ronkainen.
Omat edustustot tärkeitä
Ulkoasianhallinnon toimintamenoista (256 miljoonaa euroa) pääosa, 152 miljoonaa euroa, osoitetaan edustustoverkon toimintamenoihin.
– Maailmanlaajuisesti lisääntyneet jännitteet kuormittavat myös edustustoverkkoa. Erilaisten turvallisuusuhkien ollessa läsnä on aiempaa tärkeämpää huolehtia tarvittavista resursseista. Edustustoilla on myös merkittävä rooli vienninedistämisessä sekä tavoitteissa liittyen työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton kehittämiseen sekä laittoman maahantulon ja systeemin hyväksikäytön ehkäisemiseen, summaa Ronkainen.
Suomi jatkaa rauhanturvaamista
Suomi säilyy myös kriisinhallinnan ja rauhanturvaamisen suurvaltana, sanoo Ronkainen.
– Kriisinhallinnan osalta operaatioissa toimivan henkilöstön määrä pysyy samalla tasolla kuin mitä se on viime vuosina ollut, arviolta 400 henkilötyövuodessa. Rauhanvälitystyöhön Suomi on sitoutunut muiden maiden kanssa yhdessä. Ja tähän työhön valiokunta esittää noin neljää miljoonaa euroa, mikä on reilun kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2023.
Kehitysavusta leikataan
Ronkainen myöntää, että kehitysavusta on ollut paljon puhetta myös perussuomalaisten keskuudessa.
– Kehitysapua ei kuitenkaan jaeta hallinnoille tai toimijoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Kehitysyhteistyö myös ehdollistetaan hallitusohjelman mukaisesti.
– Suomalaisten kansalaisjärjestöjen tukeen valiokunta ei esitä vähennyksiä. Samoin valiokunta pitää tärkeänä valmiutta tarvittaessa nostaa humanitaarisen avun varoja ottaen huomioon maailmalla tapahtuvat kriisit.
Finnfundin pääomaa korotetaan
Ronkainen kertoo, että tärkeä työväline myös jatkossa on Finnfund.
– Finnfundin pääomaa esitetään korotettavaksi 35 miljoonaan euroon, joista 25 miljoonaa on tarkoitettu Ukrainan jälleenrakennustyöhön. Toimintaan sijoitetut varat menevät ilman ylimääräisiä hallinnointikuluja suoraan kehitysmaihin, ja sijoittaminen on tehokasta. Mutta myös Finnfundin toiminnan tulee tukea Suomen kehitysyhteistyön tavoitteita. Kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin valiokunta pitää esitettävää määrärahaa merkittävänä ja tavoitteiden mukaisena. Keskeistä on kuitenkin saada yksityisiä sijoituksia mukaan.
Yhteensä valiokunta esittää ulkoministeriön hallinnonalalle noin 1,3 miljardia euroa. Se on liki 43 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Finnfund edustustot Ukrainan tukeminen Venäjän hyökkäyssota sopimus ukrainalaisen viljan viennistä rauhanturvatehtävät turvallisuusuhat Laiton maahantulo Kehitysyhteistyö Työperäinen maahanmuutto Kriisinhallinta Ulkoministeriö talousarvio kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Nieminen: Ansiotulojen pitää olla tukia suurempia
Rintamäki: Viime hallituksen ”rahaa on” -mentaliteetilla oppositio ajaisi maan konkurssiin ennen pitkää
Perussuomalaiset budjetista: Emme voi elää jatkuvasti yli varojemme
Purra: Hallitus ei väisty tieltään talouden vahvistamiseksi
Perussuomalaiset tyytyväisiä puolustusmenojen kasvattamiseen Nato-tasolle – ensi vuonna tavoite jopa ylittyy
Perussuomalaiset: Sisäisen turvallisuuden resurssit turvataan
Mira Nieminen tyytyväinen sisäministeriön budjettiin – turvallisuus saa vihdoin sille kuuluvan huomion myös budjetissa
Reijonen kuntien rahoituksesta: Paine veronkorotuksiin lisääntyy
Ville Tavio: Suomi seisoo Ukrainan rinnalla ja tukee myös suomalaisyritysten osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.